Yhteys tässä yhteydessä [pun intended] tarkoittaa sitä, että fyysinen inaktiivisuus aiheuttaa suoraan tiettyjä sairauksia. Lisätietoa saa ainakin ACSM:n kirjallisuudesta, yritän etsiä tarkan lähteen...

Tuota, insuliinitasot eivät terveellä ihmisellä radikaalisti heittele - insuliinin toimintaa selitettäessä yksinkertaistetaan yleensä melko rankasti. Toki jatkuva sokerinsietokyvyn rasitus tuo ongelmia, mutta seka-aterioita syövillä tämäkään ei ole ongelma, koska yksittäinenkään nopea hiilihydraatti ei vaikuta, koska seka-aterian insuliinivaste on huomattavasti pienempi (seka-ateria = hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa sisältävä ateria). Insuliinin toimintaa parantaa myös liikunta. Tyydyttyneellä rasvalla on tosin itsenäinen insuliiniresistenssiä pahentava vaikutus. Ergo, epäterveelliset elämäntavat = runsaasti nopeaa hiilihydraattia, tyydyttynyttä rasvaa ja ei liikuntaa. Tyydyttynyt rasva itsessään ei ole niin huono valinta kuin nuo kaikki kolme yhdessä; pelkän nopean hiilihydraatin syöminen renkkaa insuliininsietoa ja aikaansaa ongelmia; liikunnan puute on taas yhteydessä muistaakseni n. 25 erilaiseen sairauteen...

Eri asia ovat tietenkin erilaiset puutostaudit sekä systemaattisesti surkeat elämäntavat. Kyllähän ravinnolla saa toki itsensä sairastumaan,...

Niin, ja tuli vielä mieleen, että oma lukunsa ovat tietenkin ne optimaalista terveyttä metsästävät, jotka etsivät jotain sellaista terveyden tasoa, joka on kenties saavuttamattomissa (ts. ovat jo optimaalisen terveitä oma perimänsä huomioiden). Sitten maksetaan hirveitä summia jostain erikoisravintovalmistehässäkästä, tuloksena prosentin muutos rasvaprosentissa mikä käytännössä ei ole millään lailla merkitsevää (voipi olla mittausvirhettäkin)...

Edelliseen, on ollut aiemminkin tässä ketjussa. Muutenkin tuota blogia kannattaa lukea. Mutta nyt sitten illan laatu-uutinen: http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012031315319290_ru.shtml" onclick="window.open(this.href);return false; Kyllästyttääkö karppaus? Nyt tulee protaus! Kyllä. Protaus. Nyt pipari oikeesti! Ja joo, kyllästyttää karppauksesta jauhaminen, mutta jos nyt mukaan otetaan joku helvetin protauskin... Karppauksen seuraava sukupolvi, protaus, keskittyy vähähiilihydraattiseen ja runsasproteiiniseen, mutta selvästi rasvattomampaan ruokavalioon. Protaajien ruokavalio muodostuu vähärasvaisista tai rasvattomista maito- ja lihatuotteista, kalasta, pähkinöistä, runsaasti proteiinia sisältävistä täysjyväviljatuotteista, rypsi- ja oliiviöljyistä, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. - Itse asiassa protaus on hyvin lähellä huippu-urheilijan ravitsemusta, jossa ruokavaliossa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti laatuun. Pastakin voi olla hyvä proteiininlähde, kun sen valitsee oikein. Esimerkiksi kananmunaa sisältävässä pastassa on paljon laadukasta proteiinia, ravitsemusterapeutti Jan Verho sanoo. Miksi kaikille pitää antaa joku todella typerä nimi? Karppaus, barffaus, protaus... Hän sanoo, että proteiininsaannissa määrä ei ole lainkaan niin ratkaisevaa kuin laatu. Mitä paremmasta lähteestä proteiinin nauttii, sitä vähemmän sitä tarvitsee määrällisesti syödä. - Sata grammaa naudan paistijauhelihaa sisältää enemmän nälkää loitolla pitävää proteiinia kuin sama määrä selvästi rasvaisempaa sika-nautajauhelihaa. Tämä on tärkeä havainto etenkin laihduttajille. Joo, sikanaudassa taitaa olla 17,5 g proteiinia per 100 g, naudan paistijauhelihassa 20,8 g per 100 g. Sen sijaan sikanaudassa on myös 17 g rasvaa per 100 g (paistijauhelihassa 8,8 g/100 g). Eli tiivistettynä, sikanautapaketissa (400 g) on energiaa 881 kcal, kun taas paistijauhelihassa on 648 kcal. Mutta eikö rasvan ja proteiinin pitänyt pitää nälkää? Aaararargh, miksi menin lukemaan? Kyllähän rasva pitää myös kylläisenä, koska se "lähtee viimeisenä" mahasta, eli sen käsittely kestää kauemmin. Tuossa on nyt vain taidettu arvottaa proteiinin kylläisyysvaikutus suurimmaksi. Proteiinin kylläisyysvaikutuksen ohellahan kylläisyydentunnetta lisää myös kuitu rasvan ohella. Mä en ole hetkeen jaksanut lukea oikein mitään ravitsemusasioita, tosin ei ole ollut liiemmälti aikaakaan. Perusasiat kun eivät muutu - jos käytät viljoja, valitset ne täysjyvänä; paljon kasviksia, maltillisesti hedelmiä ja marjoja; oman aktiivisuustason mukainen määrä proteiinia, joka mielellään vähärasvaisesta lähteestä (tämä on se ainoa osuus, jossa eroavaisuutta tulee dieettikunnasta riippuen - eli joku toinen sanoisi, että esim. liha saa olla täysrasvaista); riittävästi hyviä rasvahappoja (taas toinen eroavaisuuskohta, eli noudattaako nyt sitä tyydyttyneen rasvan alle 10% osuussuositusta 30%E -rasvakiintiöstä vai ei); jos et käytä maitotuotteita, niin mieti, kuinka turvaat D-vitamiinin ja kalsiumin saantia. Oikeastaan kaikki muu on hifistelyä. Ihmisen elimistö on kuitenkin sellainen, että lajina leviämisemme ei olisi ollut mahdollista, jos elimistömme ei kykenisi sopeutumaan erilaisiin ravitsemusolosuhteisiin. En itse kykene laittamaan hirveästi painoa esimerkiksi ravitsemuksen hormonaalisia vaikutuksia korostavien suuntausten ajatuksille, koska elimistön omat säätelyjärjestelmät huolehtivat esim. hormonien sopivista määristä. Eri asia ovat tietenkin erilaiset puutostaudit sekä systemaattisesti surkeat elämäntavat. Kyllähän ravinnolla saa toki itsensä sairastumaan, mutta ei terveellinen ruokavalio mitään pakurikääpäteitä tai Poliquinin suolahappovalmisteita vaadi. Jos vaatii, niin sitten kehon pahoinvoinnin taustalla mahtaa olla jo jokin sairaus ja sitä ei joku terveysopiston ravitsemuskoulutuksen käynyt pysty ihan omin voimin parantamaan...

Tästähän on tainnut ollakin puhetta potkussa - ainakin aivoverenkiertohäiriöiden kohdalla, näin muistelisin. Riskitekijät kun ovat aika lailla samoja. Ketoosissa rasva-arvot usein heittävät (ei kaikilla) osaltaan siksi, että rasvoja mobilisoidaan kehon käyttöön energiaksi. Ne kuitenkin palautuvat normaaleiksi ns. tavalliseen ruokavalioon siirryttyä, mutta jos perimän tai aiempien elämäntapojen seurauksena ateroskleroottisia muutoksia on jo syntynyt, niin jokainen voi kuvitella, mitä ylimääräinen veressä liikkuva tukoksia aikaansaava materiaali voi aiheuttaa.....

Teillä menee nyt kovasti ohi koko pointti. Lukekaas nyt se alkuperäinen viestini aiheesta uudestaan. Tämä ketju käsittelee kuitenkin ruokavalioita. Elina aika selkeästi kertoi, että jos harjoittelee sen muutaman tunnin viikossa MUTTA samassa unohtaa keskittyä myös siihen ruokavalioon, silloin tulokset eivät päätä huimaa. Älkääs poijjaat sekoittako urheilijoita tähän karppaussoppaan. Melko helposti ihmiset tuntuvat - ja perustan tämän useiden vuosien nettikeskustelejen seuraamiselle - ajattelevan asioita vain omalta tai muuten kapealta kannalta, vaikka kyse oikeasti olisikin vähän suuremmista linjoista. Anteeksi, ei ollut tarkoitus karata, mulla vain oli muuta tekemistä :smt003 Ilmeisesti kirjoitan jotenkin vaikeasti ymmärrettävästi tai jotain noista viesteistäni jäi puuttumaan, kun se asia sieltä ei täysin kerralla välittynyt, mutta Mika onneksi ymmärsi oikein ja osasi sen tohon purkaakin. :smt00...

Teillä menee nyt kovasti ohi koko pointti. Lukekaas nyt se alkuperäinen viestini aiheesta uudestaan. Tämä ketju käsittelee kuitenkin ruokavalioita...

Yksittäiset esimerkit on aika turhia, koska jos ajatellaan tavoitteellista harjoittelua, niin lajin ohella hirveästi vaikuttaa myös mm. aloitustilanne. Samasta syystä esimerkiksi VHH-esimerkeissä ne muutamat urheilijat, joilla VHH on toiminut olympiamitaleille asti, ovat anekdootillisia. Pääsääntöisesti tuo 3-4 h/vko on vähän. Ja jos sitä myy riittävänä treenimääränä perusjampalle, niin pettymys tulee, jos tavoitteet ovat korkealla...

Jepa. Suurin osa liikuntaa aloittelevista ihmisistä ei kuitenkaan osaa vaatia itseltään riittäviä tehotasoja, jolloin hyödytkin jäävät vähäisiksi. Tämä takia luonnollisesti liikunnasta saatava palaute oman kropan muokkaamisessa on heikkoa, kun taas ruokavaliomuutoksista saa enemmän irti. Koska monellakaan ei ole varaa palkata itelleen tsempparia, niin kannattaa mieluummin lisätä aktiivisuutta muuten (ts. hyötyliikunta ja niin edelleen). Mutta toisaalta 3-4 h viikossa ei kyllä ole paljon tavoitteelliselle tosissaan liikkuvallekaan. Tietty tässä vaadittaisiin nyt määritelmää sille, että mitä kukakin pitää ns. riittävänä kuntotasona tai mitä se nyt vain onkaan...

Yrittäkääpäs nyt lukea nuo viestit ajatuksella uudestaan...

Joo, no, nyt oli kyse keskivertoihmisestä, joka päätyy sinne jumpalleen sen kolme kertaa viikossa (tuntimäärä 3-4,5 h/vko). Perustehotasoissa se ei vain ole kovinkaan paljoa, mutta kun ihmiset kuvittelevat sen riittävän, niin tulee semmoinen tuntu, että liikkuu paljon, mutta siitä ei ole mitään hyötyä paremman kropan metsästyksessä. EDIT: niin, ja Presenteriltä jälleen hyvä viesti...

Meinasin justiin mainita tuosta ternimaitojutun historiasta, mutten ehtinytkään, kun kirjoitin tota allaolevaa... Toisaalta taas pelkkä kuntoliikunta ei yleensä riitä lisäämään kulutusta tarpeeksi, ellei se oli päivittäistä. Eli jotta ihmisen ei tarvitsisi hirveästi katsella syömisiään, on liikunnan määrän oltava tarpeeksi suuri (ts. 3 x vko tapahtuva jumppa ei riitä oikein mihinkään, jos arkiaktiivisuus on nolla). Mutta harvemmin näistä määristä kehdataan puhua, koska suurin osa ihmisistä ei ole motivoitunut edes siihen kolmeen jumppakertaan viikossa (ja motivoitumiseen kuuluu kaikki mahdolliset selitykset, miksi kolme kertaa viikossakin on liian paljon :D jos motivaatiota on, löytyy aikaakin!)...

Huonosta ruuasta ei tule terveellistä jos ruokailee terveellistä sen päälle. Mutta ei kyse olekaan siitä, vaan siitä, että jos ihmiset söisivät sen ainakin puoli kiloa niitä vihanneksia päivässä, tulisi vatsaa täytettyä niillä vihanteilla, jolloin päivän energiansaanti pienenisi...

Ei niin. Ja kyllähän se on helppo urheilevan ihmisenkin kokeilla, mitä tapahtuu, kun jatkaa nykymääriensä syömistä jättäen samalla liikunnan pois. Kuitenkin ruokavaliosta riippumatta kasvisten suuri määrä ruokavaliossa tarkoittaa sitä, että päivittäinen energiamäärä on alhaisempi kuin jos ko. määrä kasviksia vaihdettaisiinkin vaikkapa pastaan...