Oletko tyytyväinen vartaloosi?

[Antti Koljonen]

Kyllä olen tyytyväinen omaan vartalooni. Mitoiltaan se on sopusuhtainen, paino on jotakuinkin kohdillaan ja olen mielestäni kohtalaisen hyvässä kunnossa. Aina on tietty jotain parannettavaa, kuten esimerkiksi luvattoman heikot vatsalihakset omalla kohdallani, mutta kokonaisuuteen olen tyytyväinen.

[Mano]

Tukirankana toimii pystyyn nostettu riippusilta, silmissä on sokeat pisteet, suolistossa on sellainen ylimääräinen umpikuja enkä nänneilläkään tee mitään. Muuten ihan jees.

[kollegiassessori]

Kyllä olen. Valittamista nyt löytyy aina kun oikein hakee, mutta kroppa on sopusuhtainen, treni on tuonut lihaa luiden päälle ja on sitä pallinaamjaisempaakin porukkaa nähty. Huvittavia piirteitä tosin löytyy, esim. silmäripseni ovat luonnostaan sellaiset maskaroidun näköiset, ja näytän välistä aika meikatulta. Tukassakin on niin paljon pyörylöitä, että se sojottaa mihkä vaan.

Mutta toimii.

[Karhu-mami]

Kiitän ja kumarran, Mika, nyt on myös äänestys luotu

Mielenkiinnolla seuraan kommentointia ja äänestystuloksia. Argumentointi on ainakin tähän mennessä ollut yllättävän (?) saman tyyppistä kuin naisten pukkarissa.

Itsestäni: Äänestin kyllä, naisten pukkarissa. Kroppa toimii ja tykkään lyllertää omassa olemuksessani En todellakaan ole missi- tai aeropikkisankaritarmallinen vaan isompi. Mutta tykkäänkin olla vahvasti olemassa. Kommentti kohdistuu siis siihen, että vankkana naisena en osu perinteiseen naiseuden heikkous-avuttomuus-alistumis-viehättävyys -kehään ja olen kokenut ajoittain painetta olla vähäisemmin olemassa, siis myös fyysiseltä (=kilomäärissä ja voimassa mitattuna) olemukseltani. Siis ollakseni "viehättävä" "nainen".

Vartalotyytyväisyysperustelut näemmä usein kytketään usein omaan "menestykseen" parisuhdekentällä, niinhän se menee. Tyytyväisyys peilautunee koetun "palautteen" perusteella.

Tuli mieleen taannoinen pikku-uutinen (jota en tietenkään löydä tähän hätään), jossa kerrottiin jotain sensuuntaista, että samansuuruinen rasvaprosentti viehättää kumppaniehdokkaassa. (Tämä lienee suhteutettuna miesten ja naisten välisiin keskimääräisiin eroihin. Puuttumatta nyt siihen mitä ja millaista sukupuolta kukin kiinnostavana pitää. )

Jatkokysymys: MIllainen on/olisi ihannevartaloinen kumppani sinulle? Tässä elämässä ja oikeasti.

[Jussi*M]

En ole tyytyväinen. Pituus 170 ja paino noin 82.

Tuo kössikkä ei ole sellainen perinteinen miesten "löllykkämalli" vaan sellainen aika kiinteänoloinen. Se aiheuttaa ensinnäkin lievää kipua silloin tällöin tietyssä asennossa ollessa. Toisekseen vaikka selällään maaten ja polvet rintakehää vasten nostettuna henki salpautuu aika kiitettävän ikävästi. Myöskään mattojutut ei tunnu tämän "etuvarustuksen" kanssa mitenkään miellyttäviltä. Vatsalihaksia jännitettäessä "sixpäkki" kuitenkin tuntuu selkeästi... eli ihan kuin tuo olisi jotenkin pullistunut vatsalihasten sisäpuolelta. Olenkin ajatellut että se saattaa olla sitä yyberhaitallista sisäelinrasvaa joka pakkaa sieltäpäin vatsaa pulleaksi.

[Jussi Häkkinen]

Jatkokysymys: MIllainen on/olisi ihannevartaloinen kumppani sinulle? Tässä elämässä ja oikeasti.

Pidän yleensä hoikista tytöistä. Tosin, sopiva pehmeys ei välttämättä ole haitaksi.


(Ja koska numeroita on jokunen ladellut, omani ovat nykyisellään 188cm/78kg.)

[kollegiassessori]

Jatkokysymys: MIllainen on/olisi ihannevartaloinen kumppani sinulle? Tässä elämässä ja oikeasti.

Ihan sama. Niin iso osa siitä viehätyksestä tulee pään sisältä että varsinainen fyysinen nätteys on lähinnä plussaa. Ainoa varsinainen inhokkijuttu on sairaalloinen ylipaino, ja tarkoitan nyt sellaista lisämakkaraa, että se toinen on ihan aidosti sairas.

Tavalliset ihmiset ovat kaikkein mukavimpia. Kaikki veromodamuijat ja meganfoxit ovat lähinnä tylsiä.

[Mika]

Tuli mieleen taannoinen pikku-uutinen (jota en tietenkään löydä tähän hätään), jossa kerrottiin jotain sensuuntaista, että samansuuruinen rasvaprosentti viehättää kumppaniehdokkaassa. (Tämä lienee suhteutettuna miesten ja naisten välisiin keskimääräisiin eroihin. Puuttumatta nyt siihen mitä ja millaista sukupuolta kukin kiinnostavana pitää. )

Jatkokysymys: MIllainen on/olisi ihannevartaloinen kumppani sinulle? Tässä elämässä ja oikeasti.

Jos vaan löydät tämän tutkimuksen, kerro toki Tuossa voi nimittäin olla perää.

Itselleni tiukat urheilijanaiset eivät väräytä viisaria, mutta tietenkin se toinen ääripää on yhtä kiinnoton. Naisen pitää olla nainen.

[TumasL]

joo tosiian ei mitää luuviuluu mut ei mitää sairaan kokostakaa, ei se minkä kokonen vaan mitä se koko pitää sisällään.

[kinko]

Oon ihan tyytyväinen, kun oon ikäisekseni ihan hyvässä kunnossa. Oon 165 cm ja vajaa 60 kiloa, eikä oo yhtään ylimäärästä rasvaa. Naama nyt on semmonen perusjampan näkönen, mutta luonnehan se ratkasee. Ja oon siis vielä kasvuiässä, 15 v

[Polvi]

Vastasin "toisinaan". 190cm / 102 kg tällä hetkellä. Pläskiä voisi olla vähemmän ja tiukkaa lihaa enemmän. Paino sinällään on ihan jees lukemissa; näyttää mieheltä, eikä seipäältä.

Toiminnallinen puoli ihan ok mallilla, ei ole mitään varsinaisia vammoja tai toimintahäiriöitä, vaan varsin perusterve paketti. Venyvyyttä, kestävyyttä, voimaa jne jne voisi toki olla enemmän..

Tässä sitten sitä tavoitetta.

[Mika]

Tässä sitten sitä tavoitetta.

Siitä sitten vain kaurapuurolla samaan...

[kollegiassessori]

Mä oon huomannut että hyvin harva muija edes pitää tuollaisista äksönmäneistä, miehet tommosia nyt enemmänkin fanittaa. Mitä itsekriittisempi on ulkonäöstään, sen todennäköisemmin tykkää kaikista möröistäkin.

IMO.

[Jorge]

Tuli mieleen taannoinen pikku-uutinen (jota en tietenkään löydä tähän hätään), jossa kerrottiin jotain sensuuntaista, että samansuuruinen rasvaprosentti viehättää kumppaniehdokkaassa. (Tämä lienee suhteutettuna miesten ja naisten välisiin keskimääräisiin eroihin. Puuttumatta nyt siihen mitä ja millaista sukupuolta kukin kiinnostavana pitää. )

Jatkokysymys: MIllainen on/olisi ihannevartaloinen kumppani sinulle? Tässä elämässä ja oikeasti.

Tuo pikku-uutinen ei taida pitää paikkaansa; kyllä me kumpuvatsat tykkäämme siroista ja hoikista naisista ja XL-tytöt hunkseista.

Naisten pukkarin puolella oli näköjään eritelty hyvinkin tarkasti, mistä osista itsessä tykätään, mutta täällä puhutaan vain painoindekseistä ja lihasmassasta - vaikka siis joka mies voisi rehellisesti tunnustaa, että ne tärkeimmät tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden aiheet omassa kropassa liittyvät lähinnä qlliin....

[SJR]

Aina näin ei ole ollut. Olin nuorena tosi pitkä ja laiha, painoin sellaiset 68 kiloa samalla varrella.
Vtutti niin raskaasti kuunnella joka paikassa "voi kun sä olet laiha, sun pitäisi syödä kunnolla" "etkö sä syö mitään kun olet noin laiha.:"
Saakeli, vaikka tunki naamaan pullaa, kunnon ruokaa isoja annoksia pari kolme kertaa päivässä ja iltaisin vielä iltapaloja niin vaaka ei heilahtanut grammaakaan ylöspäin.
Tuo voivottelu kävi itsetunnolle joskus aika kovaakin. Joskus teki mieli vastata näille voivottelijoille
"kyllä sä olet lihava, syötkö sä liikaa, kannattaisi varmaan miettiä mitä sinne kitaan tunkee".
Jostain syystä laihaksi on ihan hyväksyttävää haukkua, mutta auta armias jos jonkun läskeistä kommentoit.

Hah, kohtalotoveri. Syön kyllä paljon ruokaa, enkä edes mitenkään terveellisesti, mutta paino on vakiintunut tähän 65kg/184cm.

Eli en ole kovin tyytyväinen, vartaloni on kai aika perus kynäniskamainen. Tosin en jaksa valittaa kun en mitään sen eteen teekään, toistaiseksi. Onhan näitä yrityksiä aloittaa kunnostaan huolehtiminen jo ollut varmaan n + 5 kappaletta, aina on johonkin tyssännyt. Ehkä vielä joskus. Naamaalta olenkin niin omituinen etten edes osaa arvioida, kun olen vain puoliksi suomalaista syntyperää. Muutenkin tuntuisi jotenkin homolta alkaa julkisesti analysoimaan omia kasvonpiirteitään. :p