yleisin syy punttisharrastelijan alle 100kg tulokseen on huono tekniikka. Asento on epävakaa ja lihaksia ei osata käyttää. Heikot karkeamotoriset taidot voivat myös olla joillain esteenä penkkipunneruksen harjoittelulle, aluksi. Niinkuin Jorge totesi niin potentiaalia riittää lähes kaikilla (miehillä) sataseen ellei ole niitä vammoja.
Tosi hyvä perusliike.

40kg nousi juuri ja juuri ja sattui vietävästi kokeillaan vaikka vuoden päästä uudestaan

Kannattaa keskittyä myös hallittuun nostamiseen ja mahdollisimman koviin tehoihin. Ts. liike tehdään puhtaasti, turvallisesti ja räjähtävästi. Homma perustuu paljolti siihen, miten voimaa pystytään tuottamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tämmösiin harjotuksiin pitkätkin palautukset ovat perusteltuja.

penkissä käytetään ennenkaikkea rintalihaksia, ojentajia ja olkapäitä. Lisäksi liikettä tukevat mm. selkä, vatsat, jalat, hauikset, jopa niska eli aika kaikenkattavasta liikkeestä on kyse. Se, miten koko kropan potentiaalin saa käytettyä ko liikkeeseen ja kuinka hyvin liikkeelle ominainen hermotus on kehittynyt on täysin yksilöllistä. Se mikä merkitsee on kehitys.

Jos nyt sitten lajitreenien ohessa ja sen merkittävästi kärsimättä voimaharjoittelusta saadaan penkkitulos vaikka 100 -> 120 näkisin, että voimatasot ovat parantuneet ja siitä voi olla jotain hyötyä jossain liikkeessä. Toisekseen mun mielestä on motivaation, vaihtelun=erilaisen ärsykkeen, ja palautumisen kannalta tärkeää tehdä vaikka osa vuodesta muutakin kuin lajitekniikkaa ja sparria joka päivä. Ehkä se penkki sitten ei ole kaikille hyödyllinen mutta joillekin voi olla.. ehkä. Yhden kovan penkkipunnertajan kravattiotteeseen ikään kuin puristui kaiken sen tissilihaksen ja paksujen kasien väliin ja siellä oli varsin tukalaa olla Muuten se ei ollut kovin kaksinen koska ei ollut niin kiinnostunut vääntölajeista

Perusajatus mulla on tuossa se, että jos perusvoimatason saa paremmaksi (vaikka voimanostoliikkeillä, murkulan vippauksella tai vaimon kannolla) jonkun lajitekniikan pystyy tekemään nopeammin ja vahvemmin. Raa'an voiman hyödyn voi kokea ihan konkreettisesti kokeilemalla miltä giljotiinikuristus tuntuu väkivahvan ja taitavan jätkän kainalossa. Heikkoa ja taitavaa vastaan tuosta on helpompi paeta.

rousimar palharesin lääkityksestä ja urheilijamoraalista voidaan olla montaa mieltä, mutta näyttäisi kuitenkin siltä, että kovasta voimatasosta on hänen ottelutyylissään hyötyä

KHL:ssä on yks suomalainen joka vetää maasta 272,5kg ja ihan mukavasti pärjäillyt en lähtis ihan äkkiseltään neuvomaan, että sen kannattais treenata ennemmin kiekkotekniikkaa kun kaukalossa ei tarvi vetää maasta

ennätys satunnaisella penkkitreenillä 115kg. punnerrukset renkailla, lisäpainolla, kaveri selässä ja lukemattomat karhunkävelyt, käsilläkävelyt ym ovat kuitenkin tuottaneet mukavan perusvoimatason yläkroppaan.

Penkki yläkropan perusvoimatason mittarina ja myös kehittäjänä varsin oiva liike. Juha Hulmi mm kirjoittanut voiman merkityksestä urheilussa, soveltunee osin myös ip hommiin https://lihastohtori.wordpress.com/2014 ... ikarainen/

oikeestaan sillä vaan laitoin kun olen havaitsevinani pikkusen sellasta asennetta tyyliin penkki turhin liike ever kamppailijalle