Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Terveydenhuoltopalvelut

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 61
Viestit: 89096
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 724 kertaa
Tykätty: 247 kertaa
Viesti:

Terveydenhuoltopalvelut

#226

Viesti Mika » joulu 8, 2016, 08.31

Kun en ole alan sisällä tai muuten tunne sitä läpikotaisin, en tiedä onko jaottelua syntynyt oikeasti, mutta ainakin monien mielessä julkinen terveydehuolto on alemman kastin ja ammattitaidon puuhastelua kuin yksityinen terveydenhuolto. Tähän kuulee vasta-argumenttina usein sen, että samat lääkärithän ne monasti ovat molemmilla sektoreilla töissä.

Jalkaterän yllättävä ja kipuileva turpoaminen sai TAYS:n lääkärit hämilleen. Edes kolmen yön hoitojakso ei tuonut minkäänlaista selvyyttä asiaan. Kun potilas kuitenkin selvästi kärsii kivusta pystymättä kävelemään toisella jalallaan, pitäisi tilannetta minun mielestäni selvittää kunnolla. Tähän ei siis pystytty TAYS:ssa, eikä tämä selvinnyt omalääkärillä (taitaa olla vastuulääkäri nykyään, mutta se on sivuseikka). Jos tämä alkaa selvitä yksityisellä, mitä tietenkin kovasti toivon tälle läheiselle ihmiselleni, on siihen oltava syynsä. Palaan tähän.

Tällä hetkellä olen erittäin pettynyt julkisen sektorin ammattitaitoon. Juu, lääketiede on monimutkaista, mutta eihän tämä nyt mikään selvittämätön mysteeri voi olla.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!


Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 61
Viestit: 89096
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 724 kertaa
Tykätty: 247 kertaa
Viesti:

Terveydenhuoltopalvelut

#227

Viesti Mika » kesä 2, 2017, 08.15

Tuo tarinahan jatkui sitten niin, että KUUKAUTTA myöhemmin siinä jalassa havaittiin murtumia. TAYS kun on opetussairaala, niin siellähän on kaikenlaisia tumpeloita.

Tokaluokkalainen teki kotonaan kärrynpyörän, jolloin jalkapöytä osui pöydänkulmaan. Jalka käytiin kuvaamassa. Lääkäri totesi ettei siinä ole murtumaa. Nuorikko sitten sanoi, että niin hänellekin joulukuussa sanottiin mutta niinpä sieltä sitten kuitenkin vain löytyi murtumia. Lääkäri ihmetteli moista ja vakuutteli, ettei tällä kertaa näin ole. Kahden päivän päästä toinen lääkäri soitti ja sanoi, että siinä jalkaterässä on murtuma. :smt037

Pari viikkoa sitten tokaluokkalainen reagoi vahvan allergisesti koulussa jälkiruokaomenaan. Lisäksi hänellä on syyliä, joihin itsehoitotuotteet eivät oikein ole tehonneet. Lääkäriaikaa varatessa sairaanhoitaja totesi puhelimessa, ettei allergiatestejä enää tehdä eikä syyliä enää tutkita julkisella puolella. Tähänkö on oikeasti tultu?

Jotain on muuttunut aika radikaalisti sen '90-laman jälkeen ja pysyvästi. Minä vielä muistan ne ajat, kun ihmisistä pidettiin huolta.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Jarppa
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 5401
Lauteille: Heinäkuu 2005
Tykännyt: 26 kertaa
Tykätty: 29 kertaa

Terveydenhuoltopalvelut

#228

Viesti Jarppa » helmi 15, 2018, 13.09

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005566728.html
Oi jospa saisin valita oman lääkärin
Keski-Euroopassa yleislääkärit ovat ammatinharjoittajia ja potilas saa valita oman lääkärinsä. Mallia kokeiltiin parikymmentä vuotta sitten myös Suomessa ja todettiin hyväksi, mutta sen jälkeen asiasta vaiettiin.
Jaana Savolainen
Julkaistu: 15.2. 2:00


(KUVA: MITRO HÄRKÖNEN)
KÖÖPEN­HAMINASSA asuva ystäväni kävi lääkärissä. Vastaanotto oli kerros­talo­huoneistossa parin korttelin päässä ystäväni kotoa. Huone oli kodikas, seinillä oli tauluja ja lattialla värikäs matto. Lääkärillä ei ollut valkoista takkia, vaan farkut ja villapaita. Yleislääkärin vastaanotolle pääsi nopeasti eikä käynti maksanut mitään, koska se on osa julkista terveydenhoitoa.

SUOMI on todennäköisesti ainoa maa maailmassa, jossa julkisen terveydenhoidon yleislääkärit ovat kunnan virkamiehiä. Näin päättelee yleislääketieteen erikoislääkäri ja Tampereen yliopiston kliininen opettaja Raimo Puustinen, joka on perehtynyt eri maiden terveydenhoitojärjestelmiin.

Keski-Euroopassa ja Britanniassa yleislääkärit ovat ammatinharjoittajia. Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä terveydenhuollon rahoittaa sairauskassa, johon kaikkien on pakko kuulua. Tanskassa, Britanniassa ja Ranskassa maksaja on valtio.

Potilas saa listautua itse valitsemalleen lääkärille. Lääkäri puolestaan voi vaikuttaa siihen, kuinka monta potilasta hänen listallaan on. Jos lääkäri ei hoida työtään hyvin, potilas voi vaihtaa lääkäriä. Vastaanotoille ei ole päiväkausien jonoja.

Yleislääkärit on sijoitettu terveyskeskuksiin vain Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa terveyskeskuksista luovuttiin 2000-luvun alussa, minkä jälkeen valtaosa yleislääkäreistä siirtyi ammatinharjoittajiksi.

Kun Puustinen on vienyt ulkomaisia vieraitaan tutustumaan suomalaiseen terveyskeskukseen, vieraat ovat hämmentyneet: Eihän tämä ole yleislääkärin vastaanotto, tämähän on sairaala.

Yleislääkärin työn idea on kadonnut. Terveyskeskuksissa hoidetaan yksittäisiä vaivoja kuin sairaaloissa sen sijaan, että potilaan oma lääkäri hoitaisi ihmisen hyvinvointia kokonaisuutena. Lääkäri saa saman palkan riippumatta siitä hoitaako hän 10:tä vai 30:tä potilasta päivässä.

YLEISLÄÄKÄRIN vastaanotto on ter­veydenhuollon kulmakivi. Terveydenhuolto toimii hyvin, jos yleislääkärille pääsee kohtuullisessa ajassa ja jos potilaan ja lääkärin vä­lille syntyy jatkuva, hyvä hoitosuhde.

Miksiköhän Suomessa ei hoideta yleislääkärin vastaanottoa siten kuin useimmissa Euroopan maissa?

Mutta hetkinen, onhan tätä Suomessakin kokeiltu!

Parikymmentä vuotta sitten tehtiin Kelan johdolla kokeilu, jossa 40 000 suomalaista listautui seitsemän vuoden ajan ammatinharjoittajalääkäreille. Kokeilun jälkeen todettiin, että homma toimii ja on lisäksi taloudellista. Lääkärit ja potilaat olivat tyytyväisiä. Loppu­raportti suositteli mallin käyttöönottoa koko maassa.

Mitä tapahtui? Raportti haudattiin hiljaisuudessa. Lääkärit arvelevat, että johtopäätös oli poliittisesti väärä. Jotain perin outoa on siinä, ettei asiasta edes keskustella.

KUN poliitikot alkavat uudistaa terveydenhuoltoa, esiin nousee aina myös muita intohimoja. Kiistellään vallasta ja rahasta tai kuntien itsehallinnosta. Julkisen sektorin työpaikat ovat yksi poliittisen väännön kestoaihe: pitääkö lääkärien ja hoitajien olla kunnan tai jatkossa maakunnan palkkalistoilla, vai ­voisiko julkisia palveluja tuottaa myös yksityinen työnantaja tai lääkäriyrittäjä.

Sote-uudistus turvaa nykyistä tasaisemman rahoituksen ja osaamisen eri puolille maata, kun se siirtää terveydenhuollon järjestämisvastuun kuntia suuremmille toimijoille.

Asiantuntijatkin ovat erimielisiä siitä, missä määrin myös perusterveydenhoidon tuotantoa pitää keskittää. Rakennetaanko Helsingin Kalasataman kaltaisia, teollista tuotantolaitosta muistuttavia suuria taloja, joista saa saman katon alta sekä sosiaali- että terveyspalveluja kaikkiin mahdollisiin vaivoihin?

Vai onko toimivampi malli se, että perusterveydenhoidon tuottajat voisivat olla myös pienempiä, lähellä ihmisten koteja ja työpaikkoja ja verkostoitua keskenään siten, että sujuva yhteistyö vaikkapa yleislääkärin ja psykologin välillä onnistuu.

SOTEN valinnanvapauskokeiluun on osallistunut muutaman lääkäriyrittäjän omistama Kiuruveden kunnanlääkärit, jossa tuttu oma lääkäri hoitaa koko perhettä vauvasta vaariin. Lääkäri voi itse päättää, kuinka pitkän vastaanottoajan hän käyttää kunkin potilaan hoitoon.

Jos tulevan sote-uudistuksen valinnanvapauslait antavat mahdollisuuden tällaiseen toimintaan, pikku hiljaa yleislääkärin työ voisi Suomessakin palata alkuperäiseen tarkoitukseensa. Ja potilas voisi jopa itse valita oman lääkärinsä.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Asun tällä hetkellä Liettuassa, ja lääkärit toimivat just kuten jutussa mainitaan, eli vastaanottoja on esimerkiksi meidän lähellä useita. Viimeksi kun oltiin koko perhe kipeänä, tuli lääkäri kotikäynnille ja tutki koko perheen kerralla. Jokainen sai yksilöllistä hoitoa ja omat oireen mukaiset lääkkeet.

Yksi lapsista makasi koko päivän sängyssä kuumeessa erittäin väsyneenä, kaikki yski ja parilla oli silmätulehdus ja yhdellä korvatulehdus. Suomessa olisi pitänyt lähteä vastaanotolle jonottamaan kun itse on väsynyt ja vähän kuumeinen, lapset on väsyneitä ja kiukkusia paitsi yksi joka on veltto ja haluton liikkumaan.

Homma käsittääkseni toimii siten, että paikallisille lääkärikäynnit kyseisillä vastaanotoilla maksaa jokin Kelaa vastaava laitos, ja eri toimenpiteille on jokin maksuraja mihin asti korvataan. Hintakilpailu näyttäisi toimivan tosi hyvin, esimerkiksi käynti kardiologilla on 55 € sisältäen kaikki maksut. Ajan saa tyypillisesti samalle tai seuraavalle päivälle riippuen mihin kellonaikaan soittaa tai lähettää sähköpostia.

Kuka tulee tähän kertomaan miten yksityistäminen on pahasta ja Suomessa ei ole tarvetta muuttaa mitään, ja tää ei voi toimia Suomessa tai tulee liian kalliiksi. Liettualla on tasaverotus, pienempi väestöpohja ja suhteessa vähemmän valtionvelkaa, vaikea kuvitella että tämä olisi hirveästi kalliimpaa? :)

tapsaattori
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 833
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Tykännyt: 25 kertaa
Tykätty: 42 kertaa

Terveydenhuoltopalvelut

#229

Viesti tapsaattori » helmi 15, 2018, 14.09

Tollanen oma lääkäri joka tuntisi potilaan terveydentilan ja elämän kokonaisuutena olis kyllä hyvä.

tänäskän
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 587
Lauteille: Heinäkuu 2006
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 0

Terveydenhuoltopalvelut

#230

Viesti tänäskän » helmi 15, 2018, 20.56

Varmaan olisi edellä kirjoitetut systeemit hyviä joissakin tapauksissa. En oikein saa mieleeni ratkaisua, miten tuollainen omalääkärijärjestelmä toimisi käytännössä. Nykyisin ainakin osassa julkista terveydenhuoltoa järjestelmä on edelleen käytössä. Sitähän aikanaan perusteltiin juuri hoidon jatkuvuudella. Käytäntö on vain osoittanut, että järjestelmästä huolimatta tällaista pysyvää lääkäri-potilassuhdetta ei aina pääse syntymään. Tämä saattaa johtua vuosilomista, virkavapauksista, lisäkoulutuksesta ym. Lisäksi tämä järjestelmä voi toimia käytännössä vain ns. virka-aikana. Näissä ei varmaankaan ole juuri eroa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.

Kuvake
Jarppa
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 5401
Lauteille: Heinäkuu 2005
Tykännyt: 26 kertaa
Tykätty: 29 kertaa

Terveydenhuoltopalvelut

#231

Viesti Jarppa » helmi 17, 2018, 22.19

tänäskän kirjoitti:Varmaan olisi edellä kirjoitetut systeemit hyviä joissakin tapauksissa. En oikein saa mieleeni ratkaisua, miten tuollainen omalääkärijärjestelmä toimisi käytännössä. Nykyisin ainakin osassa julkista terveydenhuoltoa järjestelmä on edelleen käytössä. Sitähän aikanaan perusteltiin juuri hoidon jatkuvuudella. Käytäntö on vain osoittanut, että järjestelmästä huolimatta tällaista pysyvää lääkäri-potilassuhdetta ei aina pääse syntymään. Tämä saattaa johtua vuosilomista, virkavapauksista, lisäkoulutuksesta ym. Lisäksi tämä järjestelmä voi toimia käytännössä vain ns. virka-aikana. Näissä ei varmaankaan ole juuri eroa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.
Sehän toimisi nimenomaan siten, että lääkärit olisi yksityisiä yrittäjiä, eikä virkasuhteessa kunnalle tai työsuhteessa yksityiseen isoon lääkäriasemaan. Jostain kumman syystä vain kunnalla puhutaan virka-ajasta, jossa virkamies on paikalla kellon eikä tarpeen mukaan. Suurin osa yrittäjistä sen sijaan tekee töitä silloin kun on kysyntää. Esimerkiksi tuossa meidän tapauksessa lääkäri tuli kotiin klo 17.30.

Suomessa tuo olisi mahdollista, jos henkilöt voisi mennä kenelle tahansa lääkärille ja kela maksaisi käynnin tiettyyn rajaan asti. Raja voisi olla sama kuin miten paljon julkinen terveydenhuolto tarvitsee samaan asiaan. Kyllä yrittäjiä alkaisi löytyä, ja ainakin kaikkia tuntemiani yrittäjiä kiinnostaa pitkäaikaisten asiakassuhteiden luonti (=omalääkäri). Nythän lääkärit on yrittäjiä lähinnä silloin kun haluavat maksaa vähemmän veroja.

Näköjään Suomen systeemi on päässyt uutisiin saakka pari vuotta sitten:

Brittilehti: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on Euroopan huonoin - Ajavatko hallitukset terveydenhuollon alas tahallaan?
Brittilehti Guardianin toimittaja Ed Dutton kertoo lehden nettisivuilla kauhutarinan tutustumisestaan suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Duttonin mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on koko Euroopan huonoin.

Dutton kertoo jutussaan, kuinka hän oli vienyt kuusivuotiaan tyttärensä terveyskeskukseen, koska tällä oli kuumetta. Hänen mielestään kauheaa on jo se, ettei suomalaiseen terveyskeskukseen voi varata aikaa puhelimitse, vaan paikalle pitää mennä odottamaan sairaan lapsen kanssa.

Tämän lisäksi oululaisessa terveyskeskuksessa ei ole ketään vastaanotossa, vaan sisään kirjaudutaan Kela-kortilla (Dutton käyttää sanaa vakuutuskortti) ja sitten jäädään odottamaan.

Odotusaula oli Duttonin mukaan niin täynnä, että hän joutui tyttärensä kanssa seisomaan.

"Etkä edes odota lääkäriä, vaan vasta hoitajaa", hän päivittelee.

Pitkät jonot, kallis hoito
Kaiken lisäksi sairaanhoito ei ole edes ilmaista Suomessa, Dutton päivittelee. Hoitajalla käynti maksaa, samoin lääkärin vastaanotto. Ja sairaalassa vietetystä yöstä voi joutua maksamaan jopa 679 euroa, hän kertoo.

Dutton lainaa jutussaan Etelä-Suomen Sanomia kertoessaan, että osassa Suomea lääkäriin täytyy jonottaa noin kuukauden.

Dutton ihmettelee, miten tällainen järjestelmä voi olla Suomessa, hyvinvointivaltion mallimaassa, josta Briteissä kirjoitetaan jatkuvasti ylistäviä juttuja.

Tarkoitus nostaa yksityissektoria?
Odottaessaan lapsensa kanssa oululaisessa terveyskeskuksessa, Dutton kertoo jutelleensa toisen sairaan lapsen isän kanssa. Hän sattui olemaan tunnettu sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta. Ranta nostaa esiin kysymyksen, ovatko Suomea jo pitkään hallinneet oikeiston johtamat hallitukset ajaneet suomalaisen terveydenhuollon tarkoituksella huonoon tilaan, jotta ihmiset alkaisivat käyttää yksityisiä palveluita.

Suomi käytti Duttonin mukaan vuonna 2012 terveydenhuoltoon vain seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Isossa-Britanniassa käytetiin kahdeksan prosenttia. Suomessa on enemmän lääkäreitä väestömäärään verrattuna kuin Britanniassa, mutta paljon suurempi osuus heistä työskentelee yksityisellä puolella.

Dutton on selvittänyt Suomen lääkäriliitolta, että yksityisellä sektorilla työskentelevien lääkärien määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Duttonin salanimellä haastatteleman lääkärin mukaan kokeneet ja paremmat lääkärit päätyvät yksityiselle puolelle, ja kokemattomat ja tehottomat lääkärit pyörittävät terveyskeskuksia.

On syy suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rappioon mikä tahansa, yksityinen sektori voitti Duttoninkin tapauksessa. Hän vei tyttärensä muutaman tunnin odottamisen jälkeen lopulta yksityiselle lääkärille. Samoin teki Ville Ranta.

Ensimmäisenä Guardianin jutusta Suomessa kertoi Iltalehti.

tänäskän
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 587
Lauteille: Heinäkuu 2006
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 0

Terveydenhuoltopalvelut

#232

Viesti tänäskän » helmi 19, 2018, 00.23

Jarppa kirjoitti: Sehän toimisi nimenomaan siten, että lääkärit olisi yksityisiä yrittäjiä, eikä virkasuhteessa kunnalle tai työsuhteessa yksityiseen isoon lääkäriasemaan. Jostain kumman syystä vain kunnalla puhutaan virka-ajasta, jossa virkamies on paikalla kellon eikä tarpeen mukaan. Suurin osa yrittäjistä sen sijaan tekee töitä silloin kun on kysyntää. Esimerkiksi tuossa meidän tapauksessa lääkäri tuli kotiin klo 17.30.

Suomessa tuo olisi mahdollista, jos henkilöt voisi mennä kenelle tahansa lääkärille ja kela maksaisi käynnin tiettyyn rajaan asti. Raja voisi olla sama kuin miten paljon julkinen terveydenhuolto tarvitsee samaan asiaan. Kyllä yrittäjiä alkaisi löytyä, ja ainakin kaikkia tuntemiani yrittäjiä kiinnostaa pitkäaikaisten asiakassuhteiden luonti (=omalääkäri). Nythän lääkärit on yrittäjiä lähinnä silloin kun haluavat maksaa vähemmän veroja.

Näköjään Suomen systeemi on päässyt uutisiin saakka pari vuotta sitten:

Brittilehti: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on Euroopan huonoin - Ajavatko hallitukset terveydenhuollon alas tahallaan?
Tuo ehdottamasi systeemi kuulostaisi erinomaiselta ja sopisi varmasti hyvin tämän päivän yhteiskuntaan. Siinähän olisi kansalaisaloitteen paikka. :D Se on kyllä ihmeellistä tänä päivänä, että lähes kaikki toiminta on keskitetty virka-aikaan. Tällainen systeemi palvelee huonosti työssäkäyviä. En tiedä, paljonko tässä on vaihtelua eri kuntien välillä, mutta omalla asuinpaikkakunnallani ei ole ns. virka-ajan ulkopuolella muuta kuin terveyskeskuksen iltapäivystys arki-iltoina. Jos ei-kiireellisessä asiassa haluaa käydä vastaanotolla, on otettava vapaata työstä ja tehtävä siihen käytetyt tunnit takaisin. Sama koskee myös työterveyshuoltoa, jonne ei myöskään saa aikoja kuin virka-aikana. Siitä on joskus ollut keskustelua, että lääkärit voisivat tehdä vuorotyötä ja pitää myös ns. iltavastaanottoa, mutta tähän ei ole löytynyt ainakaan julkisella puolella kovin paljoa halukkuutta. Muistaakseni lääkäriliitto tätä jyrkästi vastusti.

Lääkärien kotikäynnit voisivat toimia joissakin tapauksissa kuten Jarppa kirjoitti. Perheen flunssaiset lapset tutkii kyllä nopeast, katsoo korvat ja kuuntelee keuhkot. Sitten voi mennä enemmän aikaa, mikäli tarvii ottaa vieritutkimuksia kuten pikatulehdusarvo, virtsatutkimukset, nielunäyte jne. ja onko lääkärillä mahdollisuus kuljettaa em. tutkimusten välineistöä mukanaan. Akuutit ja selkeästi sairaanhoitoa vaativat ongelmat kylläkin kuuluvat ensihoitoon tai päivystysasemille.

Tuo brittiläisen toimittajan Ed Duttonin arvio kuulostaa vähintäänkin erikoiselta. Jutussa ei kerrota tarkemmin, mutta hän tarkoittanee terveyskeskuspäivystystä. Ei myöskään kerrota, oliko lapsella muutakin oiretta kuin kuume. Joissakin terveyskeskuspäivystyksissä on ajanvaraus toisissa taas ei. Missään ei käsittääkseni ilmoittauduta suoraan lääkärille vaan ensin tehdään hoidon tarpeen arviointi. Tässä tilanteessa arvioidaan myös hoidon kiireellisyys. Arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö eli käytännössä sairaanhoitaja. Hoidon tarpeen arvioinnin tuloksena voi olla myös se, että joskin asia ei ole kiireellistä hoitoa vaativa tai ei edellytä lääkärinhoitoa lainkaan. Jossakin tapauksessa potilas ohjataan päivystyksellisesti sairaanhoitajan vastaanotolle, joka voi hoitaa asian itsenäisesti tai konsultoimalla esim. lääkäriä.

Tavallista on, että terveyskeskuspäivystyksessä voi joutua odottamaan vuoroaan pitkäänkin, kuten oli tässäkin brittitoimittajan tapauksessa. Tähän ei yleispätevää ratkaisua ole. Usein kuulee puhuttavan kuinka nopeasti asia hoitui yksityisellä lääkäriasemalla kun taas terveyskeskuspäivystyksessä olisi mennyt tunteja. Herää kysymys, toimiiko yksityispuoli jotenkin tehokkaammin. Tätä en voi kuin arvailla, mutta uskoisin, että potilasaines terveyskeskuksen päivystyksessä ja yksityispuolella on jossain määrin erilaista. Uskoisin että yksityisillä lääkäriasemilla hoidettavat päivystykselliset tapaukset ovat keskimäärin kevyemmin hoidettavia kuin terveyskeskuspäivystyksesessä hoidettavat.

Tyypillinen potilas terveyskeskuspäivystyksessä on vanhus, jonka yleistila on laskenut. Hän voi olla yksin asuva ja pärjäilee kotiavun turvin joten kuten. Hänet on löydetty kotoa huonossa kunnossa, hieman sekavana, jalat eivät kunnolla kanna, hengityskin rohisee ja virtsat on menneet alle. Tällainen potilas vie huomattavan paljon aikaa ja voimavaroja ennenkuin hänen jatkohoitonsa on selvillä. Näitä potilaita voi olla hoidossa samanaikaisesti useita.
Lisäksi moni muukin huonokuntoinen ja kiireellistä hoitoa tarvitseva potilas päätyy terveyskeskuspäivystykseen ensihoitojärjestelmän kautta. Sitä en tiedä, päätyykö tämänkaltaisia potilaita yksityiseen terveydenhuoltoon, mutta uskoisin, että vähemmän.

Olen tässä kommentoinut huomattavasti pidempään kuin tapanani on. Yö painaa jo päälle, mutta on pakko vielä ihmetellä, mistä Dutton saa sairaalassa vietetyn yön hinnaksi 679 euroa. Julkisessa terveydenhuollossa sairaalan enimmäishoitopäivämasksu on 48,90 e.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Antti ja 5 kurkkijaa