Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Miekan vetäminen

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Miekan vetäminen

#1

Viesti DeusVult »

Onko muuten tuon miekan vetämisen harjoittelun syyt jossain syvällä nimenomaan japanilaisessa kulttuurissa, ja voiko joku hieman avata niitä? Eurooppalaisissa lähteissä kaikki miekan vetämiset loistavat oikeastaan totaalisella poissaolollaan. Lähtökohta tuntuu aina olevan että kyllä se miekka on osattu jo ottaa esiin ennen tappelun alkamista - myös enemmän siviiliasiakkaille suunnatuissa "post-medieval" -lähteissä. Toki voi olla että että näitä on opetettu mutta niitä ei joko koskaan kirjattu ylös, tai sitten kaikki aiheesta kirjoitettu materiaali on tuhoutunut. Onko muualla maailmassa miekkailutaitoja joissa harjoitellaan nimenomaan miekan vetämistä tupesta?
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
JariR
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 329
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#2

Viesti JariR »

DeusVult kirjoitti: Onko muuten tuon miekan vetämisen harjoittelun syyt jossain syvällä nimenomaan japanilaisessa kulttuurissa?
Juujaei... Jos mietitään sitä miksi juuri Japanissa on kehittynyt ja säilynyt nykypäivään asti traditioita jotka keskittyvät nimenomaan miekan vetämiseen, pitää syitä lähteä ennemminkin etsimään monimutkaisesta ja ainutlaatuisesta tapahtumaketjusta Japanin historian eri vaiheiden läpi. Eli siis kehityskaaresta jonka muodustumiseen on vaikuttanut aikojen kuluessa kulttuurin lisäksi ennemminkin Japanin historia ja siinä erityisesti se miten sotiminen ja sosio-ekonomiset muutokset ovat aikojen varrella kohdelleet soturiluokkaa ja siviilejä sekä se miten soturikulttuuri on eri aikoina mukautunut yhteiskunnan muutoksiin

Ensin kannattaa lähteä siitä perusfaktasta että nopsaan miekan esille veto on alunperin ollut läsnä monissa klassisissa samurai-ammattitaito-traditiossa (koryu) vain eräänlaisena "aputaitona". Nekin vanhat koulut jotka nykyään tunnetaan yksinomaan iaido-kouluina ovat muutama sata vuotta sitten olleet kattavia kamppailutraditioita joista sitten syytä tai toisesta on karsiutunut kaikki muu kuin se jäljelle jäänyt "miekan pikaveto" pois.

No miksi sitten ylipäätään soturitraditiossa opetellaan konsteja vetää ase nopsaan esiin? Syitä voi olla monia; mitäs jos tulee riitaa kun ollaan kylillä ottamassa sakea? Mitäs jos sattuu olemaan päämajan käytävällä sisävarustuksessa väijyssä ja eteen pölähtää kutsumaton tunkeilija? Pääasiassa tuo varhaisista muodoista välittynyt kuva heijastaa tilanteita joissa ei välttämättä olla taistelukentällä vaan kevyemmässä varustuksessa ja jostain syystä tulee -ylläripylläri- nopea tarve viilleskellä joku tyyppi huonoksi.

Ekoja kirjattuja kouluja jotka kehittivät tätä pikavetohommaa systemaattiseksi harjoitusmuodoksi oli Katori Shinto ryu, ja niillä ainakin on vakuuttava setti "väijykyykystä vihulaista viiltelemään"- harjoitteita. Tuon lisäksi ainakin itselleni todelta kuullostava teoria on mm. Ellis Amdurin esittämä ajatus siitä että jo melko varhain soturiluokan miehet suuntasivat energiaansa varsinaisen toiminnan välillä "muuhun ajankuluun" eli kehittivät rituaalinomaisia sulkeisia joilla kuitenkin oli yhteys varsinaiseen ammattirooliin. Vähän niinkuin että miksi jotkut baarimikot ovat opetelleet aikansa kuluksi jonglööräämään pulloilla, laseilla ja sitruunoilla ja sitten vielä liittävät sen osaksi itse duuninsa tekemistä.

Lisäksi jo melko varhain, 1500-luvun lopulla, jotkut liittivät tuohon iaido-hommaan ritualistisia, meditatiivisiä ja "itsensä kehittämisen" ominaisuuksia. Monissa sotaisiin oloihin kehittyneissä kouluissa mediataatio/"itsensä kehittäminen" taas on usein toiminut synonyyminä taistelustressin ja PTSD:n käsittelytekniikoille.

Seuraava merkittävä vaihe varmaan liittyy aikoihin jossa täysimittaisia sotia ei käyty, mutta kaupungit kuhisivat vihaisia, aseistettuja ukkoja ilman duunia. Tällöin ilmeisesti kylillä kaatui enemmän samuraita "ylläri-pylläri pikavetotilanteisiin" kuin kunniakkaisiin taistoihin jousi keihästä vastaan taistelukentillä.

Eräs populaarikulttuurin ja joidenkin iaidokoulujen teknisen sisällön mukaan varsin suosittu (ja mentaliteettiä kuvaava) taktiikka oli kopauttaa ohikulkenutta häiskää tuppeen omalla tupella ja vetää ja leikata ukko nurin ennekuin se ehtii huomata mitä on tapahtumassa. Moraalinen oikeutuskin on selvä: kehveli loukkasi samuraiylpeyttäni törmäämällä aseeseeni joten kostin välittömästi. Oma vika jos ei ollut valppaana kuten soturin kuuluu... Näitä oli ilmeisen paljon niihinaikoihin kun Shinsengumi ja muut "aktivistiryhmittymät" kamppailivat keskenään poliittisesta vallasta.

Viimeisin merkittävin vaihe liittyy 1800-1900 luvun vaihteeseen kun miekkojen kanto kiellettiin Japanissa Meiji-restauraation yhteydessä ja piti keksiä mitä näille vanhoille traditioille tehdään. Niiden paikka vakiintui Japanissa itsekehittämisen, tietynlaisen kansallisperinteen- ja kulttuurin sekä liikuntakulttuurin edistämisen ja vaalimisen välineenä.

DV:n kysymys oli kyllä hyvä, mutta luonteeltaan mielestäni vähän samanlainen kuin esim. "Mikähän siinä on että vain britit ovat keksineet pelata krikettiä. Puupallolla. Ja valkoisissa vaatteissa." :D

Eli kyllähän kysymykseen vastaus löytyy, mutta kattavaa katsausta saakin sitten odotella. Esim. oma jorinani on varmasti hyvin erilainen kuin seuraavan yrittäjän. Monet nykyään iaidoon keskittyvät koulut esimerkiksi rakentavat lajikuvansa hyvin vahvasti nimenomaan yksin tehtävän miekan vedon itsensäkehittämisen ja meditatiiviisuuden puolien ympärille.

Toisaalta taas eräs korkea-arvoinen Eishin-ryu opettaja kuittasi saman kysymyksen jokin aika sitten haastattelussa lakonisesti seuraavasti:

K: "So, master, can you tell me what is the meaning of Iaido? Why was it developed?"
V: "Assassination technique."
DeusVult kirjoitti: Onko muualla maailmassa miekkailutaitoja joissa harjoitellaan nimenomaan miekan vetämistä tupesta?
Ei tule mieleen. Tosin muistan että aikonaan kalpamiekkaillessani jo peruskurssilla eri positiot opetettiin viittauksilla siihen että "tähän päädytään kun vedetään miekka tupesta näin." Ja kytkettiin ne ranskalaiseen hovimiekkailuun, ennekuin todettiin "mutta ei noilla nykyään oo väliä."

T. Jari

Ps. Pitäiskö tämä siivota omaksi ketjukseen jonnekin Nakedin tachi-katana-ketjua sotkemasta? admin?
Kuvake
JariR
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 329
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#3

Viesti JariR »

Btw: tuossa edellisessä viestissä kuvasin hiukka tiivistäen arkipäiväisimipiä syitä sille "miksi iaido".

Lisäänpä perään vielä tasapuolisuuden nimissä vielä yhden kulttuurilähtöisen ja nykyään vähemmän tunnetun taustan iaidon roolille "stand-alone"-harjoitteluna: eli shintolaisuuden traditioissa tietyt miekalla tehtävät "puhdistusriitit" (harai) sulautuvat varhaisiin miekanvedon traditioihin tavalla jossa on vaikea erottaa missä meditaatio-uskonto-psykologia-paketti loppuu ja missä varsinainen kamppailu alkaa.

Miekan vetäminen itsessään "puhdistaa" ja hätistelee huonot vibat tiehensä, heijastelleen tiettyjä Shintolaisia jumaltarinoita. Nämä jutut eivät siis tietenkään ole päässeet häiritsemään Lichtenaueria tai muita eurooppalaisia miekkaukkoja systeemejään kehitellessään. :)

Ja tämä siis nivoutuu erityisesti vanhoissa kouluissa "kokonaispakettiin" hyvin kokonaisvaltaisella tavalla osaksi sitä psykofyysistä kokonaisuutta jonka monet vanhat koulut harjoittajalleen muodostavat. Vastaavaa ulottuvuutta en ole itse havainnoinut iaidoon keskittyvien koulujen moderneissa muodoissa, mutta voi se hyvin niissäkin olla jossain taustalla.
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#4

Viesti DeusVult »

JariR kirjoitti: shintolaisuuden traditioissa tietyt miekalla tehtävät "puhdistusriitit" (harai) sulautuvat varhaisiin miekanvedon traditioihin tavalla jossa on vaikea erottaa missä meditaatio-uskonto-psykologia-paketti loppuu ja missä varsinainen kamppailu alkaa.

Miekan vetäminen itsessään "puhdistaa" ja hätistelee huonot vibat tiehensä, heijastelleen tiettyjä Shintolaisia jumaltarinoita. Nämä jutut eivät siis tietenkään ole päässeet häiritsemään Lichtenaueria tai muita eurooppalaisia miekkaukkoja systeemejään kehitellessään.
Kiitoksia vastauksesta. Jotain tällaista oikeastaan toivonkin kuulevani, koska se ainakin minulle valottaa ainakin yhtä mahdollista huomattavaa eroa kahden maailman välillä. Sitten taas noita "käytännön" syitä kuten ...
mitäs jos tulee riitaa kun ollaan kylillä ottamassa sakea? Mitäs jos sattuu olemaan päämajan käytävällä sisävarustuksessa väijyssä ja eteen pölähtää kutsumaton tunkeilija? Pääasiassa tuo varhaisista muodoista välittynyt kuva heijastaa tilanteita joissa ei välttämättä olla taistelukentällä vaan kevyemmässä varustuksessa ja jostain syystä tulee -ylläripylläri- nopea tarve viilleskellä joku tyyppi huonoksi.
...luulisi myös eurooppalaisten kamppailuhemmojen joutuneen aikanaan miettimään, mutta silti ei kait tunneta yhtään lähdettä missä keskityttäisiin vaikka rapiirin tai pukumiekan nopeaan vetämiseen tupesta (tai edes sivuuttaisiin aihetta).
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 18920
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#5

Viesti Andy »

Käsittääkseni erilaisissa pistoolitaisteluopeissa on kuitenkin pikaveto yhtenä osa-alueena. Olen jopa treenannut sellaista.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6230
Lauteille: Joulukuu 2010

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#6

Viesti Aihki »

Kyllähän länsimaissakin on aikanaan miekkoihin liitetty kaikenlaista magiaa ja nimetty niitä. Tuliaseiden käyttöönotosta on niin kauan, että kaikenlainen elävä perinne on aikoja sitten miekkojen ympäriltä kadonnut. Vai oliko vartijoiden aseena aina keihäs, jota ei tarvinnut vetää esiin ja jos miekka oli mukana niin sen vetoon oli aikaa.
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#7

Viesti DeusVult »

Andy kirjoitti: Käsittääkseni erilaisissa pistoolitaisteluopeissa on kuitenkin pikaveto yhtenä osa-alueena. Olen jopa treenannut sellaista.
Nämä taitavat olla hyvin moderneja keksintöjä? Siis viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta? Jotkut villin lännen pikavedot taitavat olla enemmän legendaa kuin tosielämää, joskin sielläkin varmaan joku saattoi olla nopsempi vetämään kuin joku toinen. Sinänsä mielenkiintoista voisi olla pohtia, mikä on se yhteiskunnallinen tai asetekninen muutos joka on luonut kysyntää ampuma-aseen pikavedon systemaattiselle harjoittelulle nykyaikana?

(modet voisivat jakaa tosiaan tämän pikavetelykeskustelun omaksi aiheekseen, jos jaksavat :) )
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
JariR
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 329
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#8

Viesti JariR »

Aihki kirjoitti: Kyllähän länsimaissakin on aikanaan miekkoihin liitetty kaikenlaista magiaa ja nimetty niitä.
Juu, näinon mutta psykofyysinen organisoituminen sen ympärille on erilainen.

Jos tiettyjen japsikoulujen miekkamies pelästyy yöllä hautausmaalla käppäillessään vamppyyriä tai haamua, niin se vetää refleksinä terän vyöltään ja huiskii sillä tietyllä tavalla pari kertaa edessään.

Jos taas samantyyppinen ehdollistaminen löytyisi jostain länsimaisista miekkatraditioista, niin heidän reaktionsa samassa psykologisessa tilassa olisi todennäköisesti: miekka tupesta - kiepautus eteen krusifiksiksi - aavemarian ja isämeitän tapailua latinaksi. :smt003

(edelläolevassa sitten yksinkertaistettiin ja kärjistettiin sarjakuvamaisen narratiivin keinoin sen takia että saadaan selkeytettyä kohtalaisen monimutkaista kulttuurillista käsitettä. Minä en sitten vastaa siitä jos joku lukija ottaa tämän kirjaimellisesti. Klassisten japanilaisten miekkakoulujen harjoittajat eivät nykyään ole oikeasti yhtä huolissaan pahantahtoisista henkivalloista kuin varhaiskeskiajalla eläneet virkaveljensä. Yleensä.) :smt003
Kuvake
JariR
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 329
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#9

Viesti JariR »

DeusVult kirjoitti: ...luulisi myös eurooppalaisten kamppailuhemmojen joutuneen aikanaan miettimään, mutta silti ei kait tunneta yhtään lähdettä missä keskityttäisiin vaikka rapiirin tai pukumiekan nopeaan vetämiseen tupesta (tai edes sivuuttaisiin aihetta).
Vielä yksi kulttuurillinen ero tuli mieleen, joka mahdollisesti on joissain vaiheissa vaikuttanut kehityspolkuihin: suhtautuminen yllätyshyökkäykseen ja yllätetyksi tulemiseen.

Länsimaisen historian narratiivissa ja ruhtinaiden itsensä kirjoittamissa omakehutarinoissa näkyy käsittääkseni usein teema jossa yllätyshyökkäyksessä on jotain raukkamaista ja yllätyshyökkäyksen uhrina kärsitty tappio on lievempi tai kunniakkaampi.

Japanilaisessa soturiluokan etiikassa käsittääkseni on todella pitkiä aikakausia joissa tämä ajattelu näyttäisi menevän täysin päinvastoin länsimaalaisen tulkinnan kanssa: nokkelan yllätyshyökkäyksen toteuttanut taho on osoittanut moraalista ja taidollista ylivertaisuutta. Housut kintuissa yllätetty, linnoitukseensa yöllä poltettu sotaherra on saanut just mitä ansaitsikin. Soturin velvollisuus on ylläpitää valppautta kaikissa tilanteissa. Ja sama ihan fyysisen yksitäisen henkilön tasolla. En nyt muista yhtään suoraa lainausta, mutta mielestäni todella epäreiluja ylläreitä, tyyliin "kumarran herralleni sen linnoituksessa ja joku kanslerinplanttu vetäisee liukuovet kiinni kaulaan" vilisee populaariviihteen lisäksi ihan historiallisessa materiaalissa senverran että hirvittää. Ja nimenomaan kontekstissa "olipa todella ikävä sattumus, mutta olisi kannattanut olla varuillaan niinkuin soturin asemaan kuuluu."

Ja tämän tulkinnan ovat siis tehneet historijoitsijat, varsin runsaan aikalaiskuvauksista ja omakehu-dokumentaatiosta koostuvan säilyneen kirjallisen aineiston perusteella.

Tuon pohjalta voisin näin intternetissä spekuloida että jos vaikka Lichtenauer opetti oppilailleen kikkakakkosia joilla suolistetaan naapuri ennenkuin se edes tajuaa että peli on päällä niin opetus tapahtui kaikessa hiljaisuudessa. Ja että olisi varsin luonnollista ettei hän liittänyt näitä osia "traditiostaan" sellaisiin todella kalliilla rahalla painattamiinsa kirjoihin joita jakeli rikkaille porvareille ja ruhtinaille tavoitteena vaikutusvallan, hyvän nimen ja suosion kohentaminen.

Viimeinen kappale siis täysin omaa mutua.

t. Jari
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6230
Lauteille: Joulukuu 2010

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#10

Viesti Aihki »

Jäin tässä miettimään, että sellainen puolipitkä tikari saattoi aikanaan olla se nopea ase länsimaissa.
JariR kirjoitti: Juu, näinon mutta psykofyysinen organisoituminen sen ympärille on erilainen.
Varmasti. Toisaalta on muistettava, että ainakin isomman taistelun voittaneen kuninkaan katsottiin saaneen Jumalan puolelleen asiassaan. En ole ihan varma kuinka yksittäisen kamppailun kanssa oli, mutta lie mahdollista, että tulkinta oli ainakin osittain sama.
Kuvake
JanneM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 20197
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: JKL

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#11

Viesti JanneM »

Toi on kyllä hyvin mutuiltu.
Itsehhän en ole asiaa sen kummemmin tutkinut, mutta nyt kun asiaa nopeasti miettii, niin tarinathan juuri menee niin, että eurooppalaisissa yllätyshyökkäys on osoitus raukkamaisuudesta ja japanialaisissa tarinoissa osoitus strategisesta älykkyydestä.

Ja tuo varmastikkin on viakuttanut järjestelmiin, tai ainakin niistä kerrottuihin ja kirjoitettuihin dokumentteihin.
-Janne Maunonen-
**No jasinui salmul saralra**
JKL Fight Club
Defendo JKL
American Defendo Academy
sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3282
Lauteille: Tammikuu 2006
Etulaji: Taihojutsu
Takalajit: Brasilialainen jujutsu, vapaaottelu, lukkopaini, Bujinkan budo taijutsu, Hontai Yoshin-ryu jujutsu, judo, taekwondo ja muay thai.

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#12

Viesti sinappi »

JariR kirjoitti: Länsimaisen historian narratiivissa ja ruhtinaiden itsensä kirjoittamissa omakehutarinoissa näkyy käsittääkseni usein teema jossa yllätyshyökkäyksessä on jotain raukkamaista ja yllätyshyökkäyksen uhrina kärsitty tappio on lievempi tai kunniakkaampi.

Japanilaisessa soturiluokan etiikassa käsittääkseni on todella pitkiä aikakausia joissa tämä ajattelu näyttäisi menevän täysin päinvastoin länsimaalaisen tulkinnan kanssa: nokkelan yllätyshyökkäyksen toteuttanut taho on osoittanut moraalista ja taidollista ylivertaisuutta.
Hauskaahan tässä on se, että nykyään yleisö kuvittelee asian olevan juuri päinvastoin bushido-ihanteiden takia.
sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3282
Lauteille: Tammikuu 2006
Etulaji: Taihojutsu
Takalajit: Brasilialainen jujutsu, vapaaottelu, lukkopaini, Bujinkan budo taijutsu, Hontai Yoshin-ryu jujutsu, judo, taekwondo ja muay thai.

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#13

Viesti sinappi »

Aihki kirjoitti: Toisaalta on muistettava, että ainakin isomman taistelun voittaneen kuninkaan katsottiin saaneen Jumalan puolelleen asiassaan. En ole ihan varma kuinka yksittäisen kamppailun kanssa oli, mutta lie mahdollista, että tulkinta oli ainakin osittain sama.
Romaanis-germaaninen oikeudessahan tunnettiin keskiajalla yhtenä oikeuskäsittelymetodina ns. trial by combat. Siinä rikos- tai riita-asian osapuolet ratkaisivat kaksintaistelussa sen kumpi oli oikeassa. Homma perustui siihen, ettei Jumala antaisi väärintekijä voittaa, joten voittajan oli silloin oltava syytön tai oikeassa oleva osapuoli.
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6230
Lauteille: Joulukuu 2010

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#14

Viesti Aihki »

Now as you said it ...
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Tachi vs. Katana asetekniikoissa

#15

Viesti Jussi Ekholm »

Tottahan tuo on, että ainakin ulospäin japanilaisissa tyylisuunnissa usein "keskitytään" vähän liikaakin tuohon vetotouhuun. Taistelussa jos miekkansa on vetänyt kerran ulos niin tuskin sitä laittaa takaisin tuppeen kesken kahinoiden ellei satu löytämään parempaa asetta keskellä taistelua. Silloin jos miekka on vedettynä esiin niin ei siinä oletettavasti ole maata mullistavia eroja onko se katana vai tachi (ainakaan näin keräilijän ajatusmaailmassa)? Molemmat kun ovat loppupeleissä käyriä yksiteräisiä miekkoja, jotka useimmiten on vielä tehty shinogi-zukuri tyyliin.

Oli tosi mielenkiintoista lukea Jarin selitystä tuosta uskonnon sitoutumisesta miekan vetelyyn. Tämä oli minulle uutta tietoa, mutta ymmärrän kyllä hyvin kun keskiaikojen/renessanssin ihmisillä oli nuo uskomukset aika vahvasti mukana elämässä.

Minulla ei ole hirveän tarkkaa kuvaa siitä millaista peruselämä on samuraille ollut Edo-kaudella, mutta uskon että nuo kaksintaistelut olivat todella harvinaisia. Edo-kaudella kun lainsäädäntö oli hyvin ankaraa, ja olen lukenut että nuo koulujen väliset kaksintaistelut kiellettiin n. 1650 paikkeilla. Tuolla Edo-kaudella oli kaikkia aivan mielipuolisia lakeja ja säädöksiä, osan kohdalla valvonta oli tosi tiukkaa. Pääkaupunki oli yhdessä vaiheessa täynnä tautisia kulkukoiria, ja ainakin 1 henkilö teloitettiin kun vahingoitti koiraa... :? Kun jo kulkukoiran vahingoittamisesta lähtee henki niin ei sitä varmaan kovin tee mieli mennä laittomasti haastamaan ihmisiä.

Minäkin olen kuullut usein tuon sayojen yhteenkopauttamisen ja siitä johtavat kunniaselkkaukset, ja kaipa niissä on perää. Saa vaan olla aika sikamainen henkilö että tahallaan kopauttaa "kunniaansa" että pääsee tappamaan ihmisen... En tiedä miten hyvin nuo kunnianloukkaukset on sitten mennyt läpi mahdollisissa oikeudenkäynneissä. Eipä sitä voi kovin suurena soturina pitää jos tappaa toisen takaapäin sen jälkeen kun on itse aloittanut yllätyshyökkäyksen.

Tuosta 1650- eteenpäin taistelulajit varmaan kuihtuivat aikalailla. Tässä on yksi englanninkieliseksi muutettu lainaus aikakauden kirjallisuudesta. Ja kyllähän sillä varmasti on vaikutusta kun ei pääse käyttämään noita taitojaan tosipaikassa. Ajan myötä ne jotka olivat tappaneet ihmisiä miekoilla taisteluissa kuolivat pois.
All swordsmanship of today is almost entirely the creation of people living in a time of peace...They make great display of their strikes, and place some primary emphasis on winning in a spectacular fashion. Some samurai [teaching the art] today do quite well for themselves and debate lofty theories. Other samurai concentrate on perfecting their choreography and gestures... (Ogyū Sorai, 1729)
Muutamissa miekkakirjoissa lukee mm. esimerkkinä että monet samurait halusivat noihin Edo-kauden lopun kahinoihin ison ja painavan miekan. Tälläinen miekka oli kömpelö käyttää, mutta he halusivat korvata sen tuomalla leikkausteholla puutteita omassa taistelutaidossaan. Soturi Edo-kauden lopussa oli aivan eri puusta veistetty kun useita taisteluja nähnyt soturi Muromachi-kauden lopussa. Tuo Edo-kauden rauha näkyy sekä aseissa, niiden tekijöissä että taistelutaidossa. Esimerkiksi miekkaseppien määrä pieneni ja pieneni koska heidän miekoilleen ei ollut tarvetta.
Jussi Ekholm
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 36 kurkkijaa