Ollaan vissin keskusteltu osittain ristiin.
Kyllä. Tietojenvaihdon saralla on edistytty ja hyvin harvassa paikassa pystyy enää piiloutumaan anonymiteetin taakse jos pystytään osoittamaan epäilyttävää rahaliikennettä. Tosin mikäli se
audit trail katkeaa tai se raha on jo lähtökohtaisesti pesty järjestelmän sisälle, eikä siihen enää liity varsinaista rikollista toimintaa, niin sillä tietojenvaihdolla saavutetaan hyvin vähän.
Voidaan toki määrittää liuta erinäisiä kansainvälisiä ilmoitusvelvollisuuksia tms., mutta näitäkin pystyy useimmiten ohittamaan. Siivoaa varman ne räikeämmät tapaukset mutta niille perinteisille keinoille, kuten ammattimaiseen ja sofistikoituneeseen rahanpesuun, feikki identiteetteihin ja residensseihin (ja miksei myös aitoihin), paikallisten virkailijoiden lahjontaan, bulvaaneihin ja maalivahteihin, ei-julkisiin takaus/optio/rahoitus järjestelyihin ja sen sorttisiin noilla on vähäisempi vaikutus.
Mitä tulee verotason ja käytäntöjen sekä rahaliikenteeseen liittyvään lainsäädännön pitkälle menevään globaaliin harmonisointiin, niin olen enemmän kuin skeptinen. Jo EU:n sisällä yhteisövero asettuu 10-34% haarukkaan (eikä se edes kerro koko totuutta).
Sekin on ongelmallista kun aletaan puuttumaan vapaan kilpailun ja globaalin talouden aikakaudella suvereenin valtion talouteen liittyvään lainsäädäntöön. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin esim. pankki- ja finanssisektorin kaltaisten palvelualojen pitkälle menevä kv. sääntely on viimeinen asia mitä moni OECD maa
kaan haluaa.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutki ... isoverotus" onclick="window.open(this.href);return false;
Niitä kansallisia porsaanreikiäkin voidaan toki tukkia ja sitä onkin tehty niin kauan kun muistan. Eipä se ole lopettanut sen enempää veronkiertoa kun niitä porsaanreikiäkään. Jotain toki aikaansaadaan noillakin toimenpiteillä, mutta IMHO paras keino minimoida noita haittavaikutuksia on (yhä) luoda suotuisat olosuhteet omaan päähän.
Asenteet ja ilmapiirikin kaipaisi hieman tarkistelemista tietyillä tahoilla.
Olen samaa mieltä siitä ettei me voida kilpailla 1-1
pelkästään kustannustasolla ja veroilla vähemmän kehittyneiden maiden kanssa.
Mika kirjoitti:
Minulta taasen on oikeasti turha kysyä mitään, kun en aiheesta tiedä niin paljoa, että voisin ratkaisumallisesti ottaa kantaa mihinkään suurempaan kysymykseen.
Kysyin lähinnä siksi että olet meistä kahdesta enemmän idealisti/hippi.
Mielestäni näihin pitäisi suhtautua lähtökohtaisesti pragmaattisesti ja tavoitehakuisesti. Tyyliin haluammeko olla investointiystävällisiä, haluammeko elinvoimaisen elinkeinoelämän tuottamaan verotuloja ja työpaikkoja? Noihin voidaan vaikuttaa yhteiskunnan puolelta lainsäädännöllä ja verotuksella. Pitäisi vaan päästä ensin ohi niistä virheellisistä uskomuksista ja dogmeista.
Veroilla, niiden painopisteillä tms. on seurauksia, osin monimutkaisiakin, ja siksi näkisin mielelläni että niiden ja valtiotalouden viitekehyksiä määriteltäisiin asiantuntijoiden (luupää ei kuulu joukkoon) ja lainsäädännön toimesta…niin vältyttäisiin nykyisen kaltaiselta pelleilyltä.
Loppuanekdoottina: kuuntelin jokin aika sitten ”onnellisuusprofessori” Markku Ojasen haastattelua. Kaksi heebon väitettä jäi mieleen. Ensimmäinen oli se että onnellisuus korreloi talouskasvun kanssa, kunhan se manifestoituu suotuisan työllisyyskehityksen kanssa (duh). Toisen väitteen mukaan
olettama tai tunne epäoikeudenmukaisuudesta, vähentää onnellisuutta vaikka se oletettu epäoikeudenmukaisuus
ei olisi todellista.
Antaa vähän perspektiiviä mm. tuloerokeskusteluun ja politiikkojemme ulosantiin.
