Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 16 tulosta

Kari Aittomäki
marras 9, 2019, 01.47
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Tulipas pureskeltavaa huhhuh.

Nyt mentiin sfääreihin jotka ei ihan heti nauhalle tartukaan.
Pitänee lueksia Castanedat hyllystä ja koettaa sitte.

Vänkää.
Täytyy sanoa että tuo Andyn tylytys jopa naurahdutti. Äijäily on huvittavaakin.
Kari Aittomäki
marras 1, 2019, 01.07
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Noinkin, mutta kun ei oikein näytä tarttuvan nauhalle että tämä Komba ompi aivan eri peli kuin "kamppailu-urheilu."
Lähestyminen ja kehityskurotus on aivan eri sivulla, ehkes jopa eri kirjasta.

Asiat asioina, pakotonta kropankäyttöä painottava itseoppinut ei voi mitenkään voi tuoda pöytään palikoita jotka sopisivat kamppailusporttaajien hahmotuksiin, jos mittareita pidetään jonkin toiminnallisen tehokkuuden asetuksilla.
Jusukinhan opettelee ja kertoo kokemiaan.

Kritiikki voi oikeasti olla rakentavaa.
Esim minusta sinä Jusukin ripustaudut turhan paljon koeponnistus-hahmotuksessasi muotilajeihin, nykypäivän voimakkaan kontaktin vakiintuneisiin sporttipeleihin.
Ei se väärä kiikarointi ole mutta hyvin pitkälle erikoistunutta peliä.
Noilla specseillä vois olla hyvä idea kaivaa jostain taitava nyrkkeilijä ja koettaa pysyä mukana puolietäisyyden rytmityksessä, siinä pelissä tuo liikelahjakkuus ja luontainen rytmi löytäis äkkiä hyviä variantteja omiin vahvuuksiin.
Ja tulis sitä tääläkuulutettua tööteriosumaa eli kestämisentuntua ja ahistusta, se on nimittäin vaativa etäisyys olla ja toimia.

Pidetään rakentavana?
Raikas näkökulma kun on kyseessä.
Kari Aittomäki
loka 29, 2019, 03.05
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Mitäs tuota ihmettelemään.
Kommunikointitavat ei niinkus kohtaa ja puuskahduksia tulee.

Ja oikeassahan Andy ja Jasse ovat, kannaltaan. Jännä etteivät sinänsä tunnu tunnistavan Jusukinin tapaa hahmottaa, ei sieltä minusta löydy muuta kuin uteliaisuutta ja luonnollista aikaansaapaisen miehen pohdintaa.

Luonnollisesti itsekehitellyt tavat toteuttaa tai edes treenata kamppailua ilman hitaasti kasvavaa koeponnistusluutumispintaa ovat ajatusleikkejä.
Pelaamatta futista ei osaaa pelata futista vaikka kuinka keskenään kikkailis.
Väkivallattomuus ja luonnollinen myötääminen oikeassa tilanteessa vaatii valtavan pelisilmän jota ei voi syntyä ilman sitä reaalimaailman raesadetta.
Ueshiba oli suurmestari ja järeä mies ennen aikidoaan.

Synkopointi ja rytmin hakeminen onnistuu niin kauan kun molemmat joraajat ovat myötämielisiä, sitte kun toinen hakee rikkovia tekijöitä menee peli erimoiseksi.
Jusukinin projekti on kiintoisa.

Mukavan erilaisia pointteja pitkin matkaa.
Puuskahduuksineenkin.
Kari Aittomäki
loka 27, 2019, 02.19
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Mä tunnistan vaivatta tuon Jusukinin mielenrakenteen.
Olen ollu tonteilla kun uusia lajeja tulee ja ne kutittaa poikain nenuja.

Vapaaottelussa nyt viimeksi, silloin aloteltaessa valtaosa sälleistä ei tajunnut peliä ollenkaan ja kehätuomarin eli minun homma ja velvollisuus oli suojella häviävää ottelijaa.
Kun se ilmapiiri oli mitä oli, eduskuntakyselyineen kaikkineen. Vammoja ei saanut syntyä. Eikä syntynyt.

Silloin kehään nousi kaikenlaista tapausta, valtavasti useimmilla oli vaan halu kokeilla. Osaaminen perustui aikalailla samoihin kuin Jusukinillä, tällanen omajoraaminen on mielekästä ja katotaas mihin asti se osaaminen riittää.
Oli matseja jossa sälleillä ei kummallakaan ollut takana muuta kuin satujumppahojoilua..
Kun IKINÄ ei oltu otettu hyökkäystä vastaan tai itse täräytetty tosimielellä.

Silti, ne poijjat otti sen matsinsa ja toivottavasti oppivatkin jotain. Jolsei muuta kuinnettä tosipaikalla on kynnet ja hampaat.

Jusukin siis nähdäkseni harjoittelee pala kerrallaan matsielementtejä.
Mä en näkis niin tärkeänä kertoa joka välissä että polvi tööterissä on ikävä uutinen. Kun miehen viestintä on kaikkineen tollasta auringonkukkaa, oletan että kirpeämpi taikina on jossain olemassa sitte kuitenkin?

Kyllä hän varmaankin tajuaa että pataan tulee kun parempi tulee vastaan.
Ja se ottaa kipiää.

Havinaa.
Kickboxingin tullessa melkoisen monet matsit oli elämysmatkailua, koska sällejä kiinnosti fullcontact-markkinoinnin mieli-kielikuvat ja se imago.
Ave lähti Ennio Falsonin WAKO-kelkkaan ja mahdollisti rakenteen jossa jäntevä kilpaorganisaatio saattoi syntyä, oikeine urheilijoineen.

Jopa pistekaratea aikoinaan levitettäessä valtavasti suurin osa matseista oli kokeiluluonteisia, kaskun kaikki tietotaito oli etelässä ja muualla ei vaan osattu yhtään niinku. Siihen opetteluun laitettiin aluetoiminnalla voimavaroja, olin kovastikin mukana.
Detaljina, kyokushin-karaten Kari Frimodig oli aktiivina mukana koska halusi matseja.
Mutta eihän hänen rujo ja voimaperäinen kiukkarinsa istunut ollenkaan liukkaaseen pistematsimaailmaan.
Hyvin rivo muisto, kemiläiset keräänty nauraen räkättämään tatamin laidalle Frimodigin matsien aikana.

Hikeennyin senverran että reagoin ku pääsin kemiläisiä vastaan.


Jusukin menee omaa tietään kohti pelitilanteita.
Onko siinä nyt jotain närkästyttävää lopultakaan.
Hyvä projekti.
Kari Aittomäki
loka 26, 2019, 01.19
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

En ny ihan heti tajua mitä pukkia tuo haukkuminen kumartaa.
Kyseinen asetelma kun on esitelty täällä potkussakin monenmonta kertaa, tosin niissä se keskushenkilö oli "ammattimainen valmentaja" joka "sparraa" kauhusta jäykkää vasta-alkajaa.
Eli totuttaa tilanteeseen jossa juttuja tulee kohti.

Kenellekään ei tullut mieleenkään kertoa aloittelijasta mitään noin mukavaa, vaikka puolella silmällä näki että tosta jätkästä ei ikinä tule matsaajaa eikä edes sparraajaa.
Se ei vaan kuulu kamppailulajien käytöstapoihin.
Paitsi että näköjään kuuluu.

Jusukin ei osaa vielä peliä mutta omaehtoisesti hakee tuntumaa. Arvostettavaa.
Ei sillä ole merkitystä että kokenut ottelija ois helposti löytänyt paikkoja, sen asian jankkaaminen että "oikeitten pusujen tullessa tuntuu ilikiältä" on turhaa omankruunun kiillotusta. Asia lie nyt varmaankin aivan itsestäänselvyys.

Ajasta aikaanhan se came back fighting - asenne on etsitty ja arvostettu, se on se sällin polunjakaja. Kun se eka tälli tulee ja se sulatellaan ja mitä sitten tapahtuu.
Senkin tilanteen voi rakentaa siten että oddsit ovat kohdallaan.
Kari Aittomäki
loka 25, 2019, 03.00
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Onpas rehellistä koeponnistamista!
Täysi machovapaus on tavattoman virkistävää.
Kari Aittomäki
loka 20, 2019, 02.51
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Mä sanoisin että Cruisen liikkuminen on oudosti ylävartaloponnisteista ja siten ikäänkuin luonnotonta.
Hän on fyysisesti lahjakas ja kyvykäs ja ilmeisesti teki tuon leffan jutut aivan itse.
Se kömpelyys on siis näyttelyä koska hän kykee ilmaisemaan nonverbaalisesti paremmin kuin monikaan.

Flow virtaa aivan kivasti myöhemmin vaikka jännitteitä näkyy. Tuotannolla kun oli lie kiiru.

Jusukin, miten siis kohtaat pullistelijat?
EN tarkoita mitään oikeita tilanteita vaan tätä jokapäiväista sanailua, sitä perhananikävää puolihaastoa.
Mulla ei ole edes termejä eikä oikeen myöskään välineitä käsitellä trashia jaitäne termit nyt olikaan.
Kun pitää vaan koittaa olla rakentava.
Olet senolonen veikko että neuvoa voipi kysyä.
Kari Aittomäki
loka 19, 2019, 00.58
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Minäkin hiukan määrittelisin Jusukinin kulkevan niin erikoista polkua että temaattinen korkeushyppy tulee ikäänkuin epäsovinnaisesti, epätotutusti.
Onko se näkemys kalleveetä mukaillen vajanainen, sitä sanaa en tahtoisi käyttää.
Kun kiinnostusta ajoitukseen ja rajoittamattomuuteen etenemiseen on mutta se tää kamppailun peruspalikaksi tajuttu vänkäävä vastustus ei ole mukana.

Minua kiinnostaa se, että mies on päässyt varsin hienoihin tuloksiin ilman sitä vankan maskuliinista voimankäyttöä ja niitä tuhansia virheitä joita jyrnyt tekevät, ennenkuin oppivat myötäämään ja jenkaamaan.
Joka käsitettäneen ikäänkuin eräänlaisena äijäriittinä, koska pitäähän sitä nyt pataan ottaa ennenkuin alkaa oppiin antaan. Ja sittenkin menee aikaa siihen että se synkopointi ja rytmi/epärytmi-kadenssi löytyy vaivatta, ohitus onnistuu ja oma juttu toimii.

Jusukinin järjestys on erilainen ja erittäin kiintoisa siinä rehellisessa opetteluprofiilissaan.

Kontaktipintaa löydän myös siitä asenteesta että kunnon matsaaminen sporttityyliin on treenisessio, oppimistapahtuma.
Ei todellakaan se Ultima Thule.

Kiintoisa koettelu, seuraan mielenkiinnolla.
Kari Aittomäki
loka 15, 2019, 01.30
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

No lyhyesti minä näen Komban eräänlaisena vastakulttuurina tälle tatuointi-tuhina-tuijottelu-hahmottamiselle joka ainakin mulle näyttäytyy joutavana.
Koska kamppailulajeissa todellakin on olemassa myös se liikunnan iloa, tanssia muistuttava synkopointi, ajoituksen ja pakottomuuden hunaja.
Jota mä olen Kombassa näkevinäni.

Se, että kamppailutehoa kohti kurotellaan on mielestäni vain erittäin positiivista, rohkeaa myös koska kovanaamailijoita riittää.

Ja totta, tuo Huvikumpu näyttää tosi innostavalta, innostuneelta ja intoilevalta.
Ton tyyppinen puutarhurointihan on kai varsin arvostettu ote niilläpiirein.

Mä en itte kylläkään pystysi tohon juttuun.

Leffasitaatti.
Buck : Not me, man! I wouldn't do that kind of shit. I'd rather be in fuckin' jail.
Manny : More's the pity, youngster. More's the pity.
Buck : Could you do that kind of shit?
Manny : I wish I could.
Kari Aittomäki
maalis 24, 2019, 08.20
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Hop, äläspä nyt. Viikonloppua mennään.
Monenmonet täyttää Potkulla työpäiväänsä, heh.

Älä työlästy ahdaskatseisiin, se kun on sellanen turvallinen hahmote aika sattans monille.
Olet innovaatiossasi asenteellisesti paljon lähempänä oikean tappeluksen anteja kuin jäykistelevät tapakulttuuri-muumiot.

Niinku Mikakin kertoo, helistä eteenpäin vaan.

Mutta kohta vois olla paikallaan hakea ihan oikopolkuja eli kädentaitoa huolellisilta metoditreenajilta.
Mietipä, olisiko hedelmällistä ottaa kontaktia veikkoihin jotka yhdistää mätkipätkiksen tanssiin?

Mä sain aikanani hiton hyviä paukkuja paitsi joraajilta, myös laskettelijoilta.
Rento-rytmi-rinne.
jep
Kari Aittomäki
maalis 23, 2019, 04.17
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Siis sulla ei ole opettajakontaktia päärynäpalloon(kaan)?
Aika huimaavaa kehonkäyttöä kyllä, ja siis niinku portaissa? Mitätä? Hä?
- onko tuo tukijalanviereinen jokutossu tarkoituksellisesti tuomassa kertoimia vai mitätä? Jalan pelitila on senttejä..
Eli kontrolli/lihasjänneaisti/rentous pitää yllä asentoa ja tasapainoa ja sallii nuo rytmiset paukuttelut..
Voi herranjestas.
Kyllä jäis tekemättä, luulisin että kaikilta alaspäin puhujilta.
- vai peukku hoksattiin. :jepa:
Hieno tutkimusmatka sulla on meneillään kyllä.

Vapaus-termi aukes taas aikalailla erilailla.
Tuo on sitäjotain mitä minä lähdin aikidosta hakemaan kun sain pataani jäkityspolitiikan petettyä, onneks oli kontrolloitu tilanne.
Sellanen pakoton oleminen siinä ympä'ristössä missä ollaan ja sieltä tekniikoitten sylkeminen silläteholla mikä on saavutettavissa.
Ei se tälli tartte olla maksimi, koska oikeasti tilanteessa se sitä harvoin on.
Erittäin hieno ajatusrakenne, tosin niitä tuhomässejäkin on treenattava.
Vaikkavaan sillä ajatuksella että lujaa lyötäessä oman kropan on kyettävä ottaan vastaan se vastavoima. SE rakentaa sen oikean iskutehon, liikenopeus on vaan yksi osatekijä.

Sitähän tuo Michaeljai White korostaa. Kiristystä.
- heh, mä sain nöösiäisenä karun oppitunnin tosta suoraan lyömisestä, ope toi pitkän terän kyynärän viereen. Kyllä pysy tsuki putkessa.
Ton henkari-drillin kehitin itte suorana jatkumona. jep.

Olen tässä vuosien mittaan nostanut kai jokaisen noista pointeistaan laudalle, aivan silkkaa asiaa kaikki.
Ois nyt jättänyt pumpin ottamatta ja paidan päälle, lihaksikas neekeri-phenomenon kun on kärsinyt inflaation jo aikaa sitten. Ois lyöntikin lähteny terävämmästi.
Mutta hänellä on omat realiteettinsa.
Mä nyt vain sinänsä vierastan stereotypiointia.

Kiitoksia Jusukin esilletuonnista, hyvää kyseenalaistamista ilman aietta.
Potkua parhaimmillaan.
Kari Aittomäki
tammi 16, 2019, 02.11
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Näissä kommenteissa on aika iso osa kakkua käsittämättömiä käikäleitä.

Ei minusta kyllä ne roolivahvistimet senkummempia ole kuin reisitaskuhousutkaan.
Tai niitä monenkirjavia vapaaottelupaitoja.
Kari Aittomäki
loka 25, 2018, 01.51
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Kiinnostava projekti todellakin.

Jusukin, tutkipa ehtiessäsi pistomiekkailua.
Koska tuo movement nojaa paljolti rytmiin ja synkopointiin, miekkailun rytminrikkominen ja ripostitaktiikka olisivat hyvää hiivaa kenties.

Ja kun saat sparria, muista se että ensimmäisissä painetilanteissa pääset omassa suorituksessa korkeintaan 40%:n suoritukseen.
Vasta sitten kun kenttä eli peli on tuttu, alkavat periaatteesi kunnolla pelittää.
Kaskun se oikea paikka jännittää ja tekee olemisesta väkinäistä.

Lycka till!
Kari Aittomäki
loka 22, 2018, 02.15
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Olisi ehkä paras suorittaa koeponnistus ihan saliolosuhteissa, kontrolloidulla ja valvotulla sparrilla.
Se kertoo täsmälleen samat asiat kuin ihan kilpamatsi, kenties poislukien adrenaliinikertoimet.
Jotka ovat siis matsissa aivan eritasolla.

Mutta onnea matkaan joka tapauksessa.
Kari Aittomäki
syys 13, 2017, 23.45
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Komba
Vastaukset: 268
Luettu: 90841

Komba

Niinjuu, perusajatuksena tuo Jassen näkökulma on oikea. Kuitenkin noissa videoissa ei näy oikean joukkomylläkän lainalaisuuksia, kaskun oikeissa jutuissa muodostuu linjoja ikäänkuin luontaisesti, kun tulee turvallisempi olo siinä kaverien huitoessa molemmin puolin.
Selän varmistamiset ja iskukärjet ovat sellaista hienosäätöä jotka edellyttävät ryhmätoimintaa.
Vaikka totta on että se huiskiminen on miltei aina silkkaa kaaosta.. mutta järjestäytynyt ryhmätoiminta on osoittanut tehonsa jo historian aamuhämäristä.

Tällaista pyrkimystä en havainnut.

Sensijaan tuo pointti eläintä rauhoittavasta koskeutuksesta sisarillisena esimerkkinä avasi perusajatusta kyllä.
Ihan jopa haikeasti, Äijä eli isäni oli taitava potkureitten (hermostuneen hevosen) kengittäjä ja hän käytti nimenomaan lempää mutta pelotonta lähestymistä, rytmistä joustoliikettä ja ystävällistä kosketusta, jonka liu'tti lopulta konin kintulle ja nosti kavion raudoitettavaksi.
Kattelin tätä nöösiäisenä ja hyvin.. äimäten. En päässy aitaukseen, perhana..

Mun kokemuskaapista ei löydy teknistä tai taktista esimerkkiä tuosta esitetystä kamppailun tekotavasta.. ja niinkuin aina tyhmillä, se vaikuttaa uskottavuuskokemaani.
Olis mukava nähdä kenttäpelitys. Tai edes lukea kuvaus.