Siksi kun ei haluta lähteä sinne kaupunkiin asti maksamaan mansikoita samasta minkä voi tehdä itse lähempänä ja ehkä jopa edullisemmin.Jussi Häkkinen kirjoitti:Hmm, miksi tällaisia projekteja pitäisi toteuttaa kun näitä löytyy käytännössä jokaisesta kaupungista eri yhteisöjen ylläpitäminä. Joskus jopa kaupungin.MtJ kirjoitti: Esimerkkinä kylätalo, johon tehdään kyläläisille myös liikuntatilat punttisalin lisäksi. Kylältä löytyy myös pururata (valaistu).
Oman aktiivisuutensa puitteissa maalla on tilaa pitää omaakin peruna- ja porkkanamaan kulmaa ja myös erilaista säilömistä voi kokeilla. En ole kyllä ruuan hinnassa huomannut mitään järin suurta eroa kaupoissa. Eri juttu tietysti jos on joku erityisruokavalio. Sitäkö sitten tarkoittanet?Jussi Häkkinen kirjoitti: Mm. sellainen perusasia kuin ruoka - jos siis syö mitään "potut ja läskisoosi" -sarjaa kummempaa - on maalla huomattavan kallista. Tämä johtuu jo pienemmistä yksiköistä ja vaihdosta. Vaatetuspuolella törmätäänkin sitten moninkertaisiin hintoihin. Muissa tuotteissa ns. "mennen kauden mallit" maksavat usein enemmän kuin uudet mallit kaupungissa.
Ei, mutta se tekee ilmapiirin edes vähän rennommaksi. Ja vaikka sitä tervehtisi tai joskus jokusen sanan sanoisi, niin ei se sitä tarkoita, että joka päivä pitäisi jutulle jäädä.Jussi Häkkinen kirjoitti: Törmäät ehkä naapuriisi yhteisissä harrastuksissa. Siitä tietää. Ei se sonnanjauhanta autuaaksi tee.
Ks. edellinen.Jussi Häkkinen kirjoitti:Kyllä minäkin usein nyökkään portaikossa ohi kulkeville - napit korvillani musiikkia kuunnellen. En jää kyselemään, onko Mustikki lypsänyt.Kun minusta tuo tervehtiminen kuuluu ihan tavallisiin kohteliaisiin tapoihin.
Se nyökkäyskin on sentään jo edes jonkunmoinen noteeraaminen, että hei tossa meni joku ihminen. Pelkkä seinien tuijottelu on jo sitten oma lukunsa.
No joo vaihtuvuus on varmasti joissain paikoin aika suurta. Siinä mielessä tämä kerrostalo missä asun/asumme on ehkä vähän poikkeuksellinen, koska täällä ei ole paljonkaan muuttoliikennettä. Useamman vuoden ajalta jotenkin jo tunteekin osan asukkaista. Itsepintaisesti tervehdin kyllä silti tuoreemmatkin tulokkaat. Ja ketjun aiheeseen vähän palatakseni - jeesaan yhtä lailla jos tarvetta ilmenee.Jussi Häkkinen kirjoitti: On se ihan normaalia - kun kommunikaatioon on joku syy. Olen savolaisjuurinen ja puhun (sekä kuuntelen) mieluusti omissa yhteisöissäni. En kuitenkaan näe tarpeelliseksi tutustua ihan jokaiseen ihmiseen täällä 176200 ihmisen kylässä, enkä edes naapureihini - joita niitäkin talossa piisaa. Ne vaihtuvat kuitenkin eikä minulla ole heidän kanssaan (todennäköisesti) muuta yhteistä kuin asuintalo.
Olen hiukkasen eri mieltä. Kaupungissa kyllä pärjää, vaikka ei jeesaisi yhtään ketään. Siellä pääsee pelkällä rahallakin jo aika pitkälle. On jossain määrin jopa varaa kusta jonkun muroihin, kun löytyy aina joku uusi höynäytettävä joka ei sua tunne. Pienemmillä kylillä sana kulkee paremmin ja kertaalleen menetettyä mainetta ei enää korvaa mikään. Kyllä ne kaikkein mehevimmät apajat olla itsekäs on juuri siellä missä on paljon ihmisiä.Jussi Häkkinen kirjoitti: On vaan pakko ymmärtää erilaisuutta ja erilaisia yhteisöjä - ja jeesata sitä omaa yhteisöään - jos asuu hemmetinmoisessa ihmismäärässä.