Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta musiikista, elokuvista, kokkaamisesta, autoista ja kaikesta muusta.

Verotus

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit: 5520
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 86 kertaa
Tykätty: 81 kertaa

Verotus

Viesti Ile »

SAK:n pääekonomisti Olli Koski ehdottaa yhteisöveron eli yritysten tuloksestaan maksaman verokannan alentamista 2,5 prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin. Nykyinen verokanta on 24,5 prosenttia.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/t ... tojakin-on

Oisko tässä nyt jo vähän hiljaisia signaaleja siihen suuntaan, että ainakin pientä viilausta alaspäin voisi olla odotettavissa :)
Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit: 6488
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 9 kertaa
Tykätty: 56 kertaa

Verotus

Viesti luupää »

Ile kirjoitti:
SAK:n pääekonomisti Olli Koski ehdottaa yhteisöveron eli yritysten tuloksestaan maksaman verokannan alentamista 2,5 prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin. Nykyinen verokanta on 24,5 prosenttia.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/t ... tojakin-on

Oisko tässä nyt jo vähän hiljaisia signaaleja siihen suuntaan, että ainakin pientä viilausta alaspäin voisi olla odotettavissa :)

Tai sit ei.

Ensinnäkin sillä että lasketaan yhteisövero samalle tasolle kuin Ruåtsi ainoastaan tasataan tilannetta yhteisöveron osalta. Sitä ei voida pitää minään varsinaisena piristysruiskeena.

Tosin Hakaniemi on jo monella suulla ehtinyt ilmaista halukkuutensa päästä yhteisöveron laskusta syntyvälle narikalle. Palkkoja pitää kuulema nostaa, eläkeikää ei  joten eläkemaksut nousevat entuudestaan ja yksinkertaisesti verotetut osingot pois.

Hmm, eli tosiasiallisesti nostetaan investoimisen, yrittämisen ja työllistämisen kustannuksia. Kyllähän moinen kannustaa ja edistää teh talouskasvua.

Hienoa että SAK:n jyrsijä ilmoittaa olevansa Hetemäen linjoilla. Hetemäen työryhmän johtopäätökset olivat alv ylös 2pinnalla 25%, yhteisövero piti tiputtaa muistaakseni kertarysäyksellä 20%. Tuloveron piti jäädä ennalleen ja verotuksen painopisteen siirtyä kulutukseen ja haittaverotukseen. Taidettiimpa mainita myös reilu eläkeiän nosto ja palkkamaltti.

Siinäpä savottaa hakaniemelle. Ottamalla vain omiin dogmeihin sopivia osia pistetään koko uudistuksen dynamiikka vituiksi.

Ai niin, Hetemäki kyllä ehdotti myös että yksinkertaisesti verotetut osingot poistettaisiin tosin työryhmä sulki pois ehdotusten vaikutukset investointeihin. Näin siis 2010 ennen kuin eurokriisi eskaloitui ja homma muuttui pari pykälää fubarimpaan suuntaan.

Elorannan ja Stadighin työryhmät ottivat kyllä kantaa investointeihin mutta ne ollaan jo aikaa sitten kuitattu vuorineuvosten puheina.


Kasvua ja sillain....
:badgrin:
Kuvake
MtJ
takapotkija
Viestit: 12747
Lauteille: Tammikuu 2006
Paikkakunta: Etelä-Savo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Verotus

Viesti MtJ »

Vitsin pimpula että ahistaa, kun aina vaan viilataan. Mitä hyötyä on ottaa viilaa käteen ja alkaa töihin, jos pitää tehdä kahden tonnin teräsmöykystä moottori? Siihen tarttis järeämpää kalustoa.
“All over the place, from the popular culture to the propaganda system, there is constant pressure to make people feel that they are helpless, that the only role they can have is to ratify decisions and to consume.” - Noah Chomsky
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit: 90207
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yinjooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 252 kertaa
Tykätty: 101 kertaa

Verotus

Viesti Mika »

Kehysriihestä saattaa tulla aika vaikea.
Muutoksen suuruusluokasta riippuen alentamisesta koituvat veromenetykset tekisivät valtion kassaan satojen miljoonien, jopa yli miljardin euron aukon. Pääministeri Jyrki Katainen on sanonut, että jos yhteisöveroa lasketaan, aukko on paikattava.

- Keskusta ei hyväksy sitä, että paikkaus tehdään pk-yrityksiin kohdistuvilla pääoma- tai osinkoverotuksen kiristyksillä, Reijonen linjaa.

Hän sanoo, että kehysriihessä mitataan, onko kokoomusjohtoinen hallitus vain suuryritysten ja korporaatioiden äänitorvi.

Reijonen huomauttaa, että yksityisen sektorin työpaikoista lähes kaksi kolmasosaa on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!
Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit: 6488
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 9 kertaa
Tykätty: 56 kertaa

Verotus

Viesti luupää »

Yritysvero alas, osinkovero ylös? Ei toimi.

Hallitusohjelman puolivälitarkastelun hetki lähestyy. Yleisradion haastattelemien asiantuntijoiden mukaan (3.3.2013) yhteisö- eli yritysveron laskeminen näyttää todennäköiseltä. Sen laskemiselle löytyy monia perusteluita, joista tärkein on pääomien yhä jouhevampi liike maasta toiseen kevyemmän verotuksen perässä. Muita perusteluita ovat Ruotsin esimerkki sekä suomalaisten yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen.

Siitä vaan. Tosin vaarana on, että hallitus saattaa ”solidaarisuuden nimessä” eksyä rankaisemaan kotimaisia pääomia toisessa muodossa - ja tuhoisin seurauksin. Vaaravyöhykkeessä ovat ns. ”verovapaat” osingot, osinkoveron huojennus sekä pääomatulovero.

”Verovapaat” osingot

Yrittäjien ansaitsemat ns. ”verovapaat” osingot ovat olleet pitkään vasemmistolaisten tahojen hampaissa. Kirjoitan sanan ”verovapaa” lainausmerkeillä, sillä kyseistä tuloista on jo kertaalleen maksettu yhteisövero eli yritysvero. Mikäli osingoista maksetaan yhteisöveron lisäksi pääomatulovero 30–32 prosenttia, niin kokonaisveroaste nousee 40 prosenttiin huojennukset huomioon ottaen. Ilman osinkoveron huojennusta kokonaisveroaste olisi lähemmäs 50 prosenttia.

Tarkennuksena mainittakoon, että ns. ”verovapaata” osinkoa ei pääse nauttimaan noin vain. Sitä voi nostaa ainoastaan 9 prosenttia vapaasta pääomasta. Tämä tarkoittaa käytännössä hyvin voitollista, tasaista ja pitkäjänteistä liiketoimintaa – ts. järkevää, työllistävää bisnestä. Näiden rajoitteiden vuoksi keskivertoyrittäjä saa vuodessa keskimäärin ainoastaan muutama tuhat euroa verovapaata osinkoa, ja loppuosa koostuu normaalista tuloveron alaisesta palkasta.

Osinkoveron huojennus

Listamaattoman yrityksen yrittäjälle maksettua osinkoa ei veroteta täysimääräisesti vaan 70 % siitä on ansiotuloa ja 30 % verotonta tuloa. Mikäli huojennuksesta luovuttaisiin ja osinkoja ryhdyttäisiin verottamaan 100 prosenttisesti ansiotuloina, niin se merkitsisi erittäin suurta veronkorotusta yrittäjille. Yrittäjäsanomien mukaan (2/2013) yrittäjän verotus on keskimäärin 31,3 prosenttia. Mikäli yhteisöveroa laskettaisiin 20 prosenttiin - ja huojennus poistettaisiin - niin yrittäjän verotus nousisi 35,1 prosenttiin. Tämä tietäisi yli kymmenen prosentin veron korotusta nykytilanteeseen verrattuna, puhumattakaan siitä mikäli yhteisöveron lasku jäisi Ruotsin mallin mukaisesti 22 prosenttiin.

Pääomatulovero

Pääomatuloveroa maksetaan niin säästämisestä kuin osingoistakin. Lähes jokainen suomalainen maksaa pääomatuloveroa, sillä pankkien säästötililtä kertyvästä talletuskorosta joutuu maksamaan kyseistä veroa. Veropohjan kattavuudesta huolimatta pääomatulovero ei ole kovin tehokas. Reilu vuosi takaperin suoritettu pääomatuloveron jättikorotus 28 prosentista nykyiseen 30–32 prosenttiin ei nostanut verotuloja kuin arviolta 150 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi arvolisäveron yhden yksikön nostaminen tuo valtion kassaan noin 500 miljoona euroa.

Pääomatuloveron nostaminen vähentää kotimaista säästämistä ja sijoittamista. Tai tarkalleen ottaen se rankaisee niitä suomalaisia, jotka eivät elä pelkästään kädestä suuhun vaan säästävät, ahkeroivat ja opiskelevat hieman pidemmällä aikajänteellä. Sijoittamismielessä pääomatuloveron nostaminen rankaisee suomalaista omistamista. Ulkomaalainen omistaja ei maksa Suomeen pääomatuloveroa vaan ainoastaan yhteisöveron - pääomatuloveron hän tilittää oman maansa verottajalle.

Pääomatuloveron nostaminen nykyisestä saattaa johtaa samaan ilmiöön kuin mitä on nähty Viron viinarallissa ja Saksan tuontiautoissa – veron välttämisestä tulee koko kansan huvia. Suomalaiset julkisuuden henkilöt ovat huomanneet jo tämän. Iltalehden mukaan (1.2.2013) Virossa, jossa on 21 prosentin pääomatulovero, asuvat pysyvästi Mika Salo, Kalle Palander, Sikke Sumari ja Jari Litmanen.

Haluammeko menettää lisää hyviä veronmaksajia?

Ratkaisuehdotukseni

Yhteisövero laskeminen nykyisestä 24,5 prosentista Ruotsin tasolle eli 22 prosenttiin.
Pääomatuloveron laskeminen nykyisestä 30–32 prosentista 22–24 prosenttiin.
Listamaattomien yrityksien verohuojennus säilytetään.
Listaamattomien yrityksien ns. ”verovapaista” osingoista luovutaan.
Vertailun vuoksi: Nykyjärjestelmässä yrityksen tuottamasta 100 euron voitosta jää yrittäjälle yhteisöveron ja pääomatuloveron jälkeen käteen huonoimmillaan 60 euroa – ja parhaimmillaan ”verovapaat” osingot huomioon ottaen 75,50 euroa. Ratkaisuehdotuksessani yrittäjälle jäisi yhteisöveron ja pääomatuloveron jälkeen käteen 65 euroa. Verotus tapahtuisi kahteen kertaan, mutta nykyistä yksinkertaisemmin ja tasapuolisemmin.

Hyödyt
+ Pääomatuloveron lasku kannustaa suomalaiseen omistamiseen ja säästämiseen.
+ Pääomatuloveron lasku kannustaisi yksityistä yrityssijoittamista, eikä ainoastaan nykyisen kaltaista (tehotonta) julkista yrityssijoittamista. Uskoisin, että yksityinen sijoittaja osaa paremmin arvioida kasvuyritykset. Vastaavasti pääomatuloveron nostaminen johtaisi vääjäämättä julkisen yrityssijoittamisen suurempaan rooliin.
+ Pääomatuloveron lasku vähentää tarvetta henkilöiden ”veropakolaisuuteen” ja ulkomaalaille asuvien omistajuuteen kotimaisten kustannuksella. Pahinta olisi jos pelkästään luovuttaisiin ns. ”verovapaista” osingoista, mutta ei samalla laskettaisi pääomatuloveroa.
+ Järjestelmä olisi nykyistä yksinkertaisempi.

Haitat
- ”Verovapaista” osingoista luopuminen johtaisi siihen, että omistajat eivät enää sitoisi yrityksen kassaan vapaata pääomaa vaan nykyistä suurempi osuus yrityksen voitosta pyrittäisiin ottamaan ulos. Tällöin yrityksistä tulisi nykyistä heikompia taloudellisille laskusuhdanteille. Mikäli yrityksillä ei olisi ollut vuoden 2008 taantumassa nykymallin mukaisia vapaita pääomia puskureina, niin jälki olisi saattanut olla erittäin rumaa suurtyöttömyyden ja konkurssien muodossa.
- Poliittinen riski: pääomatuloveroa ei halutakaan laskea riittävästi, jolloin kokonaisuus lakkaisi toimimasta.

Huomio! Ehdotukseni on kokonaisuus, josta ei kannata poimia yksittäisiä rusinoita. Tällöin vaarana on, että uudistuksesta ei synny suurta kermaista kakkua kaikille jaettavaksi vaan lässähtänyt pannukakku.

http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisu ... s-ei-toimi" onclick="window.open(this.href);return false;
Kuvake
MtJ
takapotkija
Viestit: 12747
Lauteille: Tammikuu 2006
Paikkakunta: Etelä-Savo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Verotus

Viesti MtJ »

HS: Tekes jakaa miljoonatukia veroparatiisiyhtiöille
Kehittämiskeskus Tekes sekä alueelliset työ- ja elinkeinokeskukset ovat jakaneet viime vuosina miljoonia euroja tukia yrityksille, joita johdetaan veroparatiiseista tai jotka ohjaavat voittojaan kevyen verotuksen maihin.

Toiminta on vähentänyt myös yritysten Suomeen maksamia veroja.

Tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä työllistämiseen liittyvät yritystuet maksetaan verovaroista.

Suuri sosiaali- ja terveysalan yritys Attendo MedOne on saanut yritystukia viime vuosina noin yli 1,4 miljoonaa euroa. Attendon suurin omistaja on IK Investment Partners, jonka hallussa on myös luxemburgilaisyhtiö Vistra.

Vistra muun muassa auttaa yrityksiä perustamaan veroparatiisiyhtiöitä.

Attendon tytäryhtiö Terveyden Tuottajat myös houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla neuvoja verotuksen minimointiin (HS 9.10.2012). Attendo on saanut viime vuosina kymmeniä tuhansia euroja tukea TE-keskuksilta palkkatukea sekä Tekesiltä useita tukia, kuten vuonna 2010 yli 700 000 euroa rahoitusta työvoiman vuokraamiseen.

Yksi vuodesta toiseen suuria yritystukia saavista yrityksistä on GE Healthcare, joka on osa maailman suurimpiin yrityksiin lukeutuvaa yhdysvaltalaista General Electricsiä (GE). GE osti vuonna 2003 suomalaisen Instrumentariumin.

Sairaalahoidon teknologiayritys GE Healthcare maksaa vuosittain lähes 50 miljoonaa euroa rojaltimaksuja samaan yritysryppääseen kuuluvalle Global Technology Company and Licensing -yhtiölle. Rojaltimaksuista ei tarvitse Yhdysvaltain ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan maksaa lainkaan veroja.

Lääkeyhtiö GlaxaoSmithKline (GSK) perusti Luxemburgiin yhtiön vuonna 2009. Britannian yleisradioyhtiö BBC paljasti viime vuonna, että järjestelyn ansiosta yhtiö välttyi Britanniassa 40 miljoonan euron yritysveroilta.

Verojen minimointi tapahtui BBC:n mukaan niin, että yhtiö maksoi Britanniasta käsin korkotuloja omalla yhtiölleen Luxemburgiin yli 140 miljoonaa euroa, minkä takia sen tulos jäi heikoksi.

Voittoja on siis siirretty alhaisen verotuksen Luxemburgiin.

BBC:n mukaan yhtiö oli tehnyt Luxemburgissa viranomaisten kanssa sopimuksen, minkä takia yhtiö oli maksanut vuonna 2010 veroja voitostaan vain 0,5 prosenttia.

Toinen lääkeyhtiö eli Pfizer on saanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 600 000 euroa Tekesin yritystukia. Pfizerin emoyritys on rekisteröity Luxemburgin veroparatiisiin. Pfizer Suomen-yksikkö on velkaa kahdelle samaan yritysryppääseen kuuluvalle yksikölle yli 60 miljoonaa euroa.

Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin mukaan rahoituspäätökset tehdään kokonaisarvion ja yksilöllisen tarkastelun perusteella. Yksi näistä on Suomeen kertyvät verotulot, mutta veroparatiisikontakteja ei tutkita. "Katsomme kansallista intressiä eli sitä, syntyykö rahoituksen ansiosta työpaikkoja, vienti- ja verotuloja ja uutta osaamista. Rahoituksen hyödyt siirtyvät laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan", Soini sanoo.

Tekes antoi viime vuonna rahoitusta yli 2 300 yritykselle. Näistä vain murto-osalla on yhteyksiä veroparatiisiin. "Kansainvälinen verokilpailu voi johtaa siihen, että yritysverotus on tulevaisuudessa nollassa. Yritysten merkitystä on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena eli muiden verotulojen ja syntyvien työpaikkojen kautta."

Tekesin rahoituksen lisäksi yritykset sijoittavat hankkeisiinsa myös omaa rahaa.
Sen kunniaksi;
[youtube][/youtube]
“All over the place, from the popular culture to the propaganda system, there is constant pressure to make people feel that they are helpless, that the only role they can have is to ratify decisions and to consume.” - Noah Chomsky
Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit: 10101
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

Verotus

Viesti Jorge »

MtJ kirjoitti:
Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin mukaan rahoituspäätökset tehdään kokonaisarvion ja yksilöllisen tarkastelun perusteella. Yksi näistä on Suomeen kertyvät verotulot, mutta veroparatiisikontakteja ei tutkita. "Katsomme kansallista intressiä eli sitä, syntyykö rahoituksen ansiosta työpaikkoja, vienti- ja verotuloja ja uutta osaamista. Rahoituksen hyödyt siirtyvät laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan", Soini sanoo.
Mistähän ne siellä Tekesissä näitä asioita katselevat; kahvinporoistako?

Koko tässä kuviosta naurattaa (sarkastisesti, ei muuten) se, että rahat tähän verotetaan firmoilta, jotka tuottavat eli tietävät miten niitä duunipaikkoja ja vaurautta tehdään ja sitten jokin virkamieslauma jollain muka suuremmalla viisaudella päättää jakaa niitä ympäriinsä; pääsääntöisesti kaikkeen ihqn sexikkääseen. :seina:
Kuvake
Vanhakankea
kylkeenpotkija
Viestit: 3401
Lauteille: Helmikuu 2010
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Verotus

Viesti Vanhakankea »

Olen tekesin kanssa kerran asioinut, asiantuntijan kommentit oli luokkaa "kuule, mitäs jos vaihdetaan parit sliden paikat tossa teidän esityksessä".

Idea toki Tekesin kaltaisessa toimijassa on hyvä, mutta tulospalkka taidetaan sielläkin maksaa sen mukaan paljon rahaa on saatu jaettua, sen sijaan että mikä on ollut jaetun rahan tuotto. Ja tuotolla tarkoitan siis kaikkea sitä mitä tuettu hanke on saanut aikaan.

Varmaan olisi aika siirtää avustustyyppinen rahoitus historiaan ja tarjota vain vastikkeellisia rahoitusta eli lainoja tai osakkeilla/optiolla kuitattavia. Tai sitoa avustus yrityksen Suomeen maksamiin veroihin.
* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit: 10101
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

Verotus

Viesti Jorge »

SY muistuttaa: Verovapaita osinkoja ei ole

Maanantai 11.03.2013 klo 16:13

KUVA: ARI LEPPÄ/KL

Suomen Yrittäjät oikaisee julkisessa verokeskustelussa esiintyneitä väitteitä, joiden mukaan pk-yritysten osingot olisvat verottomia.

SY:n mukaan verovapaita osinkoja ei ole olemassakaan, vaan kyse on osinkojen yhdenkertaisesta verotuksesta. Yhdenkertaisella verotuksella tarkoitetaan yrityksen ja sen omistajan verotuksen yhdistämistä niin, että tulo verotetaan pääosin vain yrityksen tai omistajan verotuksessa, ei molemmissa.

”Palkansaaja, jonka ennakkoveron työnantaja tilittää suoraan valtiolle, ei myöskään koe saavansa verotonta palkkaa siksi, että ennakonpidätys vähennetään ja maksetaan ennen käteen saatavaa palkkaa. Myös yrittäjä kokee yrityksensä ja oman verotuksensa yhdeksi kokonaisuudeksi”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Yritys maksaa koko voitostaan eli myös osingoista nykyisin aina 24,5 prosentin yhteisöveron. Yhteen kertaan verotetun osingon saaminen edellyttää, että yritys tekee voittoa ja että sille on kertynyt myös omaa pääomaa. Yhteen kertaan verotetun osingon enimmäismäärille on lisäksi tiukat rajat.

Etenkin pienet yritykset kärsisivät, jos kehysriihessä päätetään siirtyä osin tai kokonaan kahdenkertaiseen osinkoverotukseen, vaikka yhteisöveroa samalla alennettaisiin. Esimerkiksi VATT:n selvitysten mukaan voitot ovat pienyrityksissä usein niin pieniä, että ne eivät hyötyisi yhteisöveron alentamisesta, mutta kärsisivät kokonaan tai osittain kahdenkertaisesta osinkoverotuksesta.
http://www.kauppalehti.fi/omayritys/sy+ ... 1303376989" onclick="window.open(this.href);return false;
Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Verotus

Viesti Totte »

Minä kokisin saavani verotonta palkkaa jos veroprosentti olisi 0 ja palkasta otettaisiin vain sivukulut.

Voiko muuten osaavammat sanoa miten työnantajan vero menee osingoissa. Jos osinko on 100e, niin meneekö saajalle se sama 100e joka verotetaan sitten henkilökohtaisen prosentin mukaan samalla kun työnantaja tilittää 24,5e valtiolla, vai meneekö saajalle 100-24,5=75,5e, mistä sitten maksetaan verot henkilökohtaisen prosentin mukaan?
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
Kuvake
MtJ
takapotkija
Viestit: 12747
Lauteille: Tammikuu 2006
Paikkakunta: Etelä-Savo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Verotus

Viesti MtJ »

Verottaja kertoo täällä;
5.3.4 Henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaisen tulolähteen osingot verotetaan osakkailla osakasta koskevien tuloverolain säännösten mukaisesti, jolloin osinkojen verovapaat osat vähennetään suoraan osakkaalla verotettavasta osinkotulosta. Luonnollisella henkilöllä tai kuolinpesällä osingon verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Jos osinko on saatu listaamattomasta yhtiöstä, määräytyy osingon pääomatulo-osuus osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Myös pääomatulo-osinkoja koskeva 60.000 euron verovapausraja otetaan huomioon yhtymän kautta saatuja osinkoja verotettaessa. REIT-yhtiöltä saadut osingot ovat kuitenkin kokonaan veronalaisia (katso edellä luvut 2.3 ja 2.7).
Ja luku 2.3 kertoo;
2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. (TVL 33b § 1 mom) Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon.

Osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saamien pääomatulo-osinkojen yhteismäärästä 60.000 euroa on verovapaata tuloa. Raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen. Ylimenevästä osasta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 1 mom)

Yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 2 mom)
Ja 2.7;
2.7 Eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut osingot

Laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta (jäljempänä REIT-laki) tuli voimaan 17.11.2010. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2010 alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Yhtiön hakemuksesta Suomessa yleisesti verovelvollinen asuntojen vuokraustoimintaa harjoittava osakeyhtiö vapautetaan suorittamasta tuloveroa siten kuin kyseisessä laissa säädetään. Lain soveltamisen yhtenä edellytyksenä on, että yhtiö on listattu. Yhtiö voi kuitenkin vaatimuksestaan listautua vasta verovapausajan kolmantena verovuotena.

Verovapausajalta jaettu osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa. (REIT-laki 8 § 1 mom) Saatu osinko on kokonaan veronalaista silloin, kun se jaetaan verovapausaikana päättyneeltä tilikaudelta. Ennen verovapausaikaa päättyneeltä tilikaudelta jaettua osinkoa verotetaan yleisten osinkoa koskevien säännösten mukaan, vaikka osingon jakamisesta olisi päätetty tai osinko olisi nostettavissa yhtiön verovapauden aikana.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän omistamat REIT-yhtiön osakkeet ovat yleensä omistajansa henkilökohtaisen tulolähteen varoja, joten tällaisesta yhtiöstä saatu osinko verotetaan tuloverolain säännösten mukaan. Joissain tilanteissa osakkeet voivat kuulua elinkeinotoiminnan varoihin (esim. Arvopaperikauppiaan vaihto-omaisuuteen), jolloin saadut osingot ovat kokonaan veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa.

Listatun REIT-yhtiön jakama osinko on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Jos yhtiö vaatimuksestaan listautuu vasta verovapausajan kolmantena verovuotena, verovapausajan alkuvaiheessa listaamattomalta REIT-yhtiöltä saatu osinko jaetaan kokonaan veronalaisiin pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin yhtiön osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja (TVL 33a § 2 mom).

Listaamattomasta REIT-yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon luvussa 2.3 esitetyllä tavalla. Tällaisesta yhtiöstä saatu osinko (sekä ansiotuloksi että pääomatuloksi luettu) on kuitenkin kokonaan veronalaista eikä sitä koske myöskään 60.000 euron verovapausraja.
“All over the place, from the popular culture to the propaganda system, there is constant pressure to make people feel that they are helpless, that the only role they can have is to ratify decisions and to consume.” - Noah Chomsky
TuomoP
munillepotkija
Viestit: 593
Lauteille: Kesäkuu 2010
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Re: Verotus

Viesti TuomoP »

Totte kirjoitti: Minä kokisin saavani verotonta palkkaa jos veroprosentti olisi 0 ja palkasta otettaisiin vain sivukulut.

Voiko muuten osaavammat sanoa miten työnantajan vero menee osingoissa. Jos osinko on 100e, niin meneekö saajalle se sama 100e joka verotetaan sitten henkilökohtaisen prosentin mukaan samalla kun työnantaja tilittää 24,5e valtiolla, vai meneekö saajalle 100-24,5=75,5e, mistä sitten maksetaan verot henkilökohtaisen prosentin mukaan?
Yrityshän ei maksa veroa osingosta vaan tuloksestaan. Esim. jos yritys tekee 100 000 tulosta, niin se maksaa 24 500 € veroja, vaikka osinkoja jaettaisiin 0 €. Tuo 24 500 € on yrityksen omistajalta pois, vaikka kaikki osingot olisivat verottomia. Yritys voi jakaa vain 75 500 € eikä tuota 100 000 €. Jotta yrityksen omistajan saaman osinkotulon verorasite olisi sama tai pienempi kuin tavallisen palkansaajan, hänen pitäisi saada yli 28 000 € verottomia osinkoja (katsoin tuolta http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasi ... skuri2013/" onclick="window.open(this.href);return false;). Vasta tämän jälkeen on tuo 24,5 % verorasite katettu. Ei mikään pieni summa.

Koska osinkojen verottomuus edellyttää, että yrityksellä on nettovarallisuutta (eli yrittäjän varoja on sidottuna yhtiöön) ei yrityksen omistaja tässäkään tilanteessa ole vielä tasavertaisessa asemassa työntekijän kanssa. Jotta yrityksen omistaja voisi nostaa 28 000 € verottomia osinkoja, täytyisi yrityksellä olla yli 300 000 € nettovarallisuutta (eli karkeasti varat miinus velat). Ja ne varathan eivät sinne mitenkään maagisesti ilmesty, vaan ne ovat yrityksen omistajalta pois. Moniko työntekijä on sitonut vastaavia summia työnantajaansa saadakseen palkkatuloa?
You should finish the day a little smarter than you started it
Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit: 10101
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 32 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

Verotus

Viesti Jorge »

:hyvinsanottu:

Tuo oli erittäin selkeä esitys aiheesta; usein luullaan, että jos on firma, niin sieltä voidaan noin vain nostaa verotonta tuloa. Tietyt tahot tietenkin haluavat pitääkin tuota käsitystä yllä, voidakseen nostaa verotusta entisestään, kansan tuella.

Jo pelkästään Toten kysymys "työnantajan" verotuksesta on outo - eihän tuo osakeyhtiön ja sen omistajan/-ien verotus liity siihen, ollaanko työnantajia vai ei.
TuomoP
munillepotkija
Viestit: 593
Lauteille: Kesäkuu 2010
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Verotus

Viesti TuomoP »

Tuota mun nettovarallisuusesimerkkiä voisi havainnollistaa vielä seuraavanlaisesti:

Alussa yrityksen nettovarallisuus 0 €.

Yhtiö tekee tulosta (verojen jälkeen) 28 000 € vuodessa ikuisesti.

Kerätäkseen tuon vaaditun nettovarallisuuden, yrityksen omistaja ei voi nostaa osinkoja yrityksestä 11 vuoteen.

-> Omistajan täytyisi olla 11 vuotta ilman osinkotuloja, jotta vuonna 12 hänen osinkotulonsa olisivat verorasitukseltaan samat kuin tavallisen palkansaajan.
You should finish the day a little smarter than you started it
Kuvake
MtJ
takapotkija
Viestit: 12747
Lauteille: Tammikuu 2006
Paikkakunta: Etelä-Savo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Verotus

Viesti MtJ »

Kalle Isokallio: Riistetyt nuoret

Työnantajalla on sitä maksupuolta niistä nuorista... Ja muistakin. Koitappa itte kaupata osaamista tuolla hintaa, kun tekijänä on vielä osaamiseltaan hyvinkin kirjava työntekijä.
Kun yrittäjä palkkaa nuoren ja tarjoaa hänelle 1 200 euron kuukausipalkan, tapahtuu seuraavaa. Palkan päälle työnantaja joutuu maksamaan työnantajamaksuja liki 400 euroa, lomarahaa 1 800 euroa vuodessa, subventoimaan ruokailua, tarjoamaan työterveydenhoidon, työvälineet ja työtilat. Kaiken kukkuraksi kun työnantaja myy nuoren työpanoksen asiakkaille, siihen lätkäistään päälle arvonlisävero.

Päästäkseen omilleen, työnantajan on laskutettava asiakkaitaan nuoren tekemästä työstä joka kuukausi kesät talvet yli 2 200 euroa, eli liki tuplat siitä mikä on nuoren bruttopalkka. Marx syytti kapitalisteja työläisten lisäarvon riistämisestä. Suomessa lisäarvoa ei riistä kapitalisti, sen riistää sosialisti. Tarkemmin ilmaistuna sosialistien rakentama ”hyvinvointiyhteiskunta”.
Kun nuoren palkasta lisäksi peritään erilaisina veroluonteisina maksuina noin 20 prosenttia, hänelle jää käteen nafti tonni. Kapitalisti pääsee riistämään lisäarvoa vasta, jos pystyy myymään tehdyn työn reilusti yli kaksinkertaiseen hintaan siihen verrattuna, mitä nuorelle jää käteen. Jos sellaiseen ihmeeseen pystyy, valtio vie siitäkin neljänneksen.
“All over the place, from the popular culture to the propaganda system, there is constant pressure to make people feel that they are helpless, that the only role they can have is to ratify decisions and to consume.” - Noah Chomsky

Seuraajat

Kuvake
Dojon Jäykin
halmehe
katar
Kehäkettu
kimmokammo
MikkeM
Kuvake
NCP
Kuvake
Point
Riposte
Sementti