Kumpi voittasi?

[Esa Tyynismaa]

AC/DC!!!
Aina ja iänkaiken ja ihan sama mihin bändiin vertaa.
Metallica ei ole koskaan onnistunut tekemään ainuttakaan ostamisen arvoista levyä,kun taas AC/DC:ltä hyllyssä on koko Brian Johnsonin aikainen tuotanto+pari vanhempaakin.
Back in black-levy julkaistiin kun olin kuuden,isoveljeltä kuuntelin ja huomasin sen olevan kaikkien aikojen paras levy.Ja sitä se on vieläkin.
Muita bändejä ei käsittääkseni avauksessa edes mainittu,niin enpä minä niitä sitten tähän ala tuomaankaan.

[terssi]

Metallica vie helposti. Esim One on niin loistobiisi, että AC/DC:llä ei ole heittää MITÄÄN tuota vastaan.

Näillä linjoilla. Lisätä voisi mm. biisit Fade to Black, Unforgiven, Master of Puppets, Battery ja ikivihreä Nothing Else Matters veisuihin, joille ei löydy yhtäkään vastinetta AC/DC:n tuotannosta.

Big Balls on kyllä hyvä.

[Kristian Hyvärinen]

Minä pidän Metallicasta paljon enemmän kuin AC/DC:stä. En muuten edes tiennyt että näitä bändejä haluaisi joku verrata. Ihan erilaista musiikkia kuitenkin.

[Kari Aittomäki]

No tottakai se on erilaista musiikkia!
Toiset runttaa rokkia ja toiset oopperoi.
Metallica on musiikillisesti sata kertaa jännittävämpi, monisyisempi ja oivaltavampi.
Se selviää vaikka tästä, jätkät heittää kunniansoituksen Enni Morriconelle:
[youtube][/youtube]

Kertakaikkisen komiaa..
Paitsi se soittaminen soittamisen ilosta kahdenminuutin jälkeen.
Tota ei AC/DC ikinä tekis, ne vaan luukuttaa tuleen.
Fuknitionaalisesti, vähä niinku nää työkalut:
[youtube][/youtube]

Uljasta karjumista, komeita hulikuppereita ja hyvä timing.
Melkeen saattaa kuulla sen thunder-messun jälkeen kaiun toistavan "from down under".
AC/DC:n meininki on vaan niin pitelemätöntä duunarienergiaa ettei sitä mikään voita.

Nii.
Vaikka JethroT voittaaki.

[jsv]

Äskeisen Metallican keikan perusteella voisin sanoa, että kyseinen bändi taitaa olla minulla voittaja. Vaikka en tiennytkään kaikkia uusia biisejä, joita siellä soitettiin... ja onhan ne jo pikkuisen ikääntyneen ja vanhan näköisiäkin

[Abe Simpson]

Äskeisen Metallican keikan perusteella voisin sanoa, että kyseinen bändi taitaa olla minulla voittaja.

Juurikin näin. Se pätkä kun Nothing else matters ja Enter Sandman pyörähtivät käyntiin, oli ihan oikeasti sitä luokkaa, ettei siinä vertailussa kovin monikaan livesetti mielestäni pärjäisi - Metallica ei ole mulle edes ollut koskaan mikään maailman isoin juttu, mutta kovaa vastaan nyt vaan ei seiso oikein perkelekään. Bändi kuulostaa kaikkineen uskomattoman tiukalta vaikka mittarista on varmasti ne nälkäisimmät kilometrit jo rullattuna.

[Ronin]

[youtube][/youtube]

Tuon takia Metallica. 8-) Ei nykypäivänäkään moni rokkibändi vedä tuollaisella intensiteetillä.

[Kari Aittomäki]

Juujuu, tallica on helevatan hyvä.
Mutta se mahtipontisuus...
Hevihän nyt on sinfoniaanista tai semmosta jotain, tarkotan siis isoeleisyyttä. Tai jotain.
Se nyt ei vaan ole kovin bensan/hien-hajusta.

Kun taas angus ja poijjat selkeesti tajuaa että tiluttelu ja lärpyttely on esileikkiä, voihan sitä harrastaa taidonnäytteenä mutta pääasia on raaka rynkytys.

Siksi AC/DC voittaa.
Youve been... Thunderstruck.

[Kristian Hyvärinen]

Pääasia ei ole raaka rynkytys. Siksi näitä ei kannattaisi verrata keskenään.

[Tero]

Joo tuo Karin vertaus, että Metallica on kuin oopperaa ja AC/DC rokkenrollia on juurikin se miksi AC/DC vie. Niin se vaan on, että vaikka on kuinka hyvä ooppera, niin se on kuitenkin semmosta patsastelua ja meininki on jollain lailla kuollutta.

Sitä paitsi AC/DC voittas muutenki koska Riff Raff.

[youtube][/youtube]

[Kari Aittomäki]

Eihän tuo voi olla livetaltionti hä?
Tuo jos mikä kertoo miks AC/DC on niinku aivan sairaan paras.

Ja Kristian, sitte kun pääset pikkulikkojen parista oikeita naisia kyydittään niin tulet hoksaamaan jotta raaka rynkytys on kuin onkin Sejuttu.

[Kristian Hyvärinen]

Ja Kristian, sitte kun pääset pikkulikkojen parista oikeita naisia kyydittään niin tulet hoksaamaan jotta raaka rynkytys on kuin onkin Sejuttu.

Kiitos! Sain tuolla päivän naurut.

[M M A]

Tietysti AC/DC!

[Kalle Koskinen]

Muistelisin, että vuonna 1990 kun Razor's Edge ilmestyi, kuulin ekaa kertaa AC/DC:tä. Toki olen voinut kuulla sitä aiemminkin, mutta tuo on nyt ainakin varman päälle pelattu. Isovelihän se oli, joka tällaista musiikkia osti ja soitti minulle.

Musiikkiteeveltä tuli silloin tällöin Thunderstruckin video ja kerran kyttäsin kaksi päivää videot valmiina, että saisin sen nauhoitettua. Olisipa YouTube keksitty silloin, niin ei olisi mennyt kahta kesäistä päivää sisällä kököttäessä. Mutta olipa tyytyväinen olo kun sain katsottua videon nauhalta niin useasti kuin huvitti.

AC/DC menee luonnollisesti Metallican ohitse jo pelkästään siitä syystä että miten soittamisen ilo välittyy minulle. Toki AC/DC:n riffit ja biisit kuulostavat samalta, mutta olisipa kiva nähdä että kuinka moni bändin krtisoija osaisi väsätä pirun yksinkertaisia ja toimivia riffejä jatkuvasti.

Mutta mutta, kyllähän sitä on Metallicasta tykätty vaihtelevasti eri aikakausina. Master Of Puppets on suosikkini, Justice For Allia en ole jaksanut jostain syystä kuunnella kertaakaan ja kaikki uudemmat ovat ihansama-osastoa. Olen pikkupojasta asti ollut Megadeathin kuuntelija ja olen aina ollut tyytväinen, ettei Mustaine jäänyt Metallicaan. Vaikka Metallicallakin on paljon varsin onnistuneita kappaleita, niin tämä St. Anger oli kyllä jotain niin kamalaa ja järkyttävää kaikin puolin, että melkein itketti. Jannut jo vanhoja ja väsyneitä.

Mutta AC/DC ja todisteeksi yksi lempikappaleistani:

[youtube][/youtube]

EDIT: Olen jo pienestä asti kuullut Scottin ja Johnsonin kamaa ja aina tämä Johnson on kuulostanut paremmalta. Jostain syystä oli pakko mainita.

[tohtorismies]

[youtube][/youtube] Jae peli on selvä. Ja jos rynkytyksestä puhutaan niin se on LEMMY.