Motivaatio levällään pitkin mattoa - keskustelua treenifilosofiasta ja asennoitumisesta

[Mjölnir]

...uskallan väittää että prosenttiluku on oikeasti paljon pienempi..

Onks tosiaan noin?
Aika rankkaa, jos jengi lopettaa noinkin hurjalla prosentilla...

Sanoisin, että kahden vuoden jälkeen prosentit ovat 5-10%

[Lowclass]

Tää voittaminen ja oppiminen on niin kaksi eri asiaa. Olen opettanut sellaisia jotka pyyhkivät mua sännöillä 6-0 kun ovat 30 kg painavempia mutta ei tarkoitus selvittää kumpi tositilanteessa parempi. Vien ehkä silti silmän ja sen jälkeen loput. Tai en, entä sitten. Karrikoitua toki mutta tuli mieleen. Vaikka en en enää trad lajia treenaa niin siinä on paljon, paljon hyvää joka unohtuu nykyään....

[AriJ]

...uskallan väittää että prosenttiluku on oikeasti paljon pienempi..

Onks tosiaan noin?
Aika rankkaa, jos jengi lopettaa noinkin hurjalla prosentilla...

Sanoisin, että kahden vuoden jälkeen prosentit ovat 5-10%

Joudun kyllä komppaamaan tuota tylyä lukuhaarukkaa

[Lowclass]

Oliko yllätys oikeasti. 20v sitten puolet per vyö lopetti. Nykyään kärsimättömyys kiihtyy, heti kaikki tänne.. Toki aina osa sykkeellä.

[AriJ]

Oliko yllätys oikeasti. 20v sitten puolet per vyö lopetti. Nykyään kärsimättömyys kiihtyy, heti kaikki tänne.. Toki aina osa sykkeellä.

Niin, noh, täälläkin on "kuulutettu" ajatusta, että jos kaikki haluamasi ei heti löydy aloittamastasi lajista niin katso seuraavasta ja ota mukaasi mikä kiinnosti...

Sign o' the times, mebbe?

PS. itselleni tuli kerran erään kurssin jälkeen kurssin parhaiten läpäissyt treenaaja kysymään, että eihän hänen tarvitse opetella kaikkea mitä lajiin kuuluu vaan kai hän voi valita mitä harjoittelee? Jouduin tuottamaan pettymyksen kertomalla että kaikille opetetaan koko sapluuna. Ei valitettavasti tullut enää yksiinkään treeneihin

[Huppu]

Oliko yllätys oikeasti. 20v sitten puolet per vyö lopetti. Nykyään kärsimättömyys kiihtyy, heti kaikki tänne.. Toki aina osa sykkeellä.

Niin, noh, täälläkin on "kuulutettu" ajatusta, että jos kaikki haluamasi ei heti löydy aloittamastasi lajista niin katso seuraavasta ja ota mukaasi mikä kiinnosti...

Sign o' the times, mebbe?

PS. itselleni tuli kerran erään kurssin jälkeen kurssin parhaiten läpäissyt treenaaja kysymään, että eihän hänen tarvitse opetella kaikkea mitä lajiin kuuluu vaan kai hän voi valita mitä harjoittelee? Jouduin tuottamaan pettymyksen kertomalla että kaikille opetetaan koko sapluuna. Ei valitettavasti tullut enää yksiinkään treeneihin

Harmillista, mutta ihan ymmärrettävääkin. Ajatellaan kaveria joka on reenannut vuosia vaikka painia ja osaa mattohommasta riittävästi, mutta jostain syystä alottaa uuden lajin. Mikäli tähän uuteenkin lajiin kuuluu mattohommia, olisi hänen järkevämpää saada reenata muita osa-alueita kuin tätä mattopainia. Kyse ei varmaankaan ollut tästä, mutta tämmönen ajatus tuli mieleen.

[L.K.]

Niinno. Riippunee taas siitä miten ko. lajissa se mattotouhuilu tehdään. Vertaan nyt vaikka kamppailu-urheilua ja ip-puolta. Eli tavoitteet voivat olla aivan erilaisia.

Enkä nyt oikein muutenkaan ymmärrä ongelmaa. Totta kai voi tuntua vähän turhauttavalta opetella jotain alkeita asiasta, mutta kyllä itse ainakin olen antanut näissä tapauksissa sitten sille kokeneelle vähän vapauksia tiettyyn rajaan asti.

Eli nyt vaikka esimerkkinä kun on harjoiteltu poistuloa positiosta x ja harjoittelija osaa jo sen entisen lajinsa puolesta niin siinä missä toinen ehkä alkaa tekemään vaiheittain, tekee toinen sitten heti kokonaisuoritteen tms.
Harvoin se kertaus hukkaan menee.

Asia on vähän sama kuin joku vuosia nyrkkeillyt menis thaikkuun ja sanois ettei hänen sitten tarvi täällä enää mielestäni lyöntejä treenata kun hän osaa jo...
Jos osaat jo lyödä, on kyseinen harjoite sulle vain toistoja ja harjoite. Toki voi olla että on sitten joku muu osa-alue tms. mitä voit samalla hioa. Sellaiselle joka vielä opettelee asiaa, ko. harjoite on sitten kokonaisuutena oppimisprosessi jossa hiotaan joka osa-aluetta.

Meni vähän OT, mutta tuohon lopettamisprosenttiin vielä sen verran, että meillä on havaittu parantumista siihen sen myötä kun saatiin suht alussa mukaan 2 eri jatkoryhmää. Näin ollen paluu tauon jälkeen on helpompaa ja toisaalta se hyppäys peruskurssin jälkeen ei ole niin iso sekä myöskin ne edistyneimmät saavat koko ajan sitä oman tasonsa mukaista treeniä kun ei tarvi mennä edes välillä ns. heikompien ehdoilla.

[Lowclass]

Motivaatio... Toki todella nuorempana halusi heti kaikki tänne mutta.. Edelleen nyrkkeilyn maailmanmestari lyö etu- taka comboa + muita. Taas se tuhat toistoa erottaa ammattilaisen.

[AriJ]

Oliko yllätys oikeasti. 20v sitten puolet per vyö lopetti. Nykyään kärsimättömyys kiihtyy, heti kaikki tänne.. Toki aina osa sykkeellä.

Niin, noh, täälläkin on "kuulutettu" ajatusta, että jos kaikki haluamasi ei heti löydy aloittamastasi lajista niin katso seuraavasta ja ota mukaasi mikä kiinnosti...

Sign o' the times, mebbe?

PS. itselleni tuli kerran erään kurssin jälkeen kurssin parhaiten läpäissyt treenaaja kysymään, että eihän hänen tarvitse opetella kaikkea mitä lajiin kuuluu vaan kai hän voi valita mitä harjoittelee? Jouduin tuottamaan pettymyksen kertomalla että kaikille opetetaan koko sapluuna. Ei valitettavasti tullut enää yksiinkään treeneihin

Harmillista, mutta ihan ymmärrettävääkin. Ajatellaan kaveria joka on reenannut vuosia vaikka painia ja osaa mattohommasta riittävästi, mutta jostain syystä alottaa uuden lajin. Mikäli tähän uuteenkin lajiin kuuluu mattohommia, olisi hänen järkevämpää saada reenata muita osa-alueita kuin tätä mattopainia. Kyse ei varmaankaan ollut tästä, mutta tämmönen ajatus tuli mieleen.

Vanhoissa Japanilajeissa on se pointti (oman kokemani mukaan) että dynamiikka on kaikissa osa-alueissa sama, joten jos jättäisi jonkun osa-alueen jonkun soveltuvan vanhan varaan niin saattaisi joutua keksimään pyörää uudelleen taas sen yhteensovittamisen osalta, siihen tulisi tavallaan pakollinen nivellys.

Plus - valitettavasti - lajia opetettaessa toivotaan että lajia myös opetellaan, sillä itse ainakin näen tietynlaisena velkana itseäni opettaneille että teen parhaani siirtääkseni saamaani oppia taas edelleen. Muoto on pyrittävä pitämään perinteen mukaisena, soveltaminen on sitten oma lukunsa. Mutta jos sitä muotoa jo kieltäytyy opettelemasta koska osaa jo painia / lyödä / potkaista / heittää / miekkailla niin... noh, minusta se vaikuttaa perinteeseen.

Tässä taas tietty dilemma, jossa tullaan siihen että olisi hyvä löytää opettaja joka opettaa siten kuin itse haluaa opetella, eli miksi harjoittelee; onko syy että oppii uusia jippoja vanhaan työkalupakkiin tarvittaessa on teh street esille vetäistätäväksi vai mikä....

Ja aiheeseen päin kääntää koittaen; jos salilla opetus on esim. kilpailutoimintaan painottavaa, ja oma tavoite on joku toinen, vaikka kuntoilu, niin saattaa siinä jotain yhteensopimisongelmaa syntyä