Tieteellinen lukutaito

bob · #46

Janne Puputti kirjoitti:
bob kirjoitti: Ja tiede soveltuu parhaiten olemassaolevia asioiden tarkasteluun.
Mitä kriteereitä pitää täyttyä, että jotain on olemassa? Jos emme kykene havainnoimaan, tekeekö se jostain olemattoman muutoin kuin suhteessa meidän havainnointikykyymme?

Kykymme havaita ei rajoita tätä, vaan havaitsemisen mahdollisuus riittää.

Janne Puputti · #47

bob kirjoitti: Kykymme havaita ei rajoita tätä, vaan havaitsemisen mahdollisuus riittää.

Mistä voimme tietää onko jonkin havainnoiminen mahdollista, jos emme kykene havainnoimaan jotakin? On ooteetä jo, tiedän.... mutta kiinnostaa silti.

sivarinlötkö · #48

No tutkimalla sitä että voidaanko havaita, duh.

Janne Puputti · #49

sivarinlötkö kirjoitti: No tutkimalla sitä että voidaanko havaita, duh.

Jos tutkimuksen lopputulos on, ettemme voi havaita, ei jotain asiaa ole olemassa? Tarkoititko näin? Luulen, että Bob tarkoitti jotain älykkäämpää, mistä en vaan saa kiinni juuri nyt.

sivarinlötkö · #50

En tarkoittanut.

Janne Puputti · #51

sivarinlötkö kirjoitti: En tarkoittanut.

Vaan?

#52

bob kirjoitti: Tuossa fysiikan alkeiskirjasta lainaamassasi tekstissä kaiketi yritettiin sanoa, että kuka tahansa päätyy suurinpiirtein samoihin sääntöihin jos yhtään asiaa miettii. Tietysti myös Utahissa käytettävään massakirjaan ei voida kirjoittaa kauhean kovia sanoja.

Juurikin näin. Itse tosin ajattelin sen pointin olevan pelkän-uskon karsimisessa. Kriittisen ajattelun tärkeyden korostamisessa, alkaen tieteestä itsestään. Siinä että tiedettä joutuu todella joku tekemään. Joillain on sellainen (kenties jumalallinen) kuva niin tieteestä kuin monesta muustakin maailman tahosta että ne synnyttäisivät jotain hienoa ikään kuin itsestään. Tulkitsin että teksti korostaa sitä että asioiden eteen joutuu tehdä töitä eikä vain "käynnistää tiedekonetta". On huomioitavaa että tekstin lukeminen melko usein ajoittuu ajankohtaan missä siirrytään lukion tiedon-lähes-puhtaasta-vastaanottamisesta selkeästi aktiivisempaan, tuotteliaampaan ja kyseenalaistavampaan suuntaan.

Ja tiede soveltuu parhaiten olemassaolevia asioiden tarkasteluun.

Nimenomaan. Mutta jos esimerkiksi halutaan tehdä päätös jostakin asiasta, ei tiede aina välttämättä anna vastausta. Harvemmin antaakaan. Se saattaa vain antaa vahvemman pohjan päätöksenteolle. Ja itse tieteessäkin tehdään käytännöntyössä päätöksiä, eikä seurata mitään "jumalallista polkua", jatkaakseni ajatusta. Itseasiassa muistan jonkin väittelyn parin vuoden takaa missä oltiin perustamassa jotain eduskunnan omaa tutkimusyksikköä, mitä sitten jotkut tieteentekijät kritisoivat kovasti. Yksi perustelu minkä muistan oli että tiede on hidasta. En ole enää lehtiä juurikaan lukenut joten en tiedä yhtään missä mennään mutta monesti päätöksenteossa huono päätös on parempi kuin viivästynyt päätös. Ei olekaan ihme että tiede kamppailee jatkuvasti rahoitusasioiden kanssa.

Voisi kiteyttää pointtini niin että usein on hyvä jos asioiden käytännönsovelluksissa ollaan huomioitu myös tieteellinen lähestyminen.

Ja myös niin ettei tieteestä voi tehdä uskontoa ja turvaa. Senkin takana ovat vain ihmiset päätöksineen ja epävarmuuksineen. Ehkä tieteessä kuitenkin riittää pureskeltavaa tarpeeksi pitkäksi aikaa, mikäli tuntee piston sydämessään.

sivarinlötkö · #53

Janne Puputti kirjoitti:
sivarinlötkö kirjoitti: En tarkoittanut.
Vaan?

Bobbo vastaa varmaan paremmin paremmalla ajalla, mutta tässä päästäni heittämä esimerkki:

Professori von Larssonssonsmith on sitä mieltä, että olosuhteissa x esiintyy lähes taianomaista kosmista voimaa. Kosmista voimaa ei ole kukaan ennen nähnyt tai muutenkaan mitannut, 99,99% väestöstä jopa uskoo ettei sitä ole olemassa. Aikaisemmin ei ole ollut välineitä mitata kosmista voima eikä mahdollisuutta luoda olosuhteita x. Sitten rakennetaan Kickel Hardon Collider joka tuottaa olosuhteet x, ja nykyteknologia mahdollistaa Megaviisari9000:n rakentamisen. Sen viisari värähtää kun se viedään kosmisen voiman lähelle. Nyt voidaan tutkia, että onko kosmista energiaa ylipäätään olemassa. Tietenkin tutkimuksessa on sitten omat ongelmansa, mutta tällä päästään alkuun. Ensimmäisistä värähdyksistä tai värähtämättömyyksistä tuskin kukaan voi vetää johtopäätöstä että onko kosmista voimaa olemassa mutta ainakin on vähän tutkittu.

Selvensikö?

Janne Puputti · #54

sivarinlötkö kirjoitti: Selvensikö?

Olemassaolo on kiinni siitä, että värähtääkö viisari?

Käsi ylös, kuinka moni yhtyy tähän...? Itseasiassa tuo sarkastinen esimerkki teksti ei sinällään avannut asiaa yhtään.

Käsitän Bobin esittämän määritelmän niin, että jos esim. x valovuoden päässä on jokin tähti tms, mutta etäisyyden vuoksi sieltä ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa (ei suoraan eikä välillisesti), sitä ei ole (tieteelle) olemassa. Toisaalta, jos jokin asia on havaitsematta sen vuoksi, ettei meillä ole siihen tarvittavaa menetelmää tai kykyä, se on tieteelle olemassa.

Näen tässä melkoisen ristiriidan, koska käytännön tasolla kummastakaan asiasta ei ole olemassa todisteita. Itse olen mieltänyt asian puhtaasti niin, että ellei havaintoja ole, asiaa ei ole tieteelle. Se mahdollisuus sana tässä sotkee itseäni. Ehkä ymmärrän sen väärällä tavalla.

bob · #55

Janne Puputti kirjoitti:
bob kirjoitti: Kykymme havaita ei rajoita tätä, vaan havaitsemisen mahdollisuus riittää.
Mistä voimme tietää onko jonkin havainnoiminen mahdollista, jos emme kykene havainnoimaan jotakin? On ooteetä jo, tiedän.... mutta kiinnostaa silti.

Kaikki mikä jollakin tavalla vuorovaikuttaa tämän maailman kanssa on olemassa. Esim. jokin jumalolento, joka ei vaikuta millään tavalla tähän maailmaan ei ole olemassa ja jos se vaikuttaisi tämä vaikutus pystyttäisiin periaatteessa havaitsemaan.

Janne Puputti · #56

bob kirjoitti: Kaikki mikä jollakin tavalla vuorovaikuttaa tämän maailman kanssa on olemassa. [/quote}

Tämä on lyhyt ja hyvä vastaus.

Esim. jokin jumalolento, joka ei vaikuta millään tavalla tähän maailmaan ei ole olemassa ja jos se vaikuttaisi tämä vaikutus pystyttäisiin periaatteessa havaitsemaan.

Jumalista viis, vaikka ne itseasiassa tuntuvatkin vaikuttavan tähän maailmaan ihan liikaa. Lienee määritelmällisesti myös siis niin, että jos esimerkiksi alkuräjähdyksen kaltaisia tapahtumia olisi sattunut kaksi, sitä toista ei olisi olemassa meille, vaikka se olisikin "olemassa". Minun antini tähän taitaa olla tässä.

bob · #57

Janne Puputti kirjoitti:
bob kirjoitti: Kaikki mikä jollakin tavalla vuorovaikuttaa tämän maailman kanssa on olemassa. [/quote}

Tämä on lyhyt ja hyvä vastaus.

Esim. jokin jumalolento, joka ei vaikuta millään tavalla tähän maailmaan ei ole olemassa ja jos se vaikuttaisi tämä vaikutus pystyttäisiin periaatteessa havaitsemaan.
Jumalista viis, vaikka ne itseasiassa tuntuvatkin vaikuttavan tähän maailmaan ihan liikaa. Lienee määritelmällisesti myös siis niin, että jos esimerkiksi alkuräjähdyksen kaltaisia tapahtumia olisi sattunut kaksi, sitä toista ei olisi olemassa meille, vaikka se olisikin "olemassa". Minun antini tähän taitaa olla tässä.

Jos tarkoitat, että näitä olisi useampi peräkkäin voisi meillä olla malli joka tällaisen ennustaisi ja voisimme saada siitä havaintoja nykyisestä tilanteesta (tällaisia spekulaatioitahan on olemassa, joiden liittyvät havainnot taas koskevat maailmankaikkeuden geometriaa).

Janne Puputti · #58

bob kirjoitti: Jos tarkoitat, että näitä olisi useampi peräkkäin voisi meillä olla malli joka tällaisen ennustaisi ja voisimme saada siitä havaintoja nykyisestä tilanteesta (tällaisia spekulaatioitahan on olemassa, joiden liittyvät havainnot taas koskevat maailmankaikkeuden geometriaa).

Ei kun tarkoitin, että olisi kaksi systeemiä, jotka olisivat olemassa rinnakkain mutta kuitenkin eristettyinä toisistaan. Itseltäni kyllä loppuu eväät hahmottaa asiaa riittävällä tasolla, mikä ensisijaisesti tietysti on syynä tällaisen, jonkun mielestä ehkä selkeän asian pohtimiseen.

bob · #59

Janne Puputti kirjoitti:
bob kirjoitti: Jos tarkoitat, että näitä olisi useampi peräkkäin voisi meillä olla malli joka tällaisen ennustaisi ja voisimme saada siitä havaintoja nykyisestä tilanteesta (tällaisia spekulaatioitahan on olemassa, joiden liittyvät havainnot taas koskevat maailmankaikkeuden geometriaa).
Ei kun tarkoitin, että olisi kaksi systeemiä, jotka olisivat olemassa rinnakkain mutta kuitenkin eristettyinä toisistaan. Itseltäni kyllä loppuu eväät hahmottaa asiaa riittävällä tasolla, mikä ensisijaisesti tietysti on syynä tällaisen, jonkun mielestä ehkä selkeän asian pohtimiseen.

Tällaisessa tilanteessa ei auta kuin kylmästi sanoa, että sitä toista ei ole olemassa. Tietty niillä ehdoilla, että nämä eivät koskaan mitenkään ikinä vuorovaikuta eivätkä ole sitä koskaan tehneet, eikä toisessa voida tehdä toisesta mitään havaintoja.

kamppaaja · #60

Tapusa kirjoitti: The best example in chapter 1 is condom use by Mexican prostitutes. It's easy to say "A prostitute would have to be a brain donor not to use a condom every time." But Tim demurs. By bargaining about condom use, instead of using every time, prostitutes raise their income by about 25%. Still not worth it? Think again:

In fact, the prostitutes know that while the risks are real, they are modest. Only one in eight hundred Mexicans carries HIV, and even among prostitutes it afflicts just one in three hundred. Even if a prostitute is unlucky enough that one of her unprotected jobs is with a man who is HIV positive, the risk that she will catch it is less than 2 percent if one of them is carrying some other sexual infection, and less than 1 percent otherwise...

As far as we can tell, the typical Morelian prostitute is acting as though she valued one extra year of healthy life at between fifteen thousand and fifty thousand dollars or up to five years' income.

Kannattaa ehdottomasti lukea jos edes hieman kiinnostaa.

Kirjoittaja unohti tuossa muiden sukupuolitautien vaikutuksen kannattavuusarvioon...

Potku.net

Potku.net