Tässä aina tuntuu unohtuvan että perustekniikka on pyrkimys sivaltaa se tälli optimimuodossaan.
VOimankäytön, sisäisen ajoituksen, painonsiirron kannalta.

Matsissa ne tillikat ovat aina sovelluksia.
Perustekniikka on siis eräänlaista veitsen terottamista, piikin hakemista.
Jopa Aghayevilla on selkeästi nähtävissä ajoitusväli hyvinkin yksinkertaisissa tälleissä, eli hiomista ei voi tehdä liikaa.

Kiinalaisilla jopa se peruställi jaetaan osiin joita saatetaan hinkata erikseen erikoisharjoitteena, vaikkapa vaan juuri se pystynyrkkipunnerruksen rannenapautus, jolla hypäytetään tanterekontakti sormenpäille.
Lyöntitreeni.

Itse asiassa kyseessä on myös finnkaraten kohdasta tulkintavirhe, suomivalmentajat näkivät käsittääkseni ranskalaisten tekevän välineharjoittelua pikkuisen soveltavin tekniikoin, yhdistivät sen mielessään hollantilaisten kimmoisuus/räjähtävyys-treeneihin ja kehittivät fyysisiin ominaisuuksiin tähtäävän harjoittelutavan. Urheilukaraten.
Luut kuivuivat eli sivalluksistä häipy ydinmehu.

Mutta kova treeni tuotti tuloksia kun pelikin opittiin paremmin ja paremmin.