Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Fingerpori
Valvoja: Valvoja
- TimoS
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 65
- Viestit: 23358
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Hesa
- Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
- Sivulajit: Matayoshi kobudo
- Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
- Yhteystiedot:
Fingerpori
Kari ja muutkin (kuten minä) joille tuo sana ei ole tuttu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Homonymia" onclick="window.open(this.href);return false;
Timo Saksholm
Karate wa kunshi no bugei
Karate wa kunshi no bugei
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 19
- Viestit: 16110
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Fingerpori
Joojoo.
Kekä vaan osaa katella wikistä tai googlettaa.
Mitämä kyselin oli tuon sanan kontaktipinta fingerporiin.
Kiinnostavien ihmisten mielenilmaisut kiinnostaa enemmän kuin merkitysoppi.
Kekä vaan osaa katella wikistä tai googlettaa.
Mitämä kyselin oli tuon sanan kontaktipinta fingerporiin.
Kiinnostavien ihmisten mielenilmaisut kiinnostaa enemmän kuin merkitysoppi.
Fingerpori
Merkitysoppi on hienoa. Homonyymi (kreik. homos 'sama', onyma 'nimi), toisen sanan kanssa samoin ääntyvä, mutta erimerkityksinen sana. Esim. kuusi (lukusana), kuusi (puu).
Nyt kun ajattelen, kaikki nuo jutut eivät taida tiukasti ottaen perustua yksittäisen sanan eri sanakirjamerkityksiin, vaan ilmaisun monimerkityksellisyyteen laajemmassa mielessä. Esimerkkejä tältä sivulta:
1) syttyä: alkaa palamaan tai kiihottua
2) mutkaton: hienostelematon tai vailla mutkia eli käsiaseita
3) polttaa: tuhota polttolaitoksessa tai hengittää tahallaan savua keuhkoihin.
Ensimmäisessä tapauksessa merkitysero ei ole sanan "syttyä" kahden homonyymisessä suhteessa olevan merkityksen välillä, vaan ensimmäinen merkitys on sanan "syttyä" sanakirjamerkitys ja toinen siihen perustuva kielikuva. Toisessa esimerkissä "mutkattomuuden" molemmat merkitykset ovat samaan käsitteeseen perustuvia mutta eri asioita tarkoittavia kielikuvia. Kolmas esimerkki on hankalampi. Joku humanistinretale osaisi varmasti kuvata asian merkitysopillisesti paremmin, mutta minä kuvaisin asian siten, että sanalla "polttaa" viitataan useampaan erilaiseen tavanomaiseen käytäntöön ja tarkoitettu käytäntö päätellään yleensä asiayhteydestä. Tässä esimerkissä sanan sanakirjamerkitys on sama molemmissa merkityksissä, mutta käytäntö, johon viitataan on eri. En sitten tiedä, olisiko merkitysero, jolla tässä pelataan teknisesti ottaen ero konnotaatioissa, tarkoitteissa vai missä.
On Jarvalla tosin paljon ihan silkkoihin homonymioihinkin liittyviä juttuja, niin kuin se, missä spoileri tarkoittaa toisaalta auton osaa ja toisaalta elokuvan juonen paljastamista.
Nyt kun ajattelen, kaikki nuo jutut eivät taida tiukasti ottaen perustua yksittäisen sanan eri sanakirjamerkityksiin, vaan ilmaisun monimerkityksellisyyteen laajemmassa mielessä. Esimerkkejä tältä sivulta:
1) syttyä: alkaa palamaan tai kiihottua
2) mutkaton: hienostelematon tai vailla mutkia eli käsiaseita
3) polttaa: tuhota polttolaitoksessa tai hengittää tahallaan savua keuhkoihin.
Ensimmäisessä tapauksessa merkitysero ei ole sanan "syttyä" kahden homonyymisessä suhteessa olevan merkityksen välillä, vaan ensimmäinen merkitys on sanan "syttyä" sanakirjamerkitys ja toinen siihen perustuva kielikuva. Toisessa esimerkissä "mutkattomuuden" molemmat merkitykset ovat samaan käsitteeseen perustuvia mutta eri asioita tarkoittavia kielikuvia. Kolmas esimerkki on hankalampi. Joku humanistinretale osaisi varmasti kuvata asian merkitysopillisesti paremmin, mutta minä kuvaisin asian siten, että sanalla "polttaa" viitataan useampaan erilaiseen tavanomaiseen käytäntöön ja tarkoitettu käytäntö päätellään yleensä asiayhteydestä. Tässä esimerkissä sanan sanakirjamerkitys on sama molemmissa merkityksissä, mutta käytäntö, johon viitataan on eri. En sitten tiedä, olisiko merkitysero, jolla tässä pelataan teknisesti ottaen ero konnotaatioissa, tarkoitteissa vai missä.
On Jarvalla tosin paljon ihan silkkoihin homonymioihinkin liittyviä juttuja, niin kuin se, missä spoileri tarkoittaa toisaalta auton osaa ja toisaalta elokuvan juonen paljastamista.
Explanations exist; they have existed for all time; there is always a well-known solution to every human problem — neat, plausible, and wrong.
H. L. Mencken, "The Divine Afflatus"
H. L. Mencken, "The Divine Afflatus"
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 1131
- Lauteille: Maaliskuu 2009
Fingerpori
Homeopaatit arvelevat lääkkeen vaikuttavan sitä paremmin mitä enemmän sitä on potensoitu eli laimennettu. Vitsiä ei tietysti voi huomata jos ei tätä uskomusta tiedä. Loistava sarjakuva, viimeisessä ruudussa homeopaatti sulkee valtavasti potensoidun myrkyn pulloon hikikarpalot otsallaan. Näinhän asiaansa uskova homeopaatti loogisesti tekisi kun haluaisi mahdollisimman vaarallista myrkkyä: laimentaisi sitä.
Manohan tämän jo selitti, halusin kuitenkin kertoa että mielestäni tuo on erittäin hyvin keksitty sarjakuva.
Manohan tämän jo selitti, halusin kuitenkin kertoa että mielestäni tuo on erittäin hyvin keksitty sarjakuva.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 19
- Viestit: 16110
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Fingerpori
Toki, niinku kielioppiki:Mano kirjoitti: Merkitysoppi on hienoa.
- Nainen on sanan naida yksikön ensimmäisen persoonan potentiaalin preesens.
Hähä.
Mutta kiitos infoista.
Nytpas tajuan taasen että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Ne.. ei pahemmin enään hämmästytä tätä pientäkulkijaa.
Fingerpori
Kielioppi se vasta mahtavaa onkin.Kari Aittomäki kirjoitti:Toki, niinku kielioppiki:Mano kirjoitti: Merkitysoppi on hienoa.
- Nainen on sanan naida yksikön ensimmäisen persoonan potentiaalin preesens.
Hähä.
Mutta kiitos infoista.
Nytpas tajuan taasen että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Ne.. ei pahemmin enään hämmästytä tätä pientäkulkijaa.
Minulla on ollut etuoikeus päästä todellisen suomen kielen taitajan, Markus Lahden kirjallisen viestinnän opetukseen. Lahti on siinä mielessä hiukan hermostuttavaa seuraa, että hänen kielitaitonsa on niin suvereeni, että itse ei meinaa kehdata sanoa mitään, kun oma puheen kuulostaa kömpelöltä ja epäloogiselta. Tämänkaltainen henkilö pystyy kuitenkin luomaan aivan uudenlaisen näkökulman kielenkäyttöön. Kun mennään kieltä koskevan asiantuntemuksen etulinjalle, sillä tasolla ei voida enää katsoa korkeamman auktoriteetin suuntaan, joka kertoisi, mitä sääntöä kulloinkin kuuluu noudattaa. Tällä tasolla on pakko toimia toisin: ei opetella mielivaltaiselta vaikuttavia sääntöjä, vaan tarkastellaan, miten kieli toimii ja mitä siitä seuraa, jos kirjoittaa yhdellä tapaa tai toisella tapaa. Lahti ei oikeastaan opettanut ehdottomia sääntöjä ollenkaan, vaan selitti vain, miten tietty ilmaus toimii ja mitä siitä seuraa, jos kirjoittaa näin tai minkälaisia ongelmia tulee vastaan, jos kirjoittaa noin. Selitetään siis, miksi säännöt ovat sellaisia kuin ovat ja avataan mahdollisuus sääntöjen rikkomiselle ja uusille säännöille. Ero on sama kuin opettelulla ja ulkoa opettelulla, kokkaamisella reseptin mukaan ja kokkaamisella oman mielen mukaan.
Kirjoittaminen - mikä tahansa kirjoittaminen, ei vain kaunokirjallisuus - on taidemuoto sanan englanninkielisessä merkityksessä, jossa ei tehdä eroa taiteen ja taidon välillä. Hyvän tekstin tuottaminen ei ole tekstin saattamista sopusointuun ulkoiselta auktoriteetilta tulleiden abstraktien sääntöjen kanssa, vaan ilmaisun taitoa, jota voidaan hioa ja kehittää samalla tavalla kuin vaikkapa tappelutaitoa. En enää katso sanakirjasta, miten tiettyä sivistyssanaa kuuluu käyttää, vaan katson etymologisesta sanakirjasta sanan alkuperän ja pistän sanan tarkoittamaan mitä haluan. En ole tekstiin tyytyväinen, jos siellä lukee "struktuuri", kun voisi lukea "rakenne" tai jos siellä lukee "metafora" kun voisi lukea "vertauskuva" (varsinkaan, jos ei ole ihan selvää, onko kyse metaforasta vai metonymiasta). En halua päästää tekstiä käsistäni, jos pronominien viittauskohteet eivät ole selvät, koska silloin tekstistä ei saa selvää. Tai jos lauseenjäsenet on ajettu liian kauas toisistaan, jolloin lukijan lyhytmuisti ei riitä lauseen rakenteen hahmottamiseen kerralla ja tekstin joutuu lukemaan useaan kertaan.
Kirjoittamiseen voidaan suhtautua intohimoisesti ja tekstin muokkaamista voidaan pitää hauskana, luovana, ehkä itseisarvoisena toimintana. Hyvä kirjoitustaito on arvokas asia, kulttuurin saavutus, jota tulee vaalia ja jonka siirtämisestä eteenpäin täytyy pitää huoli samalla tavalla kuin kamppailulajien ryuha siirretään eteenpäin. Tässä tarkoituksessa kielitieteestä täytyy tietää jotakin samasta syystä kuin Akseli Gallén-Kallelan oli tarpeen tietää jotain metallurgiasta ja väriopista. Tämän takia suhtaudun tuollaisiin kielioppiläppiin vähän samalla tavalla kuin kamppailijat suhtautuvat henkilöihin, jotka vähättelevät ja halveksivat kykyä voimankäyttöön, koska eivät itse tunne tähän taitoon intohimoa eivätkä tunne alaa. Siitä tuossa kommentissa näyttää olevan kyse: huumoriin puettu tapa sanoa "kiinnostaa ihan vitusti". Minkä sanominen tarkoittaa kyseessä olevan taidon vakavuuden kieltämistä, yleensä sen takia, ettei pysty itse suhtautumaan asiaan sen ansaitsemalla vakavuudella.
Huhujen mukaan eräs New Scientist -lehden päätoimittaja on kuvannut lehtensä toimituksellista linjaa näin: "Science is interesting, and if you don't agree you can fuck off." Saman voisi kai sanoa mistä tahansa intohimosta.
Explanations exist; they have existed for all time; there is always a well-known solution to every human problem — neat, plausible, and wrong.
H. L. Mencken, "The Divine Afflatus"
H. L. Mencken, "The Divine Afflatus"
Fingerpori
No, en minä nyt tarkoittanut, että asiaan pitäisi suhtautua hartaudella, mutta minua ottaa päähän kun kielitieteen ja matematiikan kaltaisia hienoja aloja aina väheksytään. En minäkään osaa puhua saksaa, mutta jos joku sitä sattuu osaamaan, en ala kertomaan mitään tyhmiä, saksalaisia väheksyviä sauerkraut-vitsejä. Nämä ovat sellaista psykologista venkoilua, joilla perustellaan itselle ettei puheena olevaa asiaa tarvitsekaan osata. Tällainen on pelkurimaista ajattelua.
Täsmennän vielä, että tarkoitukseni ei ole mitenkään erityisesti hyökätä Karia vastaan tässä asiassa. Kunhan nyt raivaan vähän tilaa omille kiinnostuksen kohteilleni.
Täsmennän vielä, että tarkoitukseni ei ole mitenkään erityisesti hyökätä Karia vastaan tässä asiassa. Kunhan nyt raivaan vähän tilaa omille kiinnostuksen kohteilleni.
Explanations exist; they have existed for all time; there is always a well-known solution to every human problem — neat, plausible, and wrong.
H. L. Mencken, "The Divine Afflatus"
H. L. Mencken, "The Divine Afflatus"
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 2447
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Suomi
Fingerpori
Minun mielestäni tuo juttu ei toiminut, lähinnä siis sen takia että homeopation ideahan on se että MYRKYSTÄ saadaan potensoimalla VASTA-AINETTA ko. myrkylle. Eli ideana on se että kun vaikkapa kyyn myrkkyä laimennetaan niin saadaan vasta-ainetta käärmeen puremalle. Similäinen siis jostain syystä haluaa lähettää Skepsis ry:lle pullollisen arsenikkimyrkytyksen vasta-ainetta. Cannot locate funny..Mika Luostarinen kirjoitti: Homeopaatit arvelevat lääkkeen vaikuttavan sitä paremmin mitä enemmän sitä on potensoitu eli laimennettu. Vitsiä ei tietysti voi huomata jos ei tätä uskomusta tiedä. Loistava sarjakuva, viimeisessä ruudussa homeopaatti sulkee valtavasti potensoidun myrkyn pulloon hikikarpalot otsallaan. Näinhän asiaansa uskova homeopaatti loogisesti tekisi kun haluaisi mahdollisimman vaarallista myrkkyä: laimentaisi sitä.
Manohan tämän jo selitti, halusin kuitenkin kertoa että mielestäni tuo on erittäin hyvin keksitty sarjakuva.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 2447
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Suomi
Fingerpori
Jarla muuten keskustelee aktiivisesti kvaak.fi sivuston keskustelupalstalla, ja siellä ehdotellaan hänelle uusia strippi-ideoita jatkuvasti, ja hän myös toteuttaa niitä säännöllisesti. Tosin ongelmana ovat tietysti tekijänoikeudet...Mjölnir kirjoitti: Lähetin muuten Jarlan Pertille yhden tosielämässä tapahtuneen jutun eräästä harjoituksesta, joka sopisi loistavasti Fingerporin teemaksi. Sanoi juttua hauskaksi, ja lupasi kehitellä ideaa.
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.ph ... 558.0.html" onclick="window.open(this.href);return false;
..Kun hain tuon linkin, niin viitaten tuohon edelliseen viestiini, nyt vasta huomasin että tuollakin foorumilla joku kommentoi tuota samankaltaisuuden onkelmaa homeopatia-stripissä..
kvaak.fi/Rami Rautkorpi kirjoitti: On tietenkin ymmärrettävää, että sanomalehtistripissä ei ole tilaa esittää tarkasti niinkin vaativaa ja monimutkaista lääketieteellistä menetelmää kuin homeopatia, joten voin antaa anteeksi olennaisen ravisteluvaiheen väliin jättämisen tämän päivän stripissä.
Sen sijaan similia similibus curantur -periaatteen laiminlyönti johtaa aivan nurinkuriseen vaikutelmaan homeopatiasta, mikä on tietenkin äärimmäisen valitettavaa. Lukijalle voi jäädä homeopaatti Similäisen kehonkielestä viimeisessä ruudussa se käsitys, että hän odottaa olemattomiin laimennetun arsenikkiliuoksen vahingoittavan nauttijoitansa, sen sijaan että se parantaisi mm. vatsakipuja ja ruoansulatusvaivoja, eli todellisen arsenikkimyrkytyksen oireita.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 15
- Viestit: 93972
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Fingerpori
Tuon homepatiaa koskevan vitsin ymmärtää ehkä hieman paremmin, jos tietää Jarlan olevan skepsisläinen. Kyseessä on siis jossakin määrin myös sisäpiirin vitsi.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 115 kurkkijaa