Maailman kovin jätkä!

[Paappa]

Uskon ymmärtäväni mistä Kari puhuu. Kuoleman kohtaamisen kanssa leikkiminen on hyvin monissa kulttuureissa pyhitetty eri tavoilla. Gladiaattorit, härkätanssijat, härkätaistelijat. Roomalaiset toivat areenoille villihärkiä, leijonia ja muita petoja taistelemaan ihmisten kanssa. Eläintaistelijat olivat kallispalkkainen vihhdetaiteilijoiden ryhmä. Härkätaistelijat jatkavat siis todella vanhaa, vuosituhantista perinnettä. Roomalaiset tyhjensivät tätä tarkoitusta varten koko Pohjois-Afrikan suurpedoista.

Valitettavasti tämä ei mitenkään muuta sitä, että kyseessä on eläinrääkkäys. Se, että ne härät kasvavat vapaina laitumilla ei myöskään muuta asiaa. Härkätaistelussa härkää ruhjotaan niin kauan, että se ei enää jaksa pitää päätään ylhäällä. Viimeisen hyökkäyksen aikana matador työntää miekan sen hartian kautta rintaonteloon ja jos hyvin käy, härän sydämeen. Aika usein ei käy, vaan härkä tapetaan muulla tavoin.

Härkätaistelu on iso bisnes ja luonnollisesti tästäkin syystä härkätaisteluja ei ole lopetettu. Henkilökohtaisesti olen muutenkin tuolle machokulttuurille allerginen, kaikkine lieveilmiöineen. Ei ole sattumaa että latinalaisissa maissa macho-ilmiö heijastuu esim. naisten asemaan.

Voin ihailla, tavallaan, matadorin taitoa, mutta en pysty näkemään sitä irrallaan lajin moraalisesta näkökulmasta. Tässä maailmassa on ihan tarpeeksi kärsimystä muutenkin, ei eitä tarvitse tuottaa ihmisten huviksi. Niin juuri, huviksi. Millä tavalla se härkä on "rohkea" kun se tottelee vain luontaista agressiotaan ja kivulla ärsytetään hyökkäämään?

Rohkein, henkisesti kovin ihminen on se joka tehdäkseen oikeutta menee kohti kuolemaa omasta päätöksestään. Varmana asiansa oikeutuksesta, mutta ei uhmaa kuolemaa tyhmästi.

[Maul]

Ymmärrän kyllä tämän taistelijoiden näkökulman. Kuitenkin taistelut ovat tekemällä tehtyjä, järjestettyjä, eikä härältä kysytä että kiinnostaako osallistua. Torerot saavat harjoitella ja valmistautua. Heillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selviytyä, härkää taas odottaa varma kuolema - toisin sanoen leikki kuoleman kanssa ei ole reilua.

No, elämäkään ei ole, mutta jos machismo olisi niin aitoa että ihan oikeasti pystyttäisi nauramaan kuolemalle, voitaisiin härälle antaa ehkä enemmän mahdollisuuksia? Nyt jotenkin vaikuttaa siltä että härkä on se areenan sankari, se jota se rujo kuolema oikeasti odottaa, se jolla ei ole mahdollisuuksia mutta joka silti jatkaa.. Kuinkahan moni torero lähtisi peliin mukaan, jos tietäisi kuoleman olevan yhtä varma kuin mikä härkää yleensä odottaa?


Se härän elämä vaan on minusta liian arvokas uhrattavaksi siitä hyvästä että muutama ihminen saa kokea leikkivänsä kuoleman kanssa ja muut saavat ihailla sivusta. Mutta selitä toki lisää, ehkä en vaan ymmärrä asiaa tarpeeksi hyvin.

[DeusVult]

Se millaiset mahdollisuudet härällä on, ei nähdäkseni muuta asiaa mihinkään suuntaan. "Bottom line" tässä on mielestäni nimenomaan se, että niinkuin Maul sanoi, härän mielipidettä ei kysytä kun taistelijoita valitaan. Härkä ei taistele siksi että se pääsisi osaksi sitä taistelemisen eeppistä glooriaa, vaan siksi että se on luontokappale joka toimii vain luonnollisten viettiensä ohjaamana.

[Kari Aittomäki]

Nähdäkseni ollaan asian ytimessä. Nämä asiat herättävät intohimoa ja juuri siitä on tässä taidemuodossa kyse.

Kuolemantanssi on aina myös rivo, myös härkätaistelussa.
Hemingway kertoo kuinka yleisö saattaa käydä paiskomaan viinipulloilla taitamatonta/pelkurimaista härkätaistelijaa, eli he osaavat lukea tilannetta.
Siinä on rivoutta ja rahvanomaisuutta..
Mutta myös ylevyyttä tai ainakin ylevyyden kääntöpuolta.

Ja vaikka miten räähkätään..
Mä olen nähnyt, päässyt näkeen haastetaistelun.
Kun nuori kukkoilija haasto naapuritallin vanhan mestarin.
Veti komeesti, viitta pyöri ja jätkä oli komea ja varma.

Mutta sitte tää laiha, pitkä, kumararyhtinen vanhempi mies käveli estradille.
Laitto liinan keskelle, siis keskelle areenaa. Ja astu sen päälle, veti kantapäät yhteen. Mikä meinaa että pakoon ei juosta.

Ja se otti sen härän tormailut vastaan sen liinan päällä seisten, miltei. Mutta ne horjahdukset oli puolenkengän juttuja.

En käy kertoon koko juttua mutta mä olin pakahduksissani.
Se oli kertakaikkiaan kaunista.
Eikä se veikko halveksinut härkää, vaikka kääntelikin selkää.

Ja kunse tappo, se muutos siinä olemuksessa..
No, se oli runoa.
El Matador.


Jos ette tajua niin katsokaa peiliin ja taputtakaa itteenne säälien päähän.
Olette vähällejääneitä.
Ole.

[Mika]

Jos ette tajua niin katsokaa peiliin ja taputtakaa itteenne säälien päähän.
Olette vähällejääneitä.
Ole.

Edelleen: Enpä usko että kyse on tajuamisesta, vaan prioriteeteistä. Ehkä sinun olisi nyt hyvä hyväksyä tämä?

[Kari Aittomäki]

No way, Jose.
Te olette harhaanjohdettuja.
Minä olen Kauneuden sanansaattaja.

Cada dia se la traga mi corazon.

[Paappa]

Ole, olet väärässä.
Taisteluhärät eivät ole satunnaisia luontokappaleita vaan jalostettuja otuksia.
Vähä niinku samansortin koirat mutta kovempia tapauksia.

Eli vedäpä vaan ämpäri syvemmälle päähän.
Ole!

Edit.
Älä unohda laittaa sokeria lihapiirakan molemmille puolille!
Tampere on totisesti kumma mesta.

Kari, toisen näkökulman henkilöön käyvä halventaminen ei hanki sinun näkökulmallesi sen enempää kunnioitusta. Vaikka tuskin sitä vailla olisitkaan.

Teepä muuten joskus se että valvot pienen kuumeilevan lapsen kanssa muutama vuorokausi putkeen, unta 2-3 tuntia yössä. Sitten juuri kun olet nukahtanut vähän vanhempi oksentaa ja paskoo mahatautisena sängyn täyteen. Siinä kun järki sumenee, agressio nousee ja pitäisi toimia jotenkin järkevästi. Tätä jonkin aikaa. On muuten todellista ekstriimiä

[S_L]

Voin ihailla, tavallaan, matadorin taitoa, mutta en pysty näkemään sitä irrallaan lajin moraalisesta näkökulmasta. Tässä maailmassa on ihan tarpeeksi kärsimystä muutenkin, ei eitä tarvitse tuottaa ihmisten huviksi. Niin juuri, huviksi. Millä tavalla se härkä on "rohkea" kun se tottelee vain luontaista agressiotaan ja kivulla ärsytetään hyökkäämään?

Hyvin sanottu. Tämä onkin minusta ihan eri asi kuin mainittu "laiskasti omaksuttu eläinräääkkäysnäkökulma".

Tampere on totisesti kumma mesta.

Ai kun ei viiden pennin retoriikka purekaan. No kato lohdutukseksi vaikka tämä " onclick="window.open(this.href);return false; ... h_response

[Kari Aittomäki]

Höh, olin olevinani kevyenhauska?
koska eihan tuo veikkonen esittänyt mitään näkökulmaa sinänsä, vain julkitoi ennakkoluulojaan.

Tuo muksunäkökulma on sitte verrattain outo veto?
Et kai pilkkaa lapsettomuuttani?
Koska todentotta jos mulla ois omia suojeltavia niin..
No, ei siitä enempää.
Mutta epäilemättä arjen sankaruus voittaa machobullshitin milloin vaan.
Ja maailman kovin jätkä on Hyvä Isä.
Point taken, ja olen vilpittömän kateellinen kyllä.

[SJR]

En hyväksy härkien kiduttamista, mutta tavallaan ymmärrän härkätaisteluja. Varmasti elävöittävät kulttuuria ja ovathan ne komeaa katsottavaa, mutta oikeauttaako se eläinrääkkäyksen?

Toisaalta häräthän ovat luonnostaankin agressiivisia, joten eikö oikeastaan voisi ajatella olevan jopa luonnollisempaa härälle kasvaa vapaana ja sitten kuolla taistellen kuin kasvaa pienessä kopissa ja kuolla sähköshokkiin teurastamolla? Minusta siis tuommoiset ruusun keräämiset yms. on ok, ja "oikeat" härkätaistelutkin, jos se härkä kuolisi vaikka taistelun loputtua nopeasti, mutta en hyväksy härkien kärsimyksen tahallista pitkittämistä.

[Paappa]

Tuo muksunäkökulma on sitte verrattain outo veto?
Et kai pilkkaa lapsettomuuttani?
Koska todentotta jos mulla ois omia suojeltavia niin..
No, ei siitä enempää.
Mutta epäilemättä arjen sankaruus voittaa machobullshitin milloin vaan.
Ja maailman kovin jätkä on Hyvä Isä.
Point taken, ja olen vilpittömän kateellinen kyllä.

Olen pahoillani jos otit sen pilkkana lapsettomuuttasi kohtaan, sitä en todellakaan tarkoittanut. Vaan sitä että kovinta lajia on sitkeys, hyvän elämän yrittäminen vuodesta toiseen.

Sitten kun otetaan esille se, että on ihmisiä jotka huonoista lähtökohdista tekevät parhaansa. Kuten tuttavan tytär, joka teini-iässä halvaantui rinnasta alaspäin ratsastusonnettomuudessa. Oli itsemurhan partaalla kun selvisi ettei koskaan kävele, ei voi koskaan harrastaa seksiä niin että tuntisi jotain jne. Viimeksi kuulin että hän kutsuu itseään hanuriin potkijaksi eli auttaa ja ohjaa muita samankaltaisia elämään täysipainoista elämää. Kova mimmi.

Tuo lapsenhoitojuttu ei ollut omaa keksintöäni vaan erään pitkän linjan nuorisotyöntekijän, jolla hän halusi ironisoida kaikenmaailman adrenaliininarkkareita. Mistä tuossa härkätaistelussa osittain on minusta kyse.

[Maul]

Se millaiset mahdollisuudet härällä on, ei nähdäkseni muuta asiaa mihinkään suuntaan. "Bottom line" tässä on mielestäni nimenomaan se, että niinkuin Maul sanoi, härän mielipidettä ei kysytä kun taistelijoita valitaan. Härkä ei taistele siksi että se pääsisi osaksi sitä taistelemisen eeppistä glooriaa, vaan siksi että se on luontokappale joka toimii vain luonnollisten viettiensä ohjaamana.

Ne härän mahdollisuudet vaikuttaa siihen machoiluun - mitä suuremmat mahdollisuudet härällä on, sitä pienemmät torerolla, ja sitä kovemmat fiilikset katsojille ja taistelijalle. Niinkuin totesitkin tällä ei ole mitään tekemistä sen oikeutuksen kanssa.

[Kari Aittomäki]

Paappa, etkös nyt yritä vetää äärikokemuksia omalle tatamillesi? Omaan hahmottamiskenttääsi?
Rohkeutta ja ylpeyttä on todentotta monenmoista ja jo aiemmin tässäkin ketjussa on tuotu esiin tuo vammojen kanssa oleminen.
Ja en sitte lainkaan väheksy vähemmändramaattisempia väkevänelämän muotoja... Juurikin nyt muutan syöpäsairasta mutsiani ja muutenvaanpöljää faijaani tohon alakertaani.
Kerroppa muuten sille nuorisotyöntekijälle jotta lopettais ittensä ihailun.
Tunnen tapauksia kyllä ja ovatpa jee sankareita.
Viimeksi heitin korvasta hankeen kun ei huvittanu kuunnella machobullshittia ja vielä akalta.

Maul, mites sen nyt laittais.
Kyse ei ole reilusta pelistä vaan Näytelmästä, Koko Elämän Kuvajaisesta.
Niinku taiteesta.

S_L, emmä tiedä mitäs pitis sanoa.
Sä et vaan halua tajuta. Niinku Häkkisjussi, kutsuu itseään verrattomasti kovempia heeboja sukkahousupelleiksi.
Ei muuta kuin onnea rippikouluun.

[Paappa]

Paappa, etkös nyt yritä vetää äärikokemuksia omalle tatamillesi? Omaan hahmottamiskenttääsi?
Rohkeutta ja ylpeyttä on todentotta monenmoista ja jo aiemmin tässäkin ketjussa on tuotu esiin tuo vammojen kanssa oleminen.
Ja en sitte lainkaan väheksy vähemmändramaattisempia väkevänelämän muotoja... Juurikin nyt muutan syöpäsairasta mutsiani ja muutenvaanpöljää faijaani tohon alakertaani.

En yritä. Yritä sinä ymmärtää se että machoilu, adrenaliininarkkailu ja kuoleman kanssa leikkiminen eivät kerta kaikkiaan ole sellaisia kulttuurin piirteitä että pystyisin niitä ihailemaan. Niillä on aiheutettu paljon kärsimystä.

Silloin mennään kun asiat vaatii totesi Rokka. Vaikka olikin fiktiivinen hahmo. Tottakai äärimmäiset tilanteet voivat vaatia hullunrohkeutta, mutta silloin ei kyseessä ole urheilu. Usko huviksesi, ymmärrän mitä ajat takaa. Samat tyypit ovat varmaan hyppäämässä naru koivessa sillalta ja toisaalla kohtaamassa vaaraa jonkun hyvän asian puolesta. Toivoisin vaan että tuollainen tarmokkuus suitsittaisiin johonkin kunnolliseen tarkoitukseen.

Olihan se nuorisotyöntekijä ärsyttävä tyyppi, mutta monessa asiassa mielestäni oikeassa. Yksi hyppii silloilta, toinen ampuu suurriistaa, kolmas kiipeilee vuorilla, neljäs härkätaistelee. Adrenaliininarkkausta ja itsetehostusta kaikki. Mieskuntoisuuden osoittamisesta lähtöisin, alfaurostelua. Tiedostamattaan piparia vailla :p

[Kari Aittomäki]

Tiedostamattaan piparia vailla

Ja just juurikin näin ei!
Voi jesus, tossa näkee noitten akkojen ja akkojenkumartajien maailmankuvan navan!
Seksuaalisuus on olevinaan väkevä voima mutta se on sitä vaan löysäläisittäin.
Toki se on sitä joillekin naisille, mutta se mies joka naisista etsii elämäänsä todellista sisältöä on tuomittu yskiin villakoiria nielustaan.

Voisin jatkaa huvittavasti mutta olen vankasti sitämieltä että väkevässä kokemuskentässä Teh pipari on hyvin vähäkertoiminen koenta.

näin

ja edit..
Mua näin miehenä loukkaa syvästi tuo vedätelty näkemys jotta miehen ultimate määränpää ois joku ruumiinonkalo.
Jopa oksettaa. Seksuaalisuus on kiva kuume mutta oikeesti, ei se leija kauan lennä.
Tollaset pällit jotka hakee komentamiskoukkua jalkoväliviehäkkeellä on mun maailmassa aivan simpansseja.
Roikottimista riippumatta.

Antteksi kun suututtelen mutta olen vetänyt ns lännenkännit.
Ja tykkään tykkäämsitäni likoista siinä määrin että mulle se kunnioitus on Se Juttu. Ei p..sllu..

Vaikka onhan hän eirttäin positiivinen instanssi, etten sanoisi.
tulee näin lauantai-iltana mieleeni.


editedit..
Tajunnan tasoni on tosiaan polven kohdalla..
Eli en vastannut varsinaiseen viestiin vaan nappasin lauseen.
Olet (taas tervejärkisenä aikamiehenä) aivan oikeassa siinä, että nämä roolipelit ovat sinänsä hyvin turhia ja todentotta aiheuttavat silkkaa kärsimystä..
Mutta tahtoisin..
Mä olen nähnyt ja haistellut taisteluhärkiä ja romanttisena yksilönä haluaisin hahmottaa heidät annetussa roolissaan.
Vaikka aivan varmasti ne kokevat pelkoa ja hätää, itseasiassa härkätaistelussa on katveita jossa härän annetaan kerätä rohkeuttaan, se musiikkikin on just silloin.. aika moniselitteistä.

Eli luultavasti minä näen ihanteitani siinä missä joku muu hahmottaa tilanteen rääkätyn eläimen kautta.
Koska minä todentotta yritinkin kohdata taisteluhärkiä.
Ei onstunu multa mutta ei onstunu Hemingwayltakaan.

Onne perkele niin kauheita otuksia.