Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Pistimet ja pistintaistelu

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#136

Viesti Antti »

Lasse Candé kirjoitti: tammi 19, 2020, 17.11 Tämä johtunee siitä, että kyseessä on kahden käden tekniikan loppuasento jossa toinen käsi on irrottanut otteen (?) ja kahden käden tuollaiset tekniikat ovat huomattavasti luonnollisempia tuolta puolelta?
Juuri näin. Sillä tosin ei sinänsä ole merkitystä, onko kyse yhden vai kahden käden pistosta, sillä vaikka etukäsi pysyisi kiinni kiväärissä (jolloin sen voisi ajatella vastaavan miekkailun etujalanpuoleista asekättä), on takajalan puoleinen käsi kuitenkin se, joka piston varsinaisesti suorittaa. Ei siis voida kummassakaan tapauksessa puhua sellaisesta sivuttaisasennosta kuin miekkailussa (jossa takakäsi voidaan vielä heittää taaksepäin syöksyn tehostamiseksi).
Antti kirjoitti: tammi 19, 2020, 17.02 Kuva
Tuo kuvassa näkyvä Wassmannsdorffin "tavanomainen" pisto on se jo aiemmin mainitsemani "vanha" pitkä pisto eli "pyydystyspisto", joka on jotain sukua myöhemmälle "heittopistolle". Merkittävä ero on siinä, että "heittopistossa" taka- eli oikea jalka astuu vasemman jalan ohi ja vasen käsi heitetään taakse, mikä tosiaan tuo vähän mieleen miekkailun syöksyn (koska asekäsi on etujalan puolella). "Pyydystyspistossa" kuitenkin asekäden puoleinen (oikea) jalka pysyy takajalkana. (Eräässä ohjeessa vuodelta 1917 pyydystyspiston yhteydessä kuitenkin "vasen käsi viedään alas taaksepäin", mikä on outoa.)

Jääkärimajuri Kemppainen sanoo säilyttäneensä oppaassaan yhden käden pistot, vaikka amerikkalaiset "niitten tarkoituksenmukaisuutta epäilevät". Tämä onkin ainoa pisto hänen neljän viikon harjoitusohjelmassaan, vaikka lopussa olevassa vinkkiluettelossa vapaata pistintaistelua varten mainitaan, että jos on mahdollista osua päästämättä vasenta kättä irti, on käytettätä kahden käden pistoa, jota on vieläpä käytettävä "missä se vain suinkin on mahdollista". (Saksankielisessä esikuvassa ihan erikseen mainitaan, että kahden käden pistoilla on vähemmän käyttöä ja että koulumiekkailussa on harjoiteltava pääasiassa pyydystyspistoja.)

Kuva

Pari vuotta myöhemmin pistintaisteluohjesääntö selostaa molemmat pistot, muttei ota kantaa niiden käyttöön. Toisin kuin Kemppaisella, pitkässä pistossa vasen käsi ei irtoa vaan ainoastaan löysää otetta ja liukuu oikean luo:

Kuva

Tämä on siis oikeastaan "liukupisto" eikä "pyydystyspisto".
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 33
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#137

Viesti Andy »

Nyt kun kokeilin, niin kyllähän sillä kantapää maassa -tyylillä saa etukäden (miekan-)piston ulottumaan parikymmentä senttiä pidemmälle kuin päkiä maassa ja kantapää ilmassa, kun lantio kääntyy paremmin. Jos olisi oikein notkea lantio, niin ero olisi ehkä pienempi.

Mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että jalkaterän asento olisi vain kopioitu etukäden pistosta ymmärtämättä sen syitä. Opettavathan jotkut takasuoran lyömistäkin kantapää maassa, missä ei tietenkään ole mitään tolkkua. Ja takasuoraa on sentään aika paljon helpompi kokeilla käytännössä kuin pistintaistelua.

Mitä Achilleuksen tekniikkaan tulee, niin lienee siten, että ahkerakaan pornoelokuvien katselu ei pätevöitä kovaksi panomieheksi.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Pistimet ja pistintaistelu

#138

Viesti Lasse Candé »

Mutta se on pakollinen edellytys sille. :D

Tuo Kemppaisen maininta siitä kuinka amerikkalaiset epäilivät tarkoituksenmukaisuutta antaa itselleni hyviä vibeseja menneiden aikojen Potkuhenkisestä tyypistä. Jos ei lajirajat ylety, niin yhteisörajat vähintään ja vuorovaikutetaan vahvasti. Tuollaisen puute-epäilyn julkilausuminen antaa aina vahvempaa uskoa siihen että tyyppi tietää juttunsa. Se on tunnustus siitä että kritiikki on kohdillaan, mutta kannattaa siitä huolimatta pitää setti repertuaarissa. Varmaan siinä on konkreettisia opetuksiakin läsnä, esim liittyen siihen miksi amerikkalaiset epäilivät tarkoituksenmukaisuutta. (?)
Kuvake
Timpa
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 20
Viestit: 1348
Lauteille: Maaliskuu 2012

Pistimet ja pistintaistelu

#139

Viesti Timpa »

Antti kirjoitti: tammi 19, 2020, 10.01
Timpa kirjoitti: tammi 18, 2020, 19.56 Asia pitäsi kokeilla käytännössä (ehkä jopa vilmata video kokeilusta :)
Oikea jalkapohja kokonaan maassa saattaa antaa tukevuutta, jotta kaatumisvaara pienenee.
Odotan innolla videota kotitekoisesta pistimestä! :D
Luulen että käytän sitä papan rintamalta tuotua Tokarevin pistintä.
:) Kotitekoisen "pistimen" tein kyllä joskus pyynnöstä tähän kotimaiseen indiefilmiin (koska sellaista ei myyty missään):

Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 16087
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Pistimet ja pistintaistelu

#140

Viesti Kari Aittomäki »

Timpalta mahtava dokumentti jostain pahasta sodasta tossajossain! Raa'asti pistin lävistää!

Mitenkäs keihäsmetsässä vastakkain ponnistellessa, liekö siihen sörkkäisyyn haettu lisävoimaa takajalkaponnistuksesta? Jos on onnistuttu joku sörkkäisy-ikkuna sinne massaan pelaamaan.

Toinen juttu, käsittääkseni pistomiekkailun manerismiin kuului tappopiston pitäminen, muutoinhan se joustava palautus on oleellinen osa rapiiritaitoa.
Eli kun se pisto survaistiin sisään, se syöksyasenbto pidettiin ja ikäänkuin makusteltiin?

Sinappi, kiitos näkemästäsi vaivasta, monta kuvaa ihan kovalevylle asti..
Leffat on juu satuja mutta historiallisen tarinan leffaksituonnin analysointi pelkästään historiapoliisin ominaisuudessa on huono skalpelli.
Tuo kohtaus sisältää vallan valtavasti informaatiota jonka analysointi ei kuitenkaan kuulu pistinketjuun?

Sanottakoon kuitenkin, että kumpikin sankareista käyttää kilpeä pöhkösti, lähinnä lyömäaseena.
Akilles taasen hylkää kilpensä jo ekakohtauksessaan kun saa tuntuman kohtaamansa mörököllin heittovoimasta ja tarkkuudesta, luottaa väistökykyynsä.
Kuten myös myöhemmin, kilpi lentää selkään että se herkkä miekka saisi tilaa etsiä aukkoa iskeä.
Josta tuntumasta ja tunnelmasta olen kirjottanutkin.

Ei nämä niin vaikeita tulkita ole.
Mutta kiva että kysyt.
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Pistimet ja pistintaistelu

#141

Viesti DeusVult »

Kari Aittomäki kirjoitti: tammi 20, 2020, 04.12 Timpalta mahtava dokumentti jostain pahasta sodasta tossajossain! Raa'asti pistin lävistää!

Mitenkäs keihäsmetsässä vastakkain ponnistellessa, liekö siihen sörkkäisyyn haettu lisävoimaa takajalkaponnistuksesta? Jos on onnistuttu joku sörkkäisy-ikkuna sinne massaan pelaamaan.

Toinen juttu, käsittääkseni pistomiekkailun manerismiin kuului tappopiston pitäminen, muutoinhan se joustava palautus on oleellinen osa rapiiritaitoa.
Eli kun se pisto survaistiin sisään, se syöksyasenbto pidettiin ja ikäänkuin makusteltiin?
Kyllä se syy siihen jalan asentoon (miekkaillessa) on yksinkertaisesti tuo minkä jo monet kerkesivät huomata, eli että kun takajalan jalkaterä osoittaa sivulle, niin myös lantio on vastustajaan nähden poikittain, jolloin myös hartialinja on poikittain, ja pistoon tulee paljon lisää ulottuvuutta. Keihään kanssa asentohan on kaikenkaikkiaan vähän stabiilimpi, jos jalat on kunnolla maassa, ja siinäkin se hartialinja on se jonka asennolla on merkitystä.

Monesti miekkailutreeniä kun katsoo, näkyy sellaista että niihin "osuma-asentoihin" jäädään ikäänkuin vähän poseeraamaan. Nähdäkseni syitä siihen on kaksi: halutaan näyttää (lähinnä itselleen, mutta tietysti vähän myös katsojille) että se hyökkäys oli harkittu, hallittu, ja tasapainoinen, eikä mikään epämääräinen roiskaisu. Toisaalta myös jos siihen sisältyy myös vastustajan terän hallinta, niin voi olla tilanteita joissa on parempi jäädä odottamaan vastustajan reaktiota, kuin vetäytyä irti teräkontaktista jolloin ikäänkuin menettää sen oman etulyöntiaseman. Välillä tietysti käy sitäkin, että porukka jää poseeraamaan silloinkin, kun ei pitäisi, jolloin se on vain huonoa treeniä. Sitä on varmaan tapahtunut kautta aikain.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#142

Viesti Antti »

Andy kirjoitti: tammi 19, 2020, 20.40 Nyt kun kokeilin, niin kyllähän sillä kantapää maassa -tyylillä saa etukäden (miekan-)piston ulottumaan parikymmentä senttiä pidemmälle kuin päkiä maassa ja kantapää ilmassa, kun lantio kääntyy paremmin. Jos olisi oikein notkea lantio, niin ero olisi ehkä pienempi.

Mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että jalkaterän asento olisi vain kopioitu etukäden pistosta ymmärtämättä sen syitä.
DeusVult kirjoitti: tammi 20, 2020, 09.45 Kyllä se syy siihen jalan asentoon (miekkaillessa) on yksinkertaisesti tuo minkä jo monet kerkesivät huomata, eli että kun takajalan jalkaterä osoittaa sivulle, niin myös lantio on vastustajaan nähden poikittain, jolloin myös hartialinja on poikittain, ja pistoon tulee paljon lisää ulottuvuutta. Keihään kanssa asentohan on kaikenkaikkiaan vähän stabiilimpi, jos jalat on kunnolla maassa, ja siinäkin se hartialinja on se jonka asennolla on merkitystä.
Ulottuvuus ei ole aiemmin tainnut tässä ketjussa tulla vielä esille. Mutta joo, mitä sivuttaisempi (mitä enemmän etujalan puoleinen kylki on edessä) asento on, sitä pitemmälle etukäsi ylettyy takajalasta mitattuna, mutta pistimellä kuitenkin takakäsi pitää pistimestä kiinni, ja mitä edempänä etukylki on, sitä taaempana takakylki ja -käsi ovat.

Se, mikä takajalan asennossa liittyy nopeaan varoasentoon palautumiseen ja liikkuvuuteen on kuitenkin voimassa riippumatta siitä, että takakädessä (yksin tai etukäden tukemana) pidetyllä pistimellä voidaan ajatella olevan vähemmän ulottuvuutta kuin etukädessä yhdellä kädellä pidetyllä pistimellä. Ulottuvuuden maksimointi ei ole ainoa päämäärä.

Mitä tulee tekniikan historiaan, alla kahden käden pitkien aseiden käyttöä Joachim Meyerin 1570 ilmestyneen kirjan kuvituksesta:

Kuva

(Kuva: BSB.) Etualan vasemmanpuoleinen herra on ilmeisesti astunut oikealla takajalallaan vasemmalle (alkuperäinen paikka ilmenee vasemman alakulman jalanjäljestä). Molempien etualan hahmojen oikea takajalka osoittaa sivulle, ja he oletettavasti suorittaisivat piston oikealla kädellään "liukupistona" (Meyer ei valitettavasti ole ihan eksakti kaikissa yksityiskohdissa). Takajalka osoittaa sivulle myös taaempana näkyvillä piikkimiehillä. (Ja juu, Meyer tosiaan neuvoo piikin käyttöä myös yhdellä kädellä.)

Piikin ja pistimen yhteydestä olikin jo puhetta. Tässä vielä kuva (Rijksmuseum) pikenööristä Jacob de Gheynin aseoteklassikosta vuodelta 1607:

Kuva

Kuvan herra on siis "fällännyt Piqvin Miestä wastan", autenttista suomalaista 1600-luvun terminologiaa käyttääkseni. Huomio kiinnittyy jalkojen asentoon. Piikin käyttö sulkeisjärjestyksessä on tietysti vähän eri asia kuin käsikähmä avoimessa järjestyksessä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
AlexMachine
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 6424
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Sivulajit: Sra, IDPA
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima

Pistimet ja pistintaistelu

#143

Viesti AlexMachine »

Tässä kotimaista. Noin 14 minuutin kohdalla.


Vanhaa ja huonolaatuista merijalkaväen videota.


Käännetty Japanilaisten WWII aikainen opas.


Brittien manuaalia vuodelta 1917
Tämä osui silmään selaillessa. "Four or six inches penetration is sufficient to incapacitate and allow for a quick withdrawal, whereas if a bayonet is driven home too far, it is often impossible to withdraw it. In such cases, a round should be fired to break the obstruction."
https://www.gutenberg.org/files/57186/5 ... 7186-h.htm

Jenkkien WWII aikainen manuaali.
https://www.ibiblio.org/hyperwar/USA/re ... index.html

Kanadalaisten 1916 vuodelta.
https://wartimecanada.ca/sites/default/ ... g 1916.pdf

Menee hetki että ehdin lukea kunnolla läpi.
The beatings will continue until morale improves.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#144

Viesti Antti »

Lasse Candé kirjoitti: tammi 19, 2020, 20.55 Tuollaisen puute-epäilyn julkilausuminen antaa aina vahvempaa uskoa siihen että tyyppi tietää juttunsa. Se on tunnustus siitä että kritiikki on kohdillaan, mutta kannattaa siitä huolimatta pitää setti repertuaarissa. Varmaan siinä on konkreettisia opetuksiakin läsnä, esim liittyen siihen miksi amerikkalaiset epäilivät tarkoituksenmukaisuutta. (?)
Kunpa olisikin. Tietysti tuollainen nöyryys on esipuheissa ihan tavallista, myös esim. latinan kieliopeissa. Joka tapauksessa ainakaan vuoden 1913 amerikkalaisessa pistinoppaassa Manual of the Bayonet ei moista pyydystyspistoa ole. Amerikkalaisessa lyhyessä pistossa (thrust) takajalka oikenee ja paino siirtyy etujalalle (!), mutta askelta ei oteta. Pitkässä pistossa (lunge) taas vasen jalka astuu syöksyaskeleen:

Kuva

En tiedä, mistä Kemppainen on saanut tietonsa amerikkalaisten sotakokemuksiin perustuvista näkemyksistä, mutta yritän jossain välissä selvittää, jos jotain mahdollista julkaistua lähdettä löytyisi. Kemppainen myös ilmoittaa suosivansa eteenpäin kumartumista syöksyssä, vaikka toiset pelkäävät "taistelijan kadottavan ruumiinsa tasapainon", minkä kuitenkin estää "oikean jalan tiukasti maassa pysyminen".
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#145

Viesti Antti »

AlexMachine kirjoitti: tammi 20, 2020, 10.12 Brittien manuaalia vuodelta 1917
Tämä osui silmään selaillessa. "Four or six inches penetration is sufficient to incapacitate and allow for a quick withdrawal, whereas if a bayonet is driven home too far, it is often impossible to withdraw it. In such cases, a round should be fired to break the obstruction."
No pahus, tuossahan se onkin! Mainitaan myös, että harjoitusmaalisäkkeihin pitäisi laittaa puuta simuloimaan luita:
Sacks for dummies should be filled with vertical layers of straw and thin sods, leaves, shavings, etc., in such a way as to give the greatest resistance without injury to the bayonet. A realistic effect, necessitating a strong withdrawal, as if gripped by a bone, is obtained by inserting pieces of hard wood, ¼ inch thick (pieces of crating or boxes), between the stuffing and the sack on the side facing the attacker, and the grain must be vertical.
Luuhun kiinnittyminen mainitaan tässäkin kohdassa:
Therefore, quick aim and good direction of the bayonet when moving rapidly or even when surmounting obstacles, accurate delivery of a thrust and sufficient strength and vigor to penetrate clothing and equipment, the clean withdrawal of the bayonet—which requires no small effort, especially should it be fixed by the bone—are of the greatest importance, and need the same careful attention and constant practice as are devoted to obtaining efficiency with the rifle.
(Korostukset minun.)

Tämän kanssa sopii yhteen, että ei käytetä yhden käden pistoa: jos pistimen ulosvedon otaksutaan vaativan voimaa ja peräti otteen vaihtamista (esim. amerikkalaisten vuoden 1940 opas), tuskin voidaan ajatellakaan pyydystyspistoa, jossa ulosveto tapahtuu ainakin aluksi vain yhdellä kädellä.

Kiinnostava on myös epäsuorasti viitattu kuuden tuuman raja. Katsottiinkohan juuttumisen riskin vähentyneen merkittävästi nimenomaan pistinten lyhentymisen jälkeen?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Timpa
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 20
Viestit: 1348
Lauteille: Maaliskuu 2012

Pistimet ja pistintaistelu

#146

Viesti Timpa »

Antti kirjoitti: tammi 20, 2020, 14.50 Kiinnostava on myös epäsuorasti viitattu kuuden tuuman raja. Katsottiinkohan juuttumisen riskin vähentyneen merkittävästi nimenomaan pistinten lyhentymisen jälkeen?
Juuri tuosta syystä oletan esim suomalaisten rynnäkkökivääripistinten olevan vain puukkopituisia.
Kari Aittomäki kirjoitti: tammi 20, 2020, 04.12 Timpalta mahtava dokumentti jostain pahasta sodasta tossajossain! Raa'asti pistin lävistää!
Offtopikkina mainitsen, että en tuohon filmiin osallistunut muulla tavoin kuin vain pistimen tekemällä, ja että pätkässä näkyvä airsoft Erma ("Schmeisser") on minulta lainattu. Kyllä avustajaksi kysyttiin, mutten silloin ehtinyt.
Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#147

Viesti Antti »

Timpa kirjoitti: tammi 20, 2020, 19.40
Antti kirjoitti: tammi 20, 2020, 14.50 Kiinnostava on myös epäsuorasti viitattu kuuden tuuman raja. Katsottiinkohan juuttumisen riskin vähentyneen merkittävästi nimenomaan pistinten lyhentymisen jälkeen?
Juuri tuosta syystä oletan esim suomalaisten rynnäkkökivääripistinten olevan vain puukkopituisia.
Tein nopeasti rujon ja karkean vertailun kolmesta ketjussa mainitusta pistimestä. Kuvassa ylinnä ensimäisen maailmansodan kokemuksien jälkeinen brittiläinen No 4 Mk II, keskellä suomalainen RK 62:n pistin ja alinna RK 95:n kanssa kunniakomppaniakäytössä oleva saksalainen KCB 77. Katkoviivat ovat vuoden 1917 oppaassa mainitut rajat eli neljä ja kuusi tuumaa mitattuna viivasta, joka markeeraa kohtaa, jota syvemmälle pistin ei voi työntyä; KCB 77:ssä on siis huomioitu, kuinka paljon liekinsammutin työntyy piippurenkaan läpi.


Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Kyynikko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 18
Viestit: 3467
Lauteille: Marraskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.

Pistimet ja pistintaistelu

#148

Viesti Kyynikko »

Kumma juttu että japanilaiset eivät olisi pärjänneet hyvin jenkeille, ihan kuranttia kamaahan tuo heidän opas oli. Varsinkin kun jenkkien videopätkässä lopussa tehtiin jotain ihan käsittämätöntä..NYRKKEILYSPARRIMAISESTI harjoiteltiin pistoja ja lyöntejä perällä liikkeestä... Kuten tiedämme wanhasta Potkustakin niin sellaista harjoittelua ei aseellisessa taistelussa tarvita :D :D ;) ;)
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol

Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
Poista käyttäjä 1747
Viestit tässä aiheessa: 12

Pistimet ja pistintaistelu

#149

Viesti Poista käyttäjä 1747 »

Pitäisi ensin määritellä mitä tarkoitetaan nyrkkeilymaisella sparrilla ja sitten miten se eroaa, jos lainkaan, katasta sen laajemmassa merkityksessä......

:P


Leffoista puheenolle...tässä on toinen kongressin mitallin arvoinen pistinhyökkäys, jolla päästiin altavastaajan asemasta niskan päälle. Oli Gettysburg nimisessä eepoxessa.


https://en.wikipedia.org/wiki/Joshua_Ch ... Gettysburg
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#150

Viesti Antti »

Itse asiassa ihan kiinnostava seikka on ero "miekkailumaisen" ja "nyrkkeilymäisen" sparrin välillä. Tarkoitan siis sitä eroa, mikä näkyy sen Jalkaväen kapitulanttikoulun vapaan pistintaistelun ja vaikka Yhdysvaltain merijalkaväen pugil stick -sparraamisen välillä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 30 kurkkijaa