kovin on itämainen tunnelma ja tanssittava poljenta, hitti vaikkei tämä nyt varsinaisesti jää mieleen kovin pitkäksi aikaa sykähdyttämään.

oli kai tämä hitti, skipidippi meni tosin vähän fiiliksestä ohi, mulla on neljän tunnin katkonainen yöuni takana ja liian pitkä työpäivä, vaikee lähteä tuohon pirteyteen

Apulannan Valot pimeyksien reunalla on valittu jossain äänestyksessä 2000-luvun parhaaksi sanoitukseksi, eli varmaankin tässä on jotain ihmisiä puhuttelevaa. Minustakin tuntuu siltä, että Toni Wirtanen todella ammentaa tähän syvästä kokemastaan jotain aidolla yrityksellä. Yleensä ne hänen sanoituksensa on niin kryptisiä etten tajua niistä mitään mutta tästä ehkä jotain. Mulla on lämpimiä muistoja 90-luvun lopulta kun olin teini ja Apulanta nousevana pumppuna kiersi meidänkin nuorisoseuralla. Meininki oli kova, kaljaa oli pusikossa piilossa, ja semmoinen tapaus kävi, että heidän silloinen basistinsa löi turpaan mun koulukaveria, itse asiassa väärää jätkää, koska se oli hänen veljensä (saman näköinen irokeesipää) joka jotain räpelsi heidän keikkabussillaan. Mutta oli kova juttu ja suorastaan ylpeyden aihe että sai turpaan Apulannan basistilta.

No sehän oli reipasta vääntöä. Ei liian ihmeellistä vaan sellasta just sopivasti, hitti.

Minä yritin tajuta Birds of Firen rytmin mutta ei vaan, mulle tämä oli just sellanen Kummelin "Spirit of the new age"

Vaimo käy ryhmäjumpissa johon saa myös omia toiveita jumppabiisilistalle, minä tietysti ehdotin hänelle että viepä tommonen ku Demolisher

No olihan Myrkkymuratissa rokkia ja meininkiä Minä en ihan ymmärtänyt miksi sitä nukkea ja nallekarhua piti muksia mutta varmaankin he olivat sen ansainneet

Nina Simonen albumilta Little Girl Blue (1959)

Oon just katsonut vanhoja Star Trekkejä siinä kapteeni Kirk taistelee liskoa nimeltä Gorn vastaan, tuli vaan mieleen tuosta hevosella sankarillisesti ratsastavasta hirviöstä. Upea kappale, syntsasta otetaan kaikki irti ja tyylikkäästi. Billy Ocean näyttää olleen tuottoisa artisti, albumeita on 70-luvulta aina 2013 asti.

Hyvää simppeliä rokkia, kitara ja laulu on synkkaa hyvin yhteen. Minun suosikkini AC/DC:ltä on Back to Black. Se kitarakompin ja laulun yhteenrytmitys säkeistöissä! Joka tekee myös Geordien kappaleesta hitin.

Helpon hitin saamiseksi ei jatketa kuitenkaan ilmeiseen AC/DC:hen vaan täysin sattumanvaraisesti Tanssivaan Karhuun. Tämä bändi esiintyy välilllä suomessa.

Himon koirat on hyvä! Tunnelma on leppoinen ja huuliharppu rytmitys ja muutenkin koko pumppu kokonaisuutena on tosi makee

Seuraavana itä-Helsinkiläinen bändi nimeltä Lähiöbotox

Vastaavaa laulu pöristelyä en olekaan kuullut ja olihan siinä Crazy mood ei siinä. Jonain toisena päivänä voisin pitääkin tästä mutta nyt hyvin vösyneessä olotilassa kaipaa enempi jotain unettavan hitaasti etenevää, kuten Agalloch?

Tuo Elk in the Bitterroot -kuva ei liity albumiin eikä kappaleeseen mitenkään mutta siis palava metsä on Bitterrootin kansallispuistosta ja hirvieläimet Rocky Mountain Elkkejä eli kaiketi Kalliovuoren vapiteja.

hitti, biisi jammaa, annettakoon anteeksi Jeesus lyriikat armon hengessä

Silloin kun minä olin riparilla siihen kuului Bass'n Helenin konsertti. En muista konsertista mitään, mutta sitä ihmeteltiin kaverien kanssa, kun paikalliset ajoi pi1lurallia kylällä isokokoisilla traktoreilla.. Lapua..

Uskomaton Dave Lombardo rummuissa, hitti.

Videon teini Luka Sestak on nykyään jo aikuinen mies ja soittaa boogie woogieta ja kaikkea muutakin pitkin eurooppaa. Hän käyttää soitossaan kivoja vasemman käden oktaavikulkuja. Alkujaan (käsittääkseni) Albert Ammonsin Swanee River Boogie saanee nimensä (uskoakseni) floridassa virtaavasta Suwannee -joesta.

No sehän nousi lentoon lopussa, kovaa on huuto ja hitti. Mulle ei oo muuten ikinä uponnut musiikkivideon kaltaiset väriefekti tehokeinot, ennemmin seuraisin rumpalin soittoa tai mitään muutakaan ihan sellaisenaan kuin että sen artistin naama vaihtelee väriä. Mutta toki aikansa tuote / lääkkeidenkäytön meininkiä tuo

28.12.

loistava hitti. minä alankin tutustumaan Brenda Leen tuotantoon, koska äänensä kovin miellyttää. Mukava että löytyy useita ei-ärsyttäviä joulukappaleita. niitä ei nimittäin ole yhtään liikaa.

Roxannen Gotta Liveä en ole ikinä kuullut mutta kuitenkin kuullut monta kertaa, koska tiesi mitä on aina seuraavaksi tuloillaan. Sinänsä moitteeton kappale on ihan hyvin tuotettu mutta tylsyydessään koukuton ja huti

Rainer Friman ja Linnut:

Siis Alice Cooper rokkaa, hieno hitti. Mä pidän siitä kun rummuissa on jatsia ja löytyy soitinten ja laulun vuoropuhelua, hyvin synkkaa.

Bloodred Hourglassin uusimmalta albumilta How's the Heart tämän vuoden lokakuulta. Metallia Suomen Mikkelistä eli lupsakkaa savolaismusiikkia näin olkaa hyvä: