Valvoja: Valvoja
Mikä on sitten se toimintatapa ja mitä merkittäviä tuloksia voidaan mielestäsi saavuttaa?Ile kirjoitti: Mun pointti on kai tässä ollut lähinnä se, että veroparatiisit ovat kaikkien kehittyneiden talouksien ongelma, jota vastaan kaikkien kannattaisi yhteisrintamassa toimia (enkä pidä mahdottomana etteikö merkittäviäkin tuloksia voitaisi saavuttaa, vaikkei ongelmasta kokonaan päästäisikään) ja toimintatapana ei ole verokilpailu vaan joku muu.
Yksittäisten maiden toimenpiteitä ovat oman lainsäädännön kehittäminen porsaanreikien tukkimiseksi ja toisaalta suorat tietojenvaihtosopimukset ja suorat painostustoimet. Kansainvälisen yhteistyön (jossa toimijoina ollut erityisesti OECD) keinoja ovat kv-sopimukset ja painostus.luupää kirjoitti:Mikä on sitten se toimintatapa ja mitä merkittäviä tuloksia voidaan mielestäsi saavuttaa?Ile kirjoitti: Mun pointti on kai tässä ollut lähinnä se, että veroparatiisit ovat kaikkien kehittyneiden talouksien ongelma, jota vastaan kaikkien kannattaisi yhteisrintamassa toimia (enkä pidä mahdottomana etteikö merkittäviäkin tuloksia voitaisi saavuttaa, vaikkei ongelmasta kokonaan päästäisikään) ja toimintatapana ei ole verokilpailu vaan joku muu.
Jos minun pitäisi arvata, sanoisin että olet opiskellut kauppatieteitä. Minulta taasen on oikeasti turha kysyä mitään, kun en aiheesta tiedä niin paljoa, että voisin ratkaisumallisesti ottaa kantaa mihinkään suurempaan kysymykseen. Suurella mielenkiinnolla tätä ketjua kuitenkin luen, sillä ainakin näin maallikkonäkökulmasta tässä on kautta linjan esitetty hyviä ajatuksia. 
Kysyin lähinnä siksi että olet meistä kahdesta enemmän idealisti/hippi.Mika kirjoitti: Minulta taasen on oikeasti turha kysyä mitään, kun en aiheesta tiedä niin paljoa, että voisin ratkaisumallisesti ottaa kantaa mihinkään suurempaan kysymykseen.
Enemmänkin kyse on siitä, että mitä globaalimmasta taloudesta puhutaan, niin sitä tärkeämpää on, että mukana olevilla mailla on tietyissä asioissa yhteiset pelisäännöt. Muuten on vaikea kilpailla terveesti. Tämähän on kv-kauppapolitiikan ja sopimusten keskeinen ulottuvuus. "Pitkälle menevä" pankkisääntely tarkoittaa jo paljon tämän ketjun ulkopuolisia asioita, mutta jos nyt vaikka näistä läpinäkyvyyssäännöksistä puhutaan, niin kyllä ne alkavat olla aika kovassa kurssissa.luupää kirjoitti: Sekin on ongelmallista kun aletaan puuttumaan vapaan kilpailun ja globaalin talouden aikakaudella suvereenin valtion talouteen liittyvään lainsäädäntöön. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin esim. pankki- ja finanssisektorin kaltaisten palvelualojen pitkälle menevä kv. sääntely on viimeinen asia mitä moni OECD maakaan haluaa.
http://yle.fi/uutiset/ek_vaatii_yhteiso ... in/6490877" onclick="window.open(this.href);return false;Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii yritysten maksaman yhteisöveron laskemista 24,5 prosentista 15 prosenttiin. EK:n mielestä päätös veron alentamisesta pitäisi tehdä hallituksen puoliväliriihessä helmikuun lopulla.
EK:n mielestä muitakaan veroja, esimerkiksi arvonlisäveroa ja pääomatulojen verotusta, ei pitäisi kiristää. Se vastustaa myös suunnitteilla olevaa Windfall-veroa, jota osan energiayhtiöistä pitäisi maksaa päästökaupasta saamistaan hyödyistä.
EK uskoo, että yhteisöveron tuntuva alentaminen olisi ykköskeino talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi.
Työmarkkinoille EK vaatii äärimmäistä palkkamalttia ja lisää työehtojen joustavuutta.
http://yle.fi/uutiset/vapaavuori_vaatii ... ta/6490070" onclick="window.open(this.href);return false;Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) haluaa uudistaa yritysverotuksen. Hän hakisi taloudelle uutta ryhtiä suuresta uudistuksesta, koska pieni näpertely ei hänen mielestään riitä.
- Jotakin semmoista, joka näkyy ja tuntuu ja otetaan markkinoilla sillä lailla vastaan, että oikeasti uskotaan, että nyt kannattaa työllistää, nyt kannattaa investoida, nyt on uutta draivia ja potkua tässä kansakunnassa, Vapaavuori visioi.
Sitte ihmetellään kun ei oikein yrittäjät viihdy tässä maassa.80 % verottajalle
Published date: 12 Feb 2013 | Disclaimer
Työkaveri tekee ahkerasti töitä ja työn jälki on laadukasta. Tämän ovat myös esimiehet panneet merkille. Kollega saa pienen ylimääräisen palkkion: kotiin tulee asentaja, joka virittää nettiyhteydet kuntoon ja tarkistaa, että viihde-elektroniikka on kunnolla asennettu. Työn tekevä asentaja haluaa palkkaa 100 euroa verojen jälkeen. Kuinka suuresta palkkiosta on kysymys eli miten paljon työn teettäminen maksaa?
Asentaja on vähän alle keskituloinen ja pystyy tekemään työn 30 prosentin verolla. Hänen bruttopalkkansa on siten 143 euroa. Työnantajan sivukulut ovat 23 prosenttia eli 33 euroa ja asennusfirman työkustannukset yhteensä 176 euroa. Työkustannusten lisäksi hänen pitää kuitenkin periä 24 prosentin arvonlisävero. Asennuspalvelun arvonlisäverollinen hinta on siten 218 euroa.
Tuo 218 euroa on samalla työkaverini nettopalkka. Koska kyseessä on ylimääräinen palkkio, hänen veronsa on laskettava lisätulojen veroprosentin mukaan. Mikäli kollega ansaitsee noin 3000 euroa kuukaudessa, hänen rajaveroasteensa on 45 prosenttia. Tuloveron suuruus on silloin 178 euroa ja asennuksen muodossa tuleva palkkio kaikkiaan 396 euroa. Tästä pankki maksaa sivukuluja 23 prosenttia eli 91 euroa. Palkinnon arvo on siten kokonaisuudessaan 487 euroa.
Kollega tekee töitä 487 euron edestä ja pystyy työnsä hedelmillä ostamaan palvelun, jonka asentaja on valmis tekemään 100 eurolla. Erilaisten verojen osuus on lähes 80 prosenttia, mutta se voi olla korkeampikin. Jos asentaja tekee työn lisätyönä ja jos kollega on hyvätuloinen, laskun loppusumma kohoaa helposti 680 euroon ja verojen osuus 85 prosenttiin. Kun tällaisen laskelman esittää ulkomaisille vieraille, he nauravat ääneen ja ihmettelevät, miten tässä maassa kukaan voi ikinä työllistää ketään. Pohjoismaisia vieraita ei naurata, sillä tämä on heille liiankin tuttua.
Verotuksen kireys korostuu, kun omalla työllä ansaitulla palkalla yritetään maksaa palkkaa jollekin toiselle. Pitää tehdä kauan töitä, että voi maksaa toiselle yhden päivän palkan. Työkaverin kannattaa ottaa palkaton vapaapäivä ja tehdä itse asia, jonka asiantuntija tekisi parissa tunnissa. Yhteiskunnan voimavaroja ei käytetä tehokkaasti ja verottaja jää ilman verotuloja.
Verotuksen kotitalousvähennys sentään parantaa työllistämishaluja, mutta nyt sitäkin on pienennetty. Tulee väkisin mieleen, että haluaako julkinen sektori liian paljon liian nopeasti? Voisiko kevyempi tuloverotus kasvattaa verotuloja ja maksaa itsensä takaisin paremman työllisyyden avulla?
-Tämän maallikkomielipiteen jätän tyystin omaan arvoonsa. Todellisuutta se ei tietenkään vastaa.
-Oletan ettei tämä perustu mihinkään lähteisiin vaan kyseessä on pelkkä mutusta kumpuava mielipide.
-Tosin asenteesi tuntien vanhastaan voin sanoa, ettei sinun mielipiteelläsi ole asian todellisuuden kannalta mitään merkitystä.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/p ... averotusta" onclick="window.open(this.href);return false;– Talouspoliittinen keskustelu on painottunut haarukoimaan menoleikkauksia ja veronkorotuksia, kun tähdellisempää on parantaa talouskasvun edellytyksiä, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
xxx
- Verotuksen kiristäminen on tehtävä siellä, missä vielä on vajaaverotusta, SAK toteaa ja listaa tällaisiksi muun muassa kiinteistöverotuksen, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen, ylimmät pääoma- ja ansiotulot sekä perintöverotuksen.
Menojen leikkaamisessa olisi puolestaan kiinnitettävä erityistä huomiota perusteettomiin elinkeinotukiin.
Suuri Filosofi kirjoitti: Eikö tassä voitais edetä siten, että vasureiden veroja nostettaisiin ja muiden laskettaisiin? Kaikki saisivat mitä haluaisivat.
NCP kirjoitti: Tällainen miete tuli vastaan:
Suuri Filosofi kirjoitti: Eikö tassä voitais edetä siten, että vasureiden veroja nostettaisiin ja muiden laskettaisiin? Kaikki saisivat mitä haluaisivat.
Verojen laskeminenhan tietysti lakkauttaisi nuo kaikki. :bs:Point kirjoitti: Joo.. Muut voivat myös itse kustantaa terveydenhuollon/ottaa vaikuutukset, lastenhoidon, (korkeakoulu)opiskelun jne.
http://yle.fi/uutiset/vahennyskikkailu_ ... sa/6499218" onclick="window.open(this.href);return false;Vähennyskikkailu heikentää Suomen asemaa yritysverokilpailussa
Nimellinen yhteisöveroaste antaa väärän kuvan todellisuudesta.
Suomen kilpailijamaiden käyttämät vähennykset yritysveroissa heikentävät entisestään Suomen asemaa Euroopan verokilpailussa. Esimerkiksi Ruotsin yhteisöveroaste on vähennysten ansiosta todellisuudessa muutama prosenttiyksikköä alempi kuin se nimellisesti on.
- Ruotsissa käytetty tuloksentasausvaraus laskee todellista veroastetta useilla prosenttiyksiköillä nimellisestä, sanoo johtaja Terhi Järvikare Keskuskauppakamarista.
Veijarimaita löytyy muitakin.
- Alankomaat tarjoaa mahdollisuuksia, samoin Belgia ja Luxemburg. Siinä nyt joitain esimerkkivaltioita, listaa lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén valtiovarainministeriöstä.
Tosin ei Suomikaan ole aivan puhdas pulmunen verohelpotuksista.
- Meillä ei ole täsmällistä vertailua, mutta Suomi ei ole kärkipäässä, vaan olemme pikemmin siellä pienten vähennysten puolella, Malmgrén paaluttaa.
Vähennyskikkailulla ei muitten rinnalle kuitenkaan haluta. Niin Elinkeinoelämän Keskusliitto kuin Keskuskauppakamarikin ehdottavat yritysveroasteen laskemista 15 prosenttiin.
- Ei pidä ottaa varauksia (verohelpotuksia) käyttöön vaan pitää alentaa yhteisöverokantaa niin että olemme selvästi Ruotsin alapuolella, Järvikare näkee.
Viron veromalli taas on hyvin toisenlainen kuin meillä. Etelänaapurissa yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan, vaan vasta kun voitto nostetaan yrityksestä osinkona ulos, sitä verotetaan 21 prosentin verokannalla.
Moni yritys mielisi Viron veromallin Suomeen. Esimerkiksi rovaniemeläinen Lappset valmistaa leikkipaikkavälineitä Tallinnassa.
- Viron malli ruokkii investointeja sinne. Yritykset saavat selkeät verohelpotukset, jos yhtiö investoi Viroon. Jos sama malli olisi käytössä Suomessa, niin uskoisin, että suomalaiset yhtiöt investoisivat mielelllään myös kotimaahan, arvioi Lappsetin toimitusjohtaja Juha Laakkonen.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/p ... an-muuttaa" onclick="window.open(this.href);return false;Urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on valmis yritysverotuksen muutoksiin, "jos porsaanreikiä tukitaan".
Paavo Arhinmäki kirjoittaa Ilkka-lehden kolumnissaan, että hallituksen pitää tulevissa riihissä tehdä kasvua tukevia ratkaisuja.
- Esimerkiksi yritysveron tasoa voidaan muuttaa, jos samaan aikaan tukitaan sen porsaanreiät niin, ettei tuotto vähene. Osinkojen verovapautta leikkaamalla sekä pääomatuloverotusta kiristämällä voidaan myös saada lisää tuloja ja tasata ihmisten välisiä tuloeroja, Arhinmäki kirjoittaa.
Arhinmäki ei kuitenkaan tarkemmin erittele, tarkoittaako hän yritysveron tason muutoksella muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Keskuskauppakamarin vaatimaa yhteisöveron tuntuvaa alentamista. Sen sijaan hän suomii kovin sanoin EK:n muita vaatimuksia.
- EK:n vaatimukset samanaikaisesta palkkojen nollalinjasta ja työajan pidentämisestä, eläkeiän mekaanisesta nostamisesta ja yritysverotuksen rajusta alentamisesta ovat vasemmistolle ja ay-liikkeelle mahdottomia hyväksyä, Arhimäki kirjoittaa.
Hän vaatii hallitukselta niiden sijaan ratkaisuja, "joilla saadaan aikaan oikeudenmukaisella tavalla kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja."
Kirjoitus on myös julkaistu Arhinmäen verkkosivujen blogissa.
