Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Pistimet ja pistintaistelu

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 67
Viestit: 850
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 72 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#121

Viesti Antti » tammi 17, 2020, 14.24

Moraalisesta ja symbolisesta vaikutuksesta tuskin voidaan enää puhua ainakaan tämän toisen maailmansodan aikaisen, lievästi retrohenkisen brittiläispistimen kohdalla (No. 4 Mk. II), joka tuo muotoilultaan mieleen lähinnä lyijykynän:

Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)


Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 67
Viestit: 850
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 72 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#122

Viesti Antti » tammi 17, 2020, 20.48

Aion palata vielä tuohon yhden käden "heittopiston" eli vanhan "pitkän piston" tekniikkaan, mutta tähän väliin vähän osviittaa siitä, minkälaisista teknisistä yksityiskohdista olen kiinnostunut. Seuraavaksi siis esimerkkinä pieni huomio siitä, miten pistoon liittyvä jalkatyö eli syöksy on muuttunut ajan kuluessa suomalaisen kirjallisuuden valossa. (Syöksy on siis miekkailusta tuttu hyökkäävä askel, jossa takajalka oikenee ja etujalka astuu eteenpäin.)

Jääkärieversti Sihvon mukaan vasemmalla jalalla otetaan "mahdollisimman pitkä askel eteenpäin" ja "oikea jalka pidetään koko jalkaterällä maassa". Jääkärimajuri Kemppainen korostaa vielä sitä, että "oikean säären ojentuessa suoraksi" ... "oikea jalka jää kallistumatta (jalkapohja kokonaan maassa) maahan". Vieläpä pistintaisteluohjesäännössäkin mainitaan, että oikean jalan jalkapohja ei syöksyasennossa nouse "miltään osaltaan maasta". Oikea jalkaterä osoittaa samaan suuntaan kuin valmiusasennossa eli oikealle kohtisuoraan pistosuuntaan nähden.

Reilu kolmekymmentä vuotta myöhemmin Lähitaisteluopas 1957 ei käsittele enää "pistintaistelua" yhtä hienostuneessa muodossa, mutta kuvatekstissä huomio kuitenkin kiinnitetään oikea(a)n jalkaterän asentoon, vaikkei asiaa sen kummemmin selitetäkään:

Kuva

(Ympyröinti minun.) Lähitaisteluopas 1990 taas näyttää vastaavan piston tällaisessa muodossa:

Kuva

(Ympyröinnit minun.) Ainoa selitys tekstissä on, että "vasen jalka ottaa askeleen eteenpäin". Lähitaistelun käsikirja 2004 ei käsittele enää mitään tämän askeleen tapaistakaan, vaan "pistolyönnin" (sic!) kanssa ainoastaan "askelletaan nopeasti lyhyillä askelilla eteenpäin".

Tätä ei pidä tietenkään nähdä niin yksinkertaisesti, että syöksyä ei enää osata tehdä oikein (vaikkei varmaan osatakaan), sillä mitään yksittäistä liikettä ei voi nähdä irrallisena muusta jalkatyön logiikasta.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Kuvake
Timpa
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 20
Viestit: 585
Lauteille: Maaliskuu 2012
Tykännyt: 0
Tykätty: 45 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#123

Viesti Timpa » tammi 18, 2020, 19.56

Asia pitäsi kokeilla käytännössä (ehkä jopa vilmata video kokeilusta :)
Oikea jalkapohja kokonaan maassa saattaa antaa tukevuutta, jotta kaatumisvaara pienenee.
Se että henkilö kuolee jonkin asian puolesta ei välttämättä tarkoita hänen olleen oikeassa.
Oscar Wilde

Kuvake
Timpa
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 20
Viestit: 585
Lauteille: Maaliskuu 2012
Tykännyt: 0
Tykätty: 45 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#124

Viesti Timpa » tammi 18, 2020, 20.16

Katsoin nyt tarkemmin sivun 6 videon, jossa on vanhaa käytäntöä. Ja sen karvalakkipäisen jätkän takajalan kantapää ei yhdessäkään iskussa irtoa maasta.
Se että henkilö kuolee jonkin asian puolesta ei välttämättä tarkoita hänen olleen oikeassa.
Oscar Wilde

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 18
Viestit: 16506
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 159 kertaa
Tykätty: 285 kertaa
Viesti:

Pistimet ja pistintaistelu

#125

Viesti Andy » tammi 18, 2020, 23.44

Pitäisin aika luultavana, että tuo jalan asento kantapää maassa ja jalkaterä sivuttain tulee miekkailun pistosta. Onko kellään hajua miekkailusta sen verran että tietäisi, miten asento siinä perustellaan?
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Hemmukka
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 61
Lauteille: Heinäkuu 2019
Sivulajit: Nyrkkeily, rbsd, muay thai
Takalajit: Taekwondo, shootfighting
Tykännyt: 3 kertaa
Tykätty: 7 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#126

Viesti Hemmukka » tammi 19, 2020, 01.09

Se on ihan liikkumisesta tuo asento.
Takajalka tolla tapaa ni ei voi kaatua taaksepäin ja samalla hyvä kurottaa eteen.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 13198
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 83 kertaa
Tykätty: 315 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#127

Viesti Kari Aittomäki » tammi 19, 2020, 03.11

Newton ja vastavoimalaki. Lisätään piston voimaa ponnistamalla takapedaalista.
Takajalan ankkurointi on varmasti jokaisessa asetyylissä tunnettu, ehkä poislukien liikenopeuteen perustuvat escrimatyyliset kepitykset tai capoeiran partaveitsi-sivaltelut.

Pi<tomiekkailussa tuo on se klassinen tappo, pisto läpi sydämen, hela!

Ei kös sankukaissa löydä juntsuki no tsukkomia?
Kuva

Lyönti jota en ole kehdannut oikeassa paikassa edes yrittää, on senverta kömpelö esitys.
Mutta keihään tai tosiaan miekan kanssa aivan toimiva törkkäisy.

Nää veikot on senverta kookkaita ja fyysisiä että nuo tekniikat on oikean oloisia.
Tuoltahan tuo kurottuva lukitus löytyy monastakin kohtaa:



Lopputappo ois yks yhteen ilman panssarin vaatimaa lisävoimaa.

Pistimellä.. kivääri on kuitenkin aika mölkky niin että lieköhän tuota ikinä tehty kentällä asti?

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 67
Viestit: 850
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 72 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#128

Viesti Antti » tammi 19, 2020, 10.01

Andy kirjoitti:
tammi 18, 2020, 23.44
Pitäisin aika luultavana, että tuo jalan asento kantapää maassa ja jalkaterä sivuttain tulee miekkailun pistosta. Onko kellään hajua miekkailusta sen verran että tietäisi, miten asento siinä perustellaan?
Syöksyssä takajalan polvi oikenee kokonaan, koska syöksyn ja siten piston voima syntyy siitä. Takajalka pysyy oikenemisen jälkeenkin (kallistumatta) maassa välittömän varoasentoon palautumisen mahdollistamiseksi. Takajalkaterä osoittaa kohtisuoraan sivulle tai ennemminkin vähän taaksepäin, jotta nilkan koukistumisen raja ei rajoita liikettä, tai paremminkin ylipäänsä siksi että nilkan ei tarvitse koukistua vaan se pääsee ojentumaan; muuten pitää "rullata" takajalan yli kuten tuossa Lähitaisteluopas 1990:n kuvassa, mikä tuo painoa enemmän eteen ja sopii silloin, kun tarkoitus on jatkaa eteenpäin esim. juosten.

Ridolfo Capoferrosta yleensä sanotaan, että hän on ensimmäisenä kuvaillut syöksyn (Gran simulacro dell'arte e dell'uso della scherma, 1610, kuva 5:

Kuva

Takajalan polvi oikenee B–M, etujalka astuu E–K, takajalka pysyy pisteessä C. (Kuva: BSB.)

Ohessa vielä kuva Aldo Nadista syöksyasennossa:

Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 67
Viestit: 850
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 72 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#129

Viesti Antti » tammi 19, 2020, 10.01

Timpa kirjoitti:
tammi 18, 2020, 19.56
Asia pitäsi kokeilla käytännössä (ehkä jopa vilmata video kokeilusta :)
Oikea jalkapohja kokonaan maassa saattaa antaa tukevuutta, jotta kaatumisvaara pienenee.
Odotan innolla videota kotitekoisesta pistimestä! :D
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan Antti viestistä:
Jorge
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

PetriP
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 1917
Lauteille: Toukokuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: Judo
Tykännyt: 40 kertaa
Tykätty: 64 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#130

Viesti PetriP » tammi 19, 2020, 10.57

Also Nadinin syöksyssä toi takajalka ei ole enää kun ainavan minimaalisesti maassa lähinnä vakauttaen. Enkä ymmärrä koko jala pitäisikään pysyä maassa? Voima tuotetaan alussa ja sen jälkeen kun painopiste on siirtynyt etummaisella jalalle ei taaimmaisella jalalla ole enää mahdolista tuottaa voimaa. Tasapainoon sillä on tietysti merkitys.

Sinänssä tuollaisessa taistelutilanteessa, jossa tappamine menee noin henkilöhtaiseksi tuskin kauheasti on tekniikkaa mukana. Sillka raivo taitaa olla paras tekniikka. Ja sitähön noissa brittiarmeijan videoissa tunnuttiin hakevan. Tosin oikso kaiken lähitaistelukoulutuksen tarkoitus luoda taisteluasenneta enemmän lähitaistelutaitoa?

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 67
Viestit: 850
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 72 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#131

Viesti Antti » tammi 19, 2020, 12.37

PetriP kirjoitti:
tammi 19, 2020, 10.57
Also Nadinin syöksyssä toi takajalka ei ole enää kun ainavan minimaalisesti maassa lähinnä vakauttaen. Enkä ymmärrä koko jala pitäisikään pysyä maassa? Voima tuotetaan alussa ja sen jälkeen kun painopiste on siirtynyt etummaisella jalalle ei taaimmaisella jalalla ole enää mahdolista tuottaa voimaa. Tasapainoon sillä on tietysti merkitys.
Kuten kirjoitin ylempänä, takajalka pysyy oikenemisen eli voimantuottotapahtuman jälkeen maassa välittömän varoasentoon palautumisen mahdollistamiseksi: syöksyn jälkeen takajalan polvi taivutetaan ja etujalka astuu taaksepäin. Etujalan astuttua ja syöksyn päätyttyä painopiste on (kehon mittasuhteista ja eteenpäin kumartumisen asteesta riippuen) tukipinnan keskellä tai vähän edempänä, ei etujalalla. Oskari Väänäsen (1926) sanoin syöksyasennossa paino on "säilytettävä tasaisesti molemmilla jaloilla". Eli kyllä, tasapainosta voitaneen puhua!

(Nadi muuten piti varoasennossa takajalan kantapäätä ilmassa ja iski sen syöksyessään maahan tehostaakseen liikkeen räjähtävyyttä.)

PetriP kirjoitti:
tammi 19, 2020, 10.57
Sinänssä tuollaisessa taistelutilanteessa, jossa tappamine menee noin henkilöhtaiseksi tuskin kauheasti on tekniikkaa mukana. Sillka raivo taitaa olla paras tekniikka. Ja sitähön noissa brittiarmeijan videoissa tunnuttiin hakevan. Tosin oikso kaiken lähitaistelukoulutuksen tarkoitus luoda taisteluasenneta enemmän lähitaistelutaitoa?
Aivan, ja tämähän on tullutkin tosiaan ketjussa jo useamman kerran esille. Harjoittelutilanteessa voidaan tietysti aina keskittyä mahdollisimman oikeaan tekniikkaan, ja tositilanteessa keho sitten toimii sen mukaan, miten on harjoiteltu. Oma kysymyksensä on sitten juuri se, että onko esimerkiksi piston tekniikan harjoitteluun käytetty aika ylipäänsä siitä saatavan hyödyn arvoista, vai kannattaisiko se aika käyttää johonkin muuhun. Sivuhuomiona samaa asiaa voisi pohtia ampumakoulutuksenkin osalta: kannattaako harjoitella täydellistä ampuma-asentoa ja liipaisun hienouksia hengitystekniikoineen vai käyttää sekin aika heittolaukauksiin, nopeisiin tulenavauksiin ja yleiseen aseenkäsittelyyn?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 2432
Lauteille: Tammikuu 2006
Tykännyt: 35 kertaa
Tykätty: 40 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#132

Viesti sinappi » tammi 19, 2020, 13.13

Kari Aittomäki kirjoitti:
tammi 19, 2020, 03.11
Newton ja vastavoimalaki. Lisätään piston voimaa ponnistamalla takapedaalista.
Takajalan ankkurointi on varmasti jokaisessa asetyylissä tunnettu, ehkä poislukien liikenopeuteen perustuvat escrimatyyliset kepitykset tai capoeiran partaveitsi-sivaltelut.

Pi<tomiekkailussa tuo on se klassinen tappo, pisto läpi sydämen, hela!

Ei kös sankukaissa löydä juntsuki no tsukkomia?
Kuva

Lyönti jota en ole kehdannut oikeassa paikassa edes yrittää, on senverta kömpelö esitys.
Mutta keihään tai tosiaan miekan kanssa aivan toimiva törkkäisy.
Tuo karatelyöntihän eroaa kehonkäytöllisesti kiväärin pistimellä ja miekalla tehtävään pistoon siinä, että karatesyöksyssä takajalka osoittaa etuviistoon. Takajalan kääntäminen sivulle tai takaviistoon kääntää kylkeä kohteeseen päin.



Kari Aittomäki kirjoitti:
tammi 19, 2020, 03.11
Nää veikot on senverta kookkaita ja fyysisiä että nuo tekniikat on oikean oloisia.
Tuoltahan tuo kurottuva lukitus löytyy monastakin kohtaa:



Lopputappo ois yks yhteen ilman panssarin vaatimaa lisävoimaa.
Mutta tuohan fiktiota. Silmänkarkiksi tehtyä viihdettä. En minä noista etsisi mitään viitteitä siitä, miten oikeassa taistelussa kannattaa tehdä. Nämä kurottavat lukitukset ja suolapatsaana poseeraamiset on stunt-koordinaattori Simon Crane ilmeisesti laittanut koreografiaan, koska se näyttää coolilta. Miksi pidät kilpeä selkäpuolella kaksintaistelussa, Akhilleus?

Kuva

Tässä loppupistossa Pittin asento ei näytä tukevalta. Kantapää on ilmassa:

Kuva

Banan rintapanssari on varmaan todellisuudessa jotain muovia, mutta onko sen tarkoitus jäljitellä lamellaaripanssaria vai yhtä könttiä olevaa kyrassia, sitä en hahmota. Joka tapauksessa kova jätkä saisi olla, pistääkseen siitä pronssimiekalla läpi.

Olisivatpa elokuvan sotisovat näyttäneet tältä:

Kuva
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan sinappi viestistä:
Andy

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 16192
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 592 kertaa
Tykätty: 276 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Pistimet ja pistintaistelu

#133

Viesti Lasse Candé » tammi 19, 2020, 15.28

Junzuki tsukkomi on Wadotekniikka. Sankukai vissiin on eri vaikutteista kasattu, joten jos se löytyy sieltä, se lienee Wadosta napattu. (Kyseessä kurkottava etukäden lyönti askeleella.)

Wadon junzuki tsukkomissa ns ankkurointi on lopulta hyvin pienessä roolissa,vaikka loppuasento onkin sama kuin noissa. Kyllä sitä asentoa tyypillisesti testataan rakenteeltaan, ei siinä mitään. Tässä suhteessa ankkuroinnin tulisi olla hyvä. Mutta Wado on hyvin dynaaminen tyyli, joten tällä on enemmänkin välinearvoa: Jos loppuasento ei kestä testejä, on sitä ennen jo ollut epäoptimaalista toimintaa.

Wadon junzuki tsukkomissa täytyy muistaa että tätä ankkuroimista tärkeämpiä asioita on koko vartalon heilauttava käyttö. (Se erottaa lyönnin junzukista ja tekee perustekniikasta olemassa olevan arvoisen.) Junzuki tsukkomissa harjoitellaan asioita ns kovempaan lyöntiin ja asennon kasassapitämiseen tästä huolimatta. Mutta todella tärkeä pointti (ainakin Wadokaissa) on takajalan jalkaterän kääntö. Se on Wadossa ihan ydinasioita ja etukäden lyönnin osalta asioita joita kaikki muut lajit eivät ehkäpä samalla tavalla painota. Näiden kääntöjen pitää olla juuri oikean kokoisia ja juuri oikeassa kohtaa tehtyjä ja sillä mekanismilla Wadossa otetaan koko keho optimaalisesti lyöntiin, lopulta melko näkymättömästi.

Mutta on opettajia, jotka opettavat kääntämään aiemmassa vaiheessa valmiiksi jalan ja etenemään ns ankkuroidusti. Heille tekniikka on eri kuin minun opettajieni opettamana. Se varmaan muistuttaa pistinlyönnissä ankkuroimista enemmän. Olisiko tarkoitus siinä, että kun rei'itetty vihollinen luultavasti joka tapauksessa kuolee, hyvällä tuella voi tämän lisäksi itse olla nopeammin toimintakykyinen seuraavaan asiaan ja säilyä varmemmin hengissä? Reiän lisäksi saa vihollisen tasapainon rikki ja vihollisen kuolemaan ehtimättä saada tuhoa aikaiseksi?

Jos Wadosta haluaa sellaiselle rakenteelle selvää esimerkkiä, suosittelen kihon kumite seiskan katsomista.





Vaikka junzuki tsukkomi yleensä esitetään erillisenä tekniikkana tobikomizuki-/nagashizuki-rungosta johon tämä enemmän liittyy, en itse pidä sitä niin erillisenä siltikään vaan selkeänä esiaskeleena näille.

Kaikki tämä liittyy ketjun aiheeseen sitä kautta että yhtymäkohtia tosiaankin on, mutta toisaalta että on erojakin. Meillä ei ankkuroida liikoja vaan hetkellisesti ja täsmällisesti ja tästä pitää päästä nopeasti liikkeelle. (Tukijalan asennossa ei ole loppuasento yhtä tärkeä kuin kääntöliikkeen käyttö.) Voin kuvitella että pistinjutuissa on tärkeämpää jyräävä meininki ottelullisesta liikkuvuudesta viis ja että tästä tulee pientä eroa Wadon tekemiseen.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 67
Viestit: 850
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 72 kertaa

Pistimet ja pistintaistelu

#134

Viesti Antti » tammi 19, 2020, 17.02

Lasse Candé kirjoitti:
tammi 19, 2020, 15.28
Se varmaan muistuttaa pistinlyönnissä ankkuroimista enemmän. Olisiko tarkoitus siinä, että kun rei'itetty vihollinen luultavasti joka tapauksessa kuolee, hyvällä tuella voi tämän lisäksi itse olla nopeammin toimintakykyinen seuraavaan asiaan ja säilyä varmemmin hengissä? Reiän lisäksi saa vihollisen tasapainon rikki ja vihollisen kuolemaan ehtimättä saada tuhoa aikaiseksi?
[...]
Meillä ei ankkuroida liikoja vaan hetkellisesti ja täsmällisesti ja tästä pitää päästä nopeasti liikkeelle. (Tukijalan asennossa ei ole loppuasento yhtä tärkeä kuin kääntöliikkeen käyttö.) Voin kuvitella että pistinjutuissa on tärkeämpää jyräävä meininki ottelullisesta liikkuvuudesta viis
Tuosta Karin mainitsemasta "takajalan ankkuroimisesta" tulee tässä yhteydessä lähinnä mieleen joku 1800-luvun saksalainen miekkailu "in fester Mensur", jossa siis takajalka todella pysyi paikallaan koko ottelun ajan. Ajatus siitä, että syöksyn jälkeisellä liikkumiskyvyllä ei välttämättä ole väliä, tuo taas vähän liioitellen mieleen nykyaikaisen urheilumiekkailun, jossa ottelu katkeaa valon syttymiseen. :D

Ainakin saksalaistyylisessä pistintaistelussa (kuten klassisessa miekkailussakin) takajalka pysyy syöksyn päättyessä maassa (sen sijaan, että jalkaterä kallistuisi sisäsyrjälleen tai että jalkaterä nousisi maasta) siksi, että syöksyasennosta pääsisi saman tien takaisin (taaksepäin) taistelu- eli varoasentoon, eli kyse on juurikin liikkuvuudesta. Takajalan osalta "hetkellisesti, täsmällisesti, päästävä nopeasti liikkeelle" kuulostaa siis ihan sopivalta.

Ohessa toisenlainen kuva syöksystä pistimellä, otettu Wassmannsdorffin artikkelista 'Anleitung zum Gewehrfechten' (1864).

Kuva
Yllä olevassa kuvassa näkyy vielä korostetusti se, että syöksyssä eteenpäin ojentuva käsi on taka- eikä etujalan puolella, mikä on ihan huomattava ero miekkailuun nähden.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 16192
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 592 kertaa
Tykätty: 276 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Pistimet ja pistintaistelu

#135

Viesti Lasse Candé » tammi 19, 2020, 17.11

Tämä johtunee siitä, että kyseessä on kahden käden tekniikan loppuasento jossa toinen käsi on irrottanut otteen (?) ja kahden käden tuollaiset tekniikat ovat huomattavasti luonnollisempia tuolta puolelta?

Etäisyyksiä on useita. Mitä tuossa kuvassa näkyy, tuo itselleni mieleen, että lyhyemmällä etäisyydellä samasta tilanteesta molemmilla käsillä seivästettäisiin voimalla, väännöllä, työnnöllä ja nostolla. Tuo on vain saman kahden käden tekniikan loppukurkotus.

Niin painavaa kappaletta kuin kivääriä ei ehkä samalla tavalla ole luontevaa pidellä etukädessä kuin kevyimpiä miekkoja. Siinä impotenttina ja vihulaisen otettavissa. (?)
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 59 kurkkijaa