Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Miekkataitojen modernisointi
Valvoja: Valvoja
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 193
- Lauteille: Lokakuu 2006
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi
Jospa kommentoisi jotain kendon suunnasta, kun on tullut itsekin mietittyä että mikä siinä oikein kiehtoo.
On aika tökerösti sanottu, että kendolla ei olisi mitään tekemistä miekkailun kanssa, tai että kendo on "vain" moderni urheilulaji (ei niin että moderneissa urheilulajeissa mitään vikaa olisi). Mun mielestä kendo on sekä miekkailua, että urheilulaji. Perinteitä kendolla on roppakaupalla, ja osa perinteistä on varmasti painolastia jos miettii miekalla pätkimistä pelkästään funktionaaliselta tasolta.
Kendoahan voi toki harrastaa puhtaasti urheilulajina, ja näin moni tekeekin. Monelle ne matsit ovat kuitenkin pelkkä keino syventää harrastusta. No-holds-barred miekkailun treenaamisena kendoa ei (mielestäni) ole järkeä harrastaa, siinämäärin rajoitettua se kuitenkin on.
Mun mielestä on erittäin hienoa, että kendo ei ole maksimaaliseen tappo-tehokkuuteen tähtäävä laji. Itse pidän siitä kurinalaisuudesta ja siitä "shakkimaisuudesta" jota kendon säännöt luovat. Itelleni on täysin vieras ajatus, että kendoa alettaisiin muokkaamaan tehokkaan miekankäytön suuntaan. Miekankäytön tehokkuudella ei kuitenkaan ole mitään tosielämän sovellusta, muutoin kuin ehkä jonkinsortin kamppailulaji-filosofinen aspekti. Ymmärrän kyllä hyvin, mistä tämä "tehokkuuden maksimointi" -ajatus lähtee, ja olisi pirun mielenkiintoista tutustua miekkailu-lajiin joka jättäisi historian painolastin tyystin pois.
Keskiaikakolistelua sivusta seuranneena huomasin että ko. touhussa on tehotappamisen meininkiä. Että monotetaan vaikka keltesille jos sopiva sauma sattuu, ja tuikataan selkään kaupanpäällisiksi. Mutta johonkin 1400 luvun oppaisiin sekin perustuu. Siitä touhusta saisi kuitenkin huomattavasti helpommin luotua "spin-offina" jonkun äärimmilleen optimoidun miekka-lajin.
Leiri-formaatissa moinen konsepti olisi kyllä sellainen, että itekin tutustuisin mielelläni. Varsinkin jos käytetyt pehmo-astalot olisivat vapaata mallia, eli kukin käyttäisi sitä asetta / aseita, jotka itelle parhaiten sopii. Kai tällaista on jossain kokeiltukin?
On aika tökerösti sanottu, että kendolla ei olisi mitään tekemistä miekkailun kanssa, tai että kendo on "vain" moderni urheilulaji (ei niin että moderneissa urheilulajeissa mitään vikaa olisi). Mun mielestä kendo on sekä miekkailua, että urheilulaji. Perinteitä kendolla on roppakaupalla, ja osa perinteistä on varmasti painolastia jos miettii miekalla pätkimistä pelkästään funktionaaliselta tasolta.
Kendoahan voi toki harrastaa puhtaasti urheilulajina, ja näin moni tekeekin. Monelle ne matsit ovat kuitenkin pelkkä keino syventää harrastusta. No-holds-barred miekkailun treenaamisena kendoa ei (mielestäni) ole järkeä harrastaa, siinämäärin rajoitettua se kuitenkin on.
Mun mielestä on erittäin hienoa, että kendo ei ole maksimaaliseen tappo-tehokkuuteen tähtäävä laji. Itse pidän siitä kurinalaisuudesta ja siitä "shakkimaisuudesta" jota kendon säännöt luovat. Itelleni on täysin vieras ajatus, että kendoa alettaisiin muokkaamaan tehokkaan miekankäytön suuntaan. Miekankäytön tehokkuudella ei kuitenkaan ole mitään tosielämän sovellusta, muutoin kuin ehkä jonkinsortin kamppailulaji-filosofinen aspekti. Ymmärrän kyllä hyvin, mistä tämä "tehokkuuden maksimointi" -ajatus lähtee, ja olisi pirun mielenkiintoista tutustua miekkailu-lajiin joka jättäisi historian painolastin tyystin pois.
Keskiaikakolistelua sivusta seuranneena huomasin että ko. touhussa on tehotappamisen meininkiä. Että monotetaan vaikka keltesille jos sopiva sauma sattuu, ja tuikataan selkään kaupanpäällisiksi. Mutta johonkin 1400 luvun oppaisiin sekin perustuu. Siitä touhusta saisi kuitenkin huomattavasti helpommin luotua "spin-offina" jonkun äärimmilleen optimoidun miekka-lajin.
Leiri-formaatissa moinen konsepti olisi kyllä sellainen, että itekin tutustuisin mielelläni. Varsinkin jos käytetyt pehmo-astalot olisivat vapaata mallia, eli kukin käyttäisi sitä asetta / aseita, jotka itelle parhaiten sopii. Kai tällaista on jossain kokeiltukin?
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 110
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Hki
Toistaiseksi olen luullut että kendo on varsin tehokas japanilaistyylisen lyömä/pisto miekkailun yhdistelmä. Se on siis oman aikansa kuva jota voi harrastaa myös nykypäivänä siten että miekan käsittelytaito paranee, kunto kohoaa ja vastustajat eivät hajoa tai miekkailija itse mene rikki. Lisäksi voi kilpailla ja sparrailla selkeillä säännöillä. Omasta urheilumiekkailijan näkökulmasta kendo on varsin tehokas yhdistelmä jota tekisi joskus mieli kokeilla.Tsunetomo kirjoitti: Jospa kommentoisi jotain kendon suunnasta, kun on tullut itsekin mietittyä että mikä siinä oikein kiehtoo.
On aika tökerösti sanottu, että kendolla ei olisi mitään tekemistä miekkailun kanssa, tai että kendo on "vain" moderni urheilulaji (ei niin että moderneissa urheilulajeissa mitään vikaa olisi). Mun mielestä kendo on sekä miekkailua, että urheilulaji. Perinteitä kendolla on roppakaupalla, ja osa perinteistä on varmasti painolastia jos miettii miekalla pätkimistä pelkästään funktionaaliselta tasolta.
Kendoahan voi toki harrastaa puhtaasti urheilulajina, ja näin moni tekeekin. Monelle ne matsit ovat kuitenkin pelkkä keino syventää harrastusta. No-holds-barred miekkailun treenaamisena kendoa ei (mielestäni) ole järkeä harrastaa, siinämäärin rajoitettua se kuitenkin on.
Mun mielestä on erittäin hienoa, että kendo ei ole maksimaaliseen tappo-tehokkuuteen tähtäävä laji. Itse pidän siitä kurinalaisuudesta ja siitä "shakkimaisuudesta" jota kendon säännöt luovat. Itelleni on täysin vieras ajatus, että kendoa alettaisiin muokkaamaan tehokkaan miekankäytön suuntaan.
...
Nojatuolikriitikon lasien läpi katsoen kendomiekkaa käytetään järkevän ja "tehokkaan" näköisesti kun pitää mielessä tuon aikakauden haarniskoinnin.
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 193
- Lauteille: Lokakuu 2006
- Paikkakunta: Varsinais-Suomi
Osittain varmasti ihan totta.luostari kirjoitti: Toistaiseksi olen luullut että kendo on varsin tehokas japanilaistyylisen lyömä/pisto miekkailun yhdistelmä. Se on siis oman aikansa kuva jota voi harrastaa myös nykypäivänä siten että miekan käsittelytaito paranee, kunto kohoaa ja vastustajat eivät hajoa tai miekkailija itse mene rikki. Lisäksi voi kilpailla ja sparrailla selkeillä säännöillä. Omasta urheilumiekkailijan näkökulmasta kendo on varsin tehokas yhdistelmä jota tekisi joskus mieli kokeilla.
Nojatuolikriitikon lasien läpi katsoen kendomiekkaa käytetään järkevän ja "tehokkaan" näköisesti kun pitää mielessä tuon aikakauden haarniskoinnin.
Rajoittavia tekijöitä kuitenkin on, suurimpana vain neljä sallittua osumakohtaa. Osumakohtia ei ole käsittääkseni valittu aikakauden haarniskointia silmälläpitäen, vaan muista syistä (mahd. erilaiset kohteet, vastustajan "eliminoivat" kohteet, helppo suojata). Jalkoihin tai selkäpuolelle ei hyökätä missään tilanteessa, ja miekankolistelun lisäksi fyysinen kontakti rajoittuu pienimuotoiseen törmäilyyn.
Ja eihän se jalkatyökään, tobikomi mukaan lukien, silkkaan funktionaalisuuteen tähtää.
That said, kyllä taitava kendoka silti varmasti olisi varsin pätevä myös oikean miekan kanssa, vaikkei se kendon varsinaisen tarkoitus olekaan. Ja kuten osuvasti sanoit "miekan käsittelytaito paranee, kunto kohoaa ja vastustajat eivät hajoa tai miekkailija itse mene rikki".
Eikö niin, että se "aikakauden" haarniskointi katosi kohtalaisen aikaisin japanilaisesta sotaperinteestä? Suhteuttaen siis koryu-koulukuntien syntyyn. Tosin koryu puolella tekniikkasarjoja kyllä haarniskoita vastaan edelleen on, mutta pääpaino taitaa olla yleisesti haarniskattomalla puolella.Tsunetomo kirjoitti: Rajoittavia tekijöitä kuitenkin on, suurimpana vain neljä sallittua osumakohtaa. Osumakohtia ei ole käsittääkseni valittu aikakauden haarniskointia silmälläpitäen, vaan muista syistä (mahd. erilaiset kohteet, vastustajan "eliminoivat" kohteet, helppo suojata). Jalkoihin tai selkäpuolelle ei hyökätä missään tilanteessa, ja miekankolistelun lisäksi fyysinen kontakti rajoittuu pienimuotoiseen törmäilyyn.
Ja eihän se jalkatyökään, tobikomi mukaan lukien, silkkaan funktionaalisuuteen tähtää.
Itse näkisin, että noiden lisäksi yksi ero kendon ja koryun välillä olisi suhtautuminen kamppailuun. Käsityksieni ja omien puuttellisten havaintojen pohjalta koryu-tyylisuunnissa suhtautuminen kamppailuun/miekkailuun on varsin kokonaisvaltaista. Toisin kuin kendossa lähtökohta olisi lähempänä sitä kilpaurheilun näkökulmaa (osumakohdat/säännöt/sallitut tekniikat).
Minkä aikakauden?? Korjatkaa toki jos olen väärässä mutta eikö kendoo ole siviilivaatetusaikakauden ja kaksintaistelutyylisiin tekniikoihin erikoistuneiden miekkatyylien tuotos...?luostari kirjoitti: Nojatuolikriitikon lasien läpi katsoen kendomiekkaa käytetään järkevän ja "tehokkaan" näköisesti kun pitää mielessä tuon aikakauden haarniskoinnin.
Tuli tuossa mieleen näkökulma mitä en vielä tässä aiheessa huomannut, eli se että itselleni kendo ja iaido ovat olleet hyvin pitkälle saman kolikon kaksi puolta: kendon puolella sparraus ja iaidon puolella se miekankäsittely ja oikean terän tuntu.
On toki selvää, että nämä kaksi lajia ovat nykyaikana hieman kadottaneet yhteyttään, kendon erikoistuessa urheilupuoleen ja iaidon puolestaan perinnekulttuurin säilyttämiseen, mutta tämä liene on elinehto harrasteille ja se sallittakoon. Olettaisin että tosissaan japanilaisesta miekkailusta kiinnostunut harrastaa molempia ja omasta perspektiivistään osaa soveltaa molempien oppeja.
On toki selvää, että nämä kaksi lajia ovat nykyaikana hieman kadottaneet yhteyttään, kendon erikoistuessa urheilupuoleen ja iaidon puolestaan perinnekulttuurin säilyttämiseen, mutta tämä liene on elinehto harrasteille ja se sallittakoon. Olettaisin että tosissaan japanilaisesta miekkailusta kiinnostunut harrastaa molempia ja omasta perspektiivistään osaa soveltaa molempien oppeja.
Muistelen tästä, että Kendôkat olisivat jossain vaiheessa lähestyneet Iaidô-väkeä pyytäen heiltä apua paluuseen sen oikean miekan tuntumaan...proileri kirjoitti: Tuli tuossa mieleen näkökulma mitä en vielä tässä aiheessa huomannut, eli se että itselleni kendo ja iaido ovat olleet hyvin pitkälle saman kolikon kaksi puolta: kendon puolella sparraus ja iaidon puolella se miekankäsittely ja oikean terän tuntu.
______________________
- sanppa75
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 1913
- Lauteille: Elokuu 2005
- Paikkakunta: Kuopio
Et välttämättä muistele ihan väärinkään... Esimerkiksi Suomessa kendo ja eri koryu tyylit ovat lähestyneet toisiaan viimevuosina yhteisten intressien tiimoilta muutenkin...kiitos uutterien pioneerien.Ôari kirjoitti:Muistelen tästä, että Kendôkat olisivat jossain vaiheessa lähestyneet Iaidô-väkeä pyytäen heiltä apua paluuseen sen oikean miekan tuntumaan...proileri kirjoitti:Tuli tuossa mieleen näkökulma mitä en vielä tässä aiheessa huomannut, eli se että itselleni kendo ja iaido ovat olleet hyvin pitkälle saman kolikon kaksi puolta: kendon puolella sparraus ja iaidon puolella se miekankäsittely ja oikean terän tuntu.
Sami Hyvärinen
"Saru mo ki kara oshiru"
"Saru mo ki kara oshiru"
- asiantuntija mäki
- nilkkaanpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 40
- Lauteille: Syyskuu 2007
Re: Miekkataitojen modernisointi
No emmäkään meinaa että tuo kovin realistista olisi. Kivaa? Jep mahdollisesti mutta taitaisi mennä samanlaiseksi hipaksi kuin kilpakarate.Andy kirjoitti: http://www.actionflex.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Järjestämällä eri tyylisuunnille avoimia kilpailuja saataisiin myös selville, minkä koulukunnan miekkailuopit ovat tehokkaimmat ja tehottomat tavat käyttää miekkaa voitaisiin unohtaa historian roskakoriin.
HIPPA!
Be a ninja, feel no pain
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 2241
- Lauteille: Lokakuu 2005
- Paikkakunta: Pori
Re: Miekkataitojen modernisointi
Kilpakaratekat kuitenkin harjoittelevat osumista liikkuvaan vastustajaan, joka yrittää kaikinkeinoin sinun toimiasi vaikeuttaa. Samalla kilpakaratekat joutuvat myös harjoittelemaan sitä, ettei kaveri osu ensin.asiantuntija mäki kirjoitti:No emmäkään meinaa että tuo kovin realistista olisi. Kivaa? Jep mahdollisesti mutta taitaisi mennä samanlaiseksi hipaksi kuin kilpakarate.Andy kirjoitti:http://www.actionflex.com/
Järjestämällä eri tyylisuunnille avoimia kilpailuja saataisiin myös selville, minkä koulukunnan miekkailuopit ovat tehokkaimmat ja tehottomat tavat käyttää miekkaa voitaisiin unohtaa historian roskakoriin.
HIPPA!
Tämä on kaikilla mahdollisilla mittareilla parempi kuin sparrauksen jättäminen kokonaan pois ohjelmistosta.
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille
Rädyn ohje kaikille urheilijoille
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 11
- Viestit: 19092
- Lauteille: Helmikuu 2005
Re: Miekkataitojen modernisointi
Kyllä, mikäli tarkoitus on treenata kilpakaratea.Jopo kirjoitti: Tämä on kaikilla mahdollisilla mittareilla parempi kuin sparrauksen jättäminen kokonaan pois ohjelmistosta.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
- flammee
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 11111
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Re: Miekkataitojen modernisointi
Oletko sattumoisin muuten sitä mieltä että kilpakaraten (tai vaikka point fightingin eli semi contactin) treenaaminen on kaikilla mahdollisilla mittareilla parempi juttu kuin nyt vaikkapa potkunyrkkeilytreeni kaikkine väline- ja pariharjoitteluineen, mutta ilman sparria?Jopo kirjoitti: Kilpakaratekat kuitenkin harjoittelevat osumista liikkuvaan vastustajaan, joka yrittää kaikinkeinoin sinun toimiasi vaikeuttaa. Samalla kilpakaratekat joutuvat myös harjoittelemaan sitä, ettei kaveri osu ensin.
Tämä on kaikilla mahdollisilla mittareilla parempi kuin sparrauksen jättäminen kokonaan pois ohjelmistosta.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
- Risto R
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 13
- Viestit: 3062
- Lauteille: Toukokuu 2005
- Paikkakunta: Joensuu
Miekkataitojen modernisointi
Historiallisen miekkailun maailmassa on tuo kilpailu ollut jo pidemmän aikaa tapetilla ja monet argumentit puoleen ja toiseen kaluttu jo loppuun asti. Lähestulkoon kaikki on jo käsitelty tässäkin ketjussa. Tässä on yksi yritys vääntää taidot kilpailumuotoon, ilman että alkuperäinen ajatus taistelutaidosta vesittyisi liikaa. Säännöt kisassa ovat mukaelma 1500-luvulla käytetyistä säännöistä, tuomarointi järjestelmä on moderni.
http://ehms.fi/bologneseopen/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuossa esimerkki siitä miten yksi matsi menee:
[youtube][/youtube]
Samankaltaisia kisoja on jo järjestetty monessa maassa eikä ainakaan vielä ole ollut kuolemantapauksia. Murtuneita luita jne ruhjeita toki mutta ei vielä mitään vakavampaa. Toki harrastajamäärät on pienempiä kuin esim kendossa. Yleinen kehitys on ollut sitä että vaikka nopeus ja voima monesti jyllääkin, yhä enemmän näkyy tekniikoita, joita on aiemmin pidetty "liian vaikeina että toimisi oikeassa kilpailussa". Eli miekkailijat ovat järjestään parempia. Luonnollisesti osa manuaalien esittämistä tekniikoista jää turvallisuuden vuoksi pois. Omasta mielestäni kilpailu voidaan pitää taistelutekniikoiden harjoittelun rinnalla kunhan pidetään mielessä esimerkiksi Ilkan tässä blogikirjoituksessa mainitsemat asiat siitä miten kilpailu voi vääristää alkuperäistä miekkailutaitoa.
http://marozzo.com/2013/08/19/helsinki-bolognese-open/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://ehms.fi/bologneseopen/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuossa esimerkki siitä miten yksi matsi menee:
[youtube][/youtube]
Samankaltaisia kisoja on jo järjestetty monessa maassa eikä ainakaan vielä ole ollut kuolemantapauksia. Murtuneita luita jne ruhjeita toki mutta ei vielä mitään vakavampaa. Toki harrastajamäärät on pienempiä kuin esim kendossa. Yleinen kehitys on ollut sitä että vaikka nopeus ja voima monesti jyllääkin, yhä enemmän näkyy tekniikoita, joita on aiemmin pidetty "liian vaikeina että toimisi oikeassa kilpailussa". Eli miekkailijat ovat järjestään parempia. Luonnollisesti osa manuaalien esittämistä tekniikoista jää turvallisuuden vuoksi pois. Omasta mielestäni kilpailu voidaan pitää taistelutekniikoiden harjoittelun rinnalla kunhan pidetään mielessä esimerkiksi Ilkan tässä blogikirjoituksessa mainitsemat asiat siitä miten kilpailu voi vääristää alkuperäistä miekkailutaitoa.
http://marozzo.com/2013/08/19/helsinki-bolognese-open/" onclick="window.open(this.href);return false;
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Liity etupotkijaksi!
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Liity etupotkijaksi!
- DeusVult
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 8469
- Lauteille: Kesäkuu 2007
- Paikkakunta: Helsinki
Miekkataitojen modernisointi
Hyvä kirjoitus Ilkalta.
Kilpailemissa tärkeintä on ymmärtää, vaikka se voi parhaimmillaan olla hauskaa ja haastavaa, niin se ei välttämättä aina vastaa sitä todellisuutta johon ne alkuperäiset taidot oltiin kehitetty. Sen vuoksi kilpaileminen tai kilpailumenestys ei missään nimessä saisi olla se (ainoa) HEMA:a määrittävä tekijä.
Mitä suositummaksi kilpaileminen tulee, sitä enemmän tullaan näkemään tietynlaista kahtiajakautumista seuroissa: tulee olemaan yhä enemmän seuroja joissa fokusoidaan opetusta kilpailuun ja valmennetaan kilpailijoita, ja seuroja joissa tehdään kaikkiea muuta paitsi noita kahta. Onko tämä hyvä vai huono asia? En oikein tiedä.
Kilpailemissa tärkeintä on ymmärtää, vaikka se voi parhaimmillaan olla hauskaa ja haastavaa, niin se ei välttämättä aina vastaa sitä todellisuutta johon ne alkuperäiset taidot oltiin kehitetty. Sen vuoksi kilpaileminen tai kilpailumenestys ei missään nimessä saisi olla se (ainoa) HEMA:a määrittävä tekijä.
Mitä suositummaksi kilpaileminen tulee, sitä enemmän tullaan näkemään tietynlaista kahtiajakautumista seuroissa: tulee olemaan yhä enemmän seuroja joissa fokusoidaan opetusta kilpailuun ja valmennetaan kilpailijoita, ja seuroja joissa tehdään kaikkiea muuta paitsi noita kahta. Onko tämä hyvä vai huono asia? En oikein tiedä.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 33 kurkkijaa