Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Kannattaako kilpakaratekan ollenkaan harjoitella "perinteisesti"?

Kamppailu-urheilulajit eli BJJ, MMA, nyrkkeily, paini, potkunyrkkeily, thainyrkkeily jne.

Valvoja: Valvoja

Jopo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2224
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Pori
Tykännyt: 6 kertaa
Tykätty: 5 kertaa

Lyhytjänteisyys

#76

Viesti Jopo » tammi 15, 2016, 12.27

Potkunyrkkeilyssä on paljonkin ottelijoita joita eivät hallitse lajinsa tekniikoita. Tekniikat osataan välttävästi tai jopa hyvin, mutta kyky soveltaa sitä käytännössä puuttuu vaillinaisen harjoittelun takia. Äkkiseltään tulee mieleen ainakin sivupotku, takiertopotku, takapotku ja kääntölyönti. Yllättävämpänä esimerkkinä voisi käyttää kohokoukkua. En pitäisi mitenkään mahdottomana, että tilanne olisi jokseenkin sama kilpakarateen puolella.
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille


Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 15828
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 514 kertaa
Tykätty: 228 kertaa

Lyhytjänteisyys

#77

Viesti Lasse Candé » tammi 15, 2016, 13.09

Uskon että tämä ei kuitenkaan koske sivupotkua kilpakaratessa. Potkunyrkkeilyssä ja kilpakaratessa on kuitenkin melko oleellisina eroina etäisyys ja täyskontakti vs ei. Molemmat näistä aspekteista tekevät sivupotkusta vähemmän huonon = paremman tekniikan nimenomaan kilpakarateen.

Samaten gedanbarai lienee potkunyrkkeilyssä ihan niitä asioita jotka halutaan varta vasten karsia pois, jos sitä ilmenee. (?)

Ymmärrän myös tuon kohokoukkujutun tietyssä mielessä.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

lndbrg
potkutyyny
potkutyyny
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1
Lauteille: Lokakuu 2016
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Lyhytjänteisyys

#78

Viesti lndbrg » loka 7, 2016, 00.05

Andy kirjoitti:
halmehe kirjoitti:
G12 kirjoitti: Mikä on potkunyrkkeilijöiden keski-ikä?
Niinpä...

Tosin pitäishän siellä olla kuuskymppisiäkin seassa, jos ajattelee niitä alun pannuhuoneessa paukuttelijoita. Kait se on vähän miten sitä kehittymistä ajattelee. Mikäli se on pelkkää parempaa pataan vetämistä niin kait siinä into laskee nenän ja kylkien kipeytymisen myötä vanhempana.
Kunnioitettava ikä aktiivitreenaajalle.

ju-jutsuklubin sivuilla hän on 3.DAN. Potkunyrkkelyliiton sivujen mukaan 1.DAN...

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 15828
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 514 kertaa
Tykätty: 228 kertaa

Lyhytjänteisyys

#79

Viesti Lasse Candé » joulu 1, 2019, 17.29

Tässä on yli puolisataa viestiä käsitellyt sitä, missä määrin kilpakaratekan (kumite) kannattaa treenata ns "kihonia" ja kataa. Edellisistä seteistä on yli kolme vuotta, mutta sitä kivempaa.

(Kihon = karaten rivihinkkaaminen)

Juttelin yhden kilpakuvioista melko hyvin perillä olevan kanssa ja kuulin, että ainakin ranskalaiset ja italialaiset lähtevät liikkeelle siitä että näitä tehdään. Ja siis tekeminen lähtee näistä liikkeelle. Samassa yhteydessä ilmeni, että Suomessa tätä lähestymistä ei olla oikein ymmärretty edes viime vuosituhannella kilpakarateporukoissa. Siis laajalti.

Ilmeisesti myös Aghayevilta tuli joskus video, jossa hän tekee ns kihonia ja kataa myös. Ja sen verran hyvin, että näihin on käytetty aikaa.

Näen asian niin, että maailman huippukisaajat ja -valmentajat sekä yhteisöt yhä nojaavat ns perusteisiin (merkityksessä "kihon" ja kata) oppiakseen esim voimantuottoa, oikeaa suoritustapaa ja monipuolisuutta. Sekä koska metodi on hyvä.

Pidän tätä osin vähän yllättävänäkin, koska Andyn ketjussa esittämät argumentit ovat oikeastaan erittäinkin vakuuttavia, enkä ole oikein muuhun viitsinyt aiemmin kovalla kädellä puuttua kuin siihen, ettei mielestään tiettyjä tekniikoita (yokogeri, gedanbarai ainakin) tulisi harjoitella. Oikeastaan olen vähän yllättynyt, että maailman huiput nojaavat jossain määrin ns old-school -lähestymiseen.

Yksi asia joka myös tuli esiin oli että sekä ottelijat että kataajat jakavat monissa valmensperinteissä saman perustan (osittain). Mitä olen itse nähnyt kisaajia, tämä ei yllättänyt. Muutaman Euroopan maan otoksella vibesit ovat että kisaajat ovat perinnekaratekoista eri porukkaa, mutta tähän verrattuna keskenään yllättävän samaa porukkaa, oli sitten kyseessä kumite tai kata.



Joko kilpakaratessa ei olla vielä kehitytty optimiin ja erotettu kataa ja kumitea toisistaan täysin tai sitten ihan oikeasti ns old-school -karate on yksinkertaisesti hemmetin hyvä treenimuoto. Koska sitä ei ole vissiin vieläkään hylätty...
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 24
Viestit: 16257
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 134 kertaa
Tykätty: 244 kertaa
Viesti:

Lyhytjänteisyys

#80

Viesti Andy » joulu 1, 2019, 17.32

Varmaan oleellista nyt olisi tarkastella sitä paljonko nämä mainitut kilpailijat viikkotasolla tekevät ns. perustekniikkaa. Onko se osuus treenistä 1% vai 50%?
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Valvoja
ylläpito
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 445
Lauteille: Heinäkuu 2007
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 5 kertaa

Kannattaako kilpakaratekan ollenkaan harjoitella "perinteisesti"?

#81

Viesti Valvoja » joulu 1, 2019, 17.44

Ketju jaettu ketjusta "Lyhytjänteisyys".
viewtopic.php?f=29&t=15496&hilit=lefevre

Jotkut harvat viestit tässä ketjussa eivät liity kilpakarateaiheeseen, vaan alkuperäisen otsikon aiheeseen. Nämä viestit joko siirtyvät tai jäävät, riippuen siitä miten valvontatiimi jaksaa siivoilla ja miten mielekästä on repiä ketjua auki.

Tämä ketju käsittelee kuitenkin nyt kilpakaratea ja tuo toinen ketju pitkä-/lyhytjänteisyyttä.

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 15828
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 514 kertaa
Tykätty: 228 kertaa

Lyhytjänteisyys

#82

Viesti Lasse Candé » joulu 1, 2019, 18.04

Andy kirjoitti:
joulu 1, 2019, 17.32
Varmaan oleellista nyt olisi tarkastella sitä paljonko nämä mainitut kilpailijat viikkotasolla tekevät ns. perustekniikkaa. Onko se osuus treenistä 1% vai 50%?
Mitäs, jos se on jotain välillä 1 - 15 %?

Mitäs jos se on 1%? Kymmenen tunnin viikkotreenillä siis 6 minuuttia? Onko se paljon vai onko se vähän, suhteessa mihin? Kuusi minuuttia on jo sen verran, että viikon aikana sillä on jokin treenimetodillinen funktio.

Ja mitäs jos se on kisaajaksi kasvatettaessa isommassa osuudessa kuin sitten kun on tietty taso saavutettu ja ollaan aikuisia? (Melko vastaavasti kasvetaan fudiksessa: Monipuolisuudesta kohti vahvuusfokusta.)

Olisi kiva kuulla jos joku tietää näistä. Sehän voi olla että nämä jäävät välillä hyllylle ja välillä nousevat vaikkapa kisaajien leireillä esiin? Ja varmaan ratkaisuja on monenlaisia. Osaisikohan joku kilpakaratea tunteva avata jotain tästä ja eri maiden kilpakaratetreenikulttuureista?

Oikeastaan minkä tahansa kuuleminen virkistäisi.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 13076
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 73 kertaa
Tykätty: 292 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Kannattaako kilpakaratekan ollenkaan harjoitella "perinteisesti"?

#83

Viesti Kari Aittomäki » joulu 3, 2019, 02.57

Tässä aina tuntuu unohtuvan että perustekniikka on pyrkimys sivaltaa se tälli optimimuodossaan.
VOimankäytön, sisäisen ajoituksen, painonsiirron kannalta.

Matsissa ne tillikat ovat aina sovelluksia.
Perustekniikka on siis eräänlaista veitsen terottamista, piikin hakemista.
Jopa Aghayevilla on selkeästi nähtävissä ajoitusväli hyvinkin yksinkertaisissa tälleissä, eli hiomista ei voi tehdä liikaa.

Kiinalaisilla jopa se peruställi jaetaan osiin joita saatetaan hinkata erikseen erikoisharjoitteena, vaikkapa vaan juuri se pystynyrkkipunnerruksen rannenapautus, jolla hypäytetään tanterekontakti sormenpäille.
Lyöntitreeni.

Itse asiassa kyseessä on myös finnkaraten kohdasta tulkintavirhe, suomivalmentajat näkivät käsittääkseni ranskalaisten tekevän välineharjoittelua pikkuisen soveltavin tekniikoin, yhdistivät sen mielessään hollantilaisten kimmoisuus/räjähtävyys-treeneihin ja kehittivät fyysisiin ominaisuuksiin tähtäävän harjoittelutavan. Urheilukaraten.
Luut kuivuivat eli sivalluksistä häipy ydinmehu.

Mutta kova treeni tuotti tuloksia kun pelikin opittiin paremmin ja paremmin.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 kurkkijaa