Niinku amerikaanerit sanoo, good for you.tapsaattori kirjoitti:itse kuvittelen eläväni vielä sellaisessa pumpulissa, ettei tartte varustautua teroitetuin luottokortein tai asetella veitsiä saappaanvarteen kun käy vaikka mäkkärissä iltasaikaan. Väitän, että ne ranskikset tappaa mut todennäkösemmin. Tuollaisesta asevarustelusta tulee mieleen yks de niron elokuva.
Tosin ei voi pitää poissuljettuna, etteikö tulevaisuudessa voi ns. tårta på tårta lentää tuulettimeen täälläkin. Ei-niin-kaukana täältä nuo tosielämän selviytymistaidot voi olla oikeasti tarpeen. Kaikki ei oo nopsajalkaisia, ympäristöstään jatkuvasti uhka-arvioita tekeviä puhejudomestareita.
Tähänkohti sopii erään milteitapahtuneen tapahtuman tapahtumakuvaus.
Lähdin iltavuorosta sairaalasta ja kävellä tölleröin kohti parkkipaikkaa. Kun läheisen auton ovi aukeaa, sälli änkeytyy ulos, pitää katsekontaktin ja menee takaluukulleen. Ja alkaa kiskoa loosterista jotain pitkänomaista esinettä.
Koska olen elänyt kuten olen elänyt on erimoisten kostajien hyökkiminen mahdollisuuksien rajoissa.
Rytmitin kävelyni ja käteni veti taskusta raskaan linkkari-veitseni ja löi sen auki. Terä löysi mukavasti kämmenpohjan, valmistauduin heittoon... olin parin askelen päässä varmasta etäisyydestä kun tunnistin esineen fillaritarakaksi. Ja sain aavisteen sällin käytöksen syistä, oli lie mustasukkasta sorttia ja muijaansa haussa, havainto toisesta uroksesta nosti käytökseen uppaa.
Joka uppa ois hyvinkin saattanut ventiloida kurkkunsa.
Maailmoja on monenlaisia.
Yhtä hyvänä esimerkkinä tässäketjussa olisi lie ollut eräs melkohiljattainen tapaus johon liittyi rujonpölyiset työvaatteet, takaluukkuun sijoitettava Sandels-salkku, samasta luukusta nouseva kokometallinen raivauskirves, huutelevat tummajaisnuorukaiset ja muutama hyvä neuvo.
How do you like them apples?