Elinan kommentti, että ei ole olemassa yhtä optimia, joka sopisi 100% kaikille, on aivan ytimessä. Itse näen asian niin, että hyvin erilaiset ruokakulttuurit tuottavat sekä terveitä että sairaita ihmisiä. Parempi ehkä olisi puhua hyvinvoinnista mutta olen ammattialani vanki, siksi terveys ja sairaus käsitteenä ovat minulle omia.

DM II ja vähähiilarinen ruokavalio keskustelusta pääsääntöisesti aina unohtuu näkökanta, että aina sillon ja tällöin teho-osastolla makaa ko. vaivainen potilas, joka on aloittanut karppaamisen. Saavat sitten itsensä sen luokan ketoosiin, että kuolema kolkuttaa. Liittynee ehkä metformiini lääkitykseen. Joka tapauksessa tämä olisi hyvä muistaa yhtenä mahdollisuutena jos ruokavalio-ohjelmia myy tai antaa. Vaihtoehtotietäjillä ei tietenkään lakisääteistä velvollisuutta tähän ole mutta kohteliastahan se olisi.

Sekaruokamallin näkisin vähän niin kuin Crossfit treenin: laajalla rintamalla kohtaisen hyvä mutta huippu ei välttämättä missään.

Jos Fogelholm pitää Kokon tempausta vaarallisena niin tulkitsen sen niin, että on hyvä pysyä itselle hyväksi koetussa ruokavaliossa. Eli ei ollenkaan huono näkökanta Fogelilta. Koko ravitsemuskeskustelu - kannasta riippumatta - pitää sisällään käsityksen, että minä tiedän mikä sinulle on hyväksi (IMO). Jos olet terve ja hoikka, miksi muuttaa mitään? Jos taas sairas ja lihava, haluatko muuttaa mitään vai tyytyä nykytilanteeseen? Tämä on olennaisempi kysymys kuin jonkun autuaaksi tekevän ruokavaliomallin ikuinen etsiminen.