Niin..
Jos kenellä on kokemaa sarveikkaista olioista, ne käyttää niitä sarviaan.
Pässit pukkaa alaspäiniskun mutta ottavat myös vastaan aktiivisesti.
Sonnit ja lehmät survoo ja stabbaa ja ihan jokupäivä sitte tuli dokkari jossa antilooppi onnistu keihästään gepardia pahasti.

Isoisäni oli jalaton, menetti koipensa sotatöillä ja joutu kerrotun ilkivaltaisesti erään puskuripässin kohteeksi.
Otti vastaan ne puskut sarvesta tonttiin saattamalla eli jatkamalla sen puskun energiaa.
Oishan se voinu sen pässiläisen puukottaa tai rojauttaa niskan poikki mutta on hän arvokas ja tärkeä elikko, pässi.

Eli eiköhän se puskutapahtuman tärkeä osa ole aktiivinen lihastyö impaktissa?
Päällä lyöminen.
Ja ihminen tuskin on niin pässi että matkii pässiä pelkkänä, se tekniikka suhteutaan omaan fysiikkaan.

Irkkupusuksi sitä muinaisaikoina kutsuttiin, olen toki tormannut myös muihin nimityksiin.
Glasgowkiss on kai sellanen ylläri, kesken lauseen/tuijottelun vedettävä epäreiluus?



Tuskinpa Gov ois nuin hikeentyny ilman tota puskua.

Irish kiss on kai sellanen virallinen tanssiinkutsu, kun tuijottelu on jo sähisevää ja paukahdus odotettavissa?
Eli tavallaan reilu veto. Verrattavissa tohon selitykseen ansaitusta tillikasta.

Mutuahan nää toki on.
- Jätkä nuppas naamaan!
Tonmä kuulin ihan pohojammaalla kun joku kokeili puolivillaista, sai vastatuhisijan ja katselijat vaan suuttumaan.
Oli painitaustainen eli pusku oli kankea.

Oletan todella että futispuskun ajoituksella ja osumapinnalla pusun saan tehoille, en ole ikinä puskenut takaraivolla tai kallon sivuilla ketään.
Futista pelanneena se iskupusu on luonteva eikä ryntäävä pässipuskukaan liikkumaton tälliäinen ole ollut, kyllä' sinne niitä jenkoja on saanut ajettua.
Futiskulttuurista löytyy myös toimintamalleja, kun sällit ajautuu vastakkain kädet alhaalla, kun tekis mieli antaa mutta lyöminen ei kuulu etikettiin.
Siihen kohtaan irkkupusu on enemmän kuin luonteva tälli.
Toimii myös pubissa.

Täytyy sanoa että jos se pepputaputtelemani poliisimimmi ois vastannut kunnon puskulla tööteriin olisin saattanut vaikka ihastua.
Se nimittäin tuijotti sennäkösenä että.
Totti Karpelan kanssa aikoinaan juteltiin sellasista tekniikoista joita poliisien ei odoteta käyttävän ja siten toimivat hyvinä tilanneohjaimina.
Irkkupususta ei juteltu, taitais olla perustelujargonin ulkopuolinen tilanneratkaisu.

edit.
Ja juu, Rockyssa Spider Rico nuppas Rockya ja sai sen suuttuun ja sai pataansa.
Todentotta se oli Martin Riggs joka puski Lethal Weaponissa, en nyt viitti postata clippiä.
Oli muuten merkittävä leffa siinä että esitti metodeista paitsi jailhouse rockin, myös capoieraa ja brasilian jujutsun!
Triangelia en ole nähnyt kadulla kylläkään, eikä taida sopia poliisitoimintaankaan erityisen hyvin.

Pökkäisy hiukan vaihtelee, sillon kun jossain leffassa/sarjassa sankari anto irkkupusua se yleisty, pudotakseen taas katveeseen.

Se on nämligen sellanen pusu joka ottaa yllättävänkin kipiää jollei sitä mällää todella lujaa.
Vaatii myös sitä ajoitusta ja anatomiankin tuntemusta toimiakseen.

Nykyään tietysti niitä virikkeitä etsitään.. jostain.
Irkkupusu on myös tekijäänsä maalaava tekniikka, saattaa herättää lujaa vasta-agrea. Syytä en oikeen ikinä ole tajunnut.

Mä annoin nöösiäisenä yhelle isolle häirikölle miltei lopullisen sydänongelman, ryntäs hyökäten päin ja minä puskin suoraan rintaan.
Juha tipahti ja kalpeni ja oli menettää tajunsa, muut sitä elvytteli käsiä heiluttelemalla. Tokeni, elää yhä.
Mä meinasin pudota siihen tälliin, niskaki venähti. Onnistuin oleen muinatyttöinä.

Tekniikan opin jostain ruotsalaisesta nuortenkirjasta, oisinkohan ollu 12 ja Juha 14-15.

Myöhemminhän niitä on tullu jaeltua aikalaillakin.
Paul Vunakin videoissa maalimiehillä oli prätkäkypärät ja silti niitten polvet notku.
Kova tällihän se on, kyllä sillä pudottaa.
Spekulaatiota on ollu että ois futiskulttuurin kukkasia.
Kenties onkin. Briteissä mä sen lopullisesti lisäsin curriculumiin.

Tuo kuuluis hyvänmielenketjuun.
Uhoaja sai pusun ja pötkähti.

Mikäs tuo tummapoika on, eteläinen kuitenkin? Se niitten uho on kyllä aika pirullista kestettävää, kun tuo resepti on enimmin niinku niin kielletty.
No, painoero oli melkoinen että ei se sikäli nyt niin ihme ole että poka päätti pötkähtää.

Mä pistin kerran Hesarin eteisessä kukkoilijaa silmänkulmaan irkkupusulla, portsarit kerto että nukku viistoista minuuttia.
Seki oli joku mustatukka tttthulishine katsheineen ja tuhinoineen.
Sellanen käytös pitäs oikeesti santkioida jonkinlaisella hetkellisellä lainsuojattomuudella.
Niinku että kenkä räkkyää, sitä ei yhteiskunta kenttäoikeudelta suojaa sellasen kahdentunnin aikaikkunalla.

Hyvä idea minusta.

Joka sukupolvi kai ajattelee olevansa pyörän alkuperäiskekkaaja tai ainakin optimaalisin pyörittelijä.

Onko tuo hiertolyönti siis terminä tai tappelutekniikkana jollekulle jotain kenties uutta?
Onhan se juu tavallaan erikoistietoa kun on niin tappelusuuntautunutta kamaa (ei voi käyttää kehässä eikä siistissä alistamisessa) mutta silti?
Kun onhan noita hierovia liikkeitä ja sukulaisiaan ja viittauksia asiaan aivan hemmetisti.

Onko repiminen miten hallussa, noin ideana?

Juu, hiukan sinnepäin.

Mua aina alkaa huimata kun muistaa/huomaa kuinka kapealla sektorilla se kamppailulatina onkaan ja kuinka isolla osalla osaajistakin.
Ei ihme että "uusia lajeja" sikiää.
Tosin uutta niissä on lähinnä housumallit.


Kerran olen nähny kuinka pääpuskudemo menee totaalisen häneksi.
Jätkän piti iskeä ottalla kasa kattotiilia särki.
Oli aika innoissaan poika, puhisi ja sähisi, mallas kerran, mallas toisen..
Nämä sähtäämiset tapahtu siis rehvakkaasta haara-asennosta.

Sälli nousi, käänty karjumaan kavereilleen, käänty takas ja iski päänsä tiilikasaan.
Mutta voi pahus, anto iskun asekeleen kanssa jolloin otta meni komeesti yli kohteen ja impaktikohdaksi muodostu naama.
Auts.

Harmi että tiiliä jäi ehjäksi.
Mitäs siinä vieras muuta voi kuin taputtaa kohteliaasti.

Kannuksen karatesalilla kuvatessa oli yksi pallonkaltainen ihan maissipallon näkönen,a nnoin ohimennen hämelle pääpuskun.
Huono idea, siiinä oli vissiin rautajauhoa täytteenä.
Meinas taju lähteä.

Eli ei se järin viisasta ole päätään takoa yhtään mihinkään.
Rytmitystä voi treenata sellaseen leppoisan loppuunhakattuun säkkiin jonka yläosa on jo mukavan tyhjä.

Westersundin kanssa pääsin lyöntidrillejä tekemään Hartsellin leirillä ja demosi todella näppärästi, kuinka isku otetaan ohjaten vastaan kyynärpäällä. Osas näpäyttää tosi taitavasti kyynäriskun vastaan.
Olen häntä kerranpari kokeillut livenä mutta heikohkosti, ajoitukseni oli pielessä.

Tuosta hiertolyönnistä vielä, olkaa aika varovaisia.
Teisho väärään paikkaan ja jätkä kuoleentuu.
Pentjakissa on sellanen källi avarilämäri, jonka liike-energia näyttäis pysähtyvän hyvin tarkkarajaisesti mutta energiapiikki lähtee kaiketi hyvin tarkasti, on käsittääkseni tarkoitettu sisäelimiä vaurioittamaan.
Menee samaan hl-kategoriaan.

Hyvin ilkeä hyökkäystapa.
Olen häntä demonnut aika useinkin, toimii tööteriin eli nenäseen aika optimisti trenioloissa, tosipaikassa maaleja on enemmänkin.

Raaja ruhjoo vastustajan herkkäisiä hyvin suurella teholla ohimennessään, impakti ei ole kova vaan ikäänkuin palasia mukananaa vetävä, hierova.

Kun olin poikanen eli viisitoistias mut yritettiin alistaa ja lujasti.
Lyöntisarjositani huolimatta karju puski läpi ja vei tonttiin.
Käteni jäivät vapaaksi, vedin rannetyvitällit korvasilmälinjalle miltei symmetrisesti, tänpäviänäkin aprikoin että oliko epärytmi eli resonanssi onnenkantamoinen vai jotain lajimuistia tai mitä..

Mutta toimi, hyökkäys keskeyty, otin vastustajaa takatukasta kiinni ja vein paremman käden nokalleen.. ja runttasin teishon/shoton välimaastoisena pitkäkontaktisaattona niinkovaa kuin koneesta lähti.

Nokka oli poskella sananmukaisesti, myös silmäkuopasta tursusi purppuravaahtoa.
Olin nimittäin aika vahva nassikka.

Olen hiertolyöntejä käyttäny ja niin on Avekin, vaikka nyrkkeilytaustalla ei taida uskoa kuin nopeaan impaktiin.

Pahin mitä olen hierrolla tehny on selkänivelten särkeminen.
Ja typerin mitä olen salilla tehny on kyseisen tällin demonstrointi.
Sillä nimittäin iskee jätkän pysyvästi pyörätuoliin.
Itseasiassa tosi väkevä tai ilkeä veto, olen aika varma että eräs hampurilaiskakkiainen sai kantaa molempia käsiään telineissä ja kauan.
Vedin symmetrisen eli kahdenkäden hiertovedon käsiensä välistä ja aivan ajattelematonta ilkeyttänu männynhavukuviolla.
Pirukas, se veto on näin tässäajatellen hengellekäypä!
Emminä silloin tienny!

äh..

Niin, pääpuskua ei millään pirullakaan saa sparrivälineeksi, tappelukepponen kun on.
Vaikka vaan kypäriä kolistellen, mallaamista se yhä on.
Fullcontact on kaunis ja kiihottava ajatus kyllä mutta sulkee tempoharjoittelusta pois tosimaailman työkaluja.

Puskemiseen tuo Kyynikon mainitsema säkki on aivan oiva peli.
Tosin multa on kielletty sekin toiminto tällä eräällä punttisalilla.
On kuulemma rivon näköstä, sattans nynnyt.
Vaikkama oon sen säkin sinne hankkinu ja maksanu ku aikasempi teepussi ei kestäny mitään.
Mutta avittaa tohon rytmitykseen. Muutoinkin ois säkkityöskentelyssä hyvä unohtaa machoilu ja tuhomässit ja keskittyä rytmitykseen.
Jonne voi aivan mainiosti heittää kaikkea epäortodoksista sekaan, niinku kahdenkäden lyöntejä, hiertolyöntejä, olkatuuppauksia ja tietenki pääpuskuja.

Hyvä tekniikkatreeni pääpuskutteluun löytyy futiksesta.
Ihan vaan potkupallo ilmaan ja eri asennoista päämälliäistä. Mitä lujempaa ja tarkemmin sitä parempi.
Mutta aivan oikeasti puskemaan oppii puskemalla, oikeesti, oikeissa tilanteissa.
Ottaa nämligen aika sattans kipiää. Ja jos väärin tekee repeää oma ottanahka.
Kehään lopultakin aika kankea ase, edes vapaamatseissa.
Honkalan Ville keran Finnfightissa miltei onnistu yllättään puskulla, aivan napakymppi mutta vastus tointu ja jatko matossa.
Porissa kävi silleen että jätkät sito raajansa sitenjotta vain pää oli vapaana ja kun lujaluonteiset sällit oli kyseessä tappelivat sitte pääpuskuin.
Eli makasivat matossa ja hakkasivat päitään yhteen.
Oli kyllä aika viisaan näköstä.


Niin SamiT, tuo tunkkitapaus on muutaman vuoden takaa. Katutappelu taasen.
Otin tällin kun olin niin kertakaikkisen juovuksissa.
Joku prätkäorkesteri haasto riitaa ja pitelin Kekkostaan kivuliaasti jotain autoa vasten kun sivusta tuli jäppinen ja täräytti tunkilla.
Otin pusun ja kimpaannuin aikalailla.
Mutta lyöjä pääsi karkuun, samoin käsittelemäni yliveikkonen.
Hyvä että painuivat, suutuin aika lailla.
Sain pakoautonsa kiinni ja vetäisin, siis vedin sivuikkunan rikki ja kuskin mäelle. Ei mitään muistikuvaa sivulasin olemassaolosta, joka kuvaa aika hyvin niitä tiloja missä tosimielellä liikutaan.

Topicista eli päänkäytöstä tuossa tapauksessa, olen luultavimmin kekannut että nyt osuu ja kuolettanut impaktia vastaenergialla. Nupannut vastaan ja kovimmalla mahdollisella.
Eli ei kovin taitava hyökkäyskään. Normaalia katurähjäilyä.

Tällin ottaminen on tavattoman tärkeä osa kamppailutaitoa, pääpuskun tavoin pirun hankala treenata/opettaa ilman hyvin realistista maailmankuvaa. Mutta mahdollista.
Päänkäytöstä vielä senverran, että vaikka kys tilanteessa olin aivan tillintallin ja suutuksissani, en silti tehnyt pahaa kuskille tai muille asiaankuulumattomille.
Kylläse kontrolli pelaa vaika huimaiski.
Ei vain mulla, tietenkään, vaan kaikilla ajattelemaan kykeneväisillä.

Jonka kontrollin välineisiin kuuluu kamppailulajien käytöskulttuuri.
Mutta menee ohiaiheen, vaikka päänkäyttöä sekin ja etenkin.

Pääpuskun tapauksessa on kukkahattuinen teoria telkkarin turmiollisesta vaikutuksesta paikkansapitävähköinen.

Pääpusku rupoes esiintyyn brittisarjojen Pikipojat ja Auf Wiedersehen, Pet vaikutuksesta ja aikana. Edellinen ei tummasävyisempänä niin kerännyt katsojia mutta esitteli irkkupusun hyvin seikkaperäisesti.

Päällä inänäs on useitakin käyttötaopja, tuo suora pusku kantilla lie tutuin ja pudottaa kyllä. Kerran Hesarilla eräs törppö yritti minua lyödä ja osuikin sen verran että suutuin. Pukkelipuks ja sälli otti vartin tirsat. Silmäkulman takana on paras sähtäyskohta.
Pääpuskua voi tarjota myös sivuille ja taakse, on vaan iskupinnat huonompia.

Sitten on tietysti Pässinpää tai rammer.
Eli kaali/niska on stabiili mutta ryntäyksestä tai ylöjään kropan liikkeestä haetaan voima. Olen pudottanut päällenirynnänneen isonpojan rinnasta, pudotin vaan painon alas ja otin ryntäyksen vastaan tasajalkaponnistuksella otta edellä. Tippu ku sorsa lennosta.
Yhtä hurja en kyllä ole kuin se kungfudokkarin kinukki-idiootti joka syöksy pää edellä hautakiveen, [u]kahdesti[/u]!
Päänkäytön riemuvoitto.

Päällä hierominen taasen on oma taiteenlajinsa, ammattibokrailussa häntä harrastetaan paljonkin etenkin verkkaisemmin tanssiessa, kaalilla on hyvä siirtää päätä parempiin paikkoihin.
Etenkin Cinderella Man käytti päätään oikein taitavasti.
Painilajeissahan päänkäyttö on korostettua oikeen, peruspainijat puskevat kovastikin ja judokat myös. Lukkopainissa tai ainakin catchissa päällä hieotaan suojausta auki.

Olen jonkin kerran myös ottanut tällejä korostetusti ottalla vastaan.
Etenkin naiset ja heikot miehet saa pois pelistä nuppaamalla pehmeän kätösen kipiäksi.
Silloin kun sain tunkista otsaan olen luultavimmin nimenomaan ottanut tällin vastaan, vekki on kovimmassa kohdassa kalloa.
Ja kyllähän mä muistankin jotain sivuliikettä havainneeni.

jee.