Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kreikan talouskriisi
Valvoja: Valvoja
Kreikan talouskriisi
Jahas, koska me EU-kansalaiset todennäköisesti maksamme Kreikan ulos konkurssista, olisi varmaan hyvä tietää, miten tähän on tultu ja mitä me oikeastaan maksamme. Tässä sitä nyt sitten on, vaikea tuohon on sanoa mitään muuta kuin: .
Kreikan palkkavuodessa on 14 kuukautta
Kreikan hallitukset ovat vuosia jakaneet avokätisesti etuja kannattajilleen ja tukijoilleen. Holtiton taloudenhoito on johtanut moniin innovatiivisiin kehitelmiin. Osa on huvittavia, toiset kummallisia – ja kaikki kalliita valtiolle.
Reutersin keräämät esimerkit osoittavat, ettei mielikuvitusta ole säästetty. Lisäpalkkaa maksetaan muun muassa siitä, että saapuu työpaikalle ajoissa. Metsurit saavat lisää siitä, että heidän on pakko työskennellä ulkona. Palkkaa kreikkalaisille maksetaan 14 kuukaudelta vuodessa. Ja bonukset päälle.
Kreikassa on satoja komiteoita, joiden 10 000 työntekijää saavat palkkaa valtiolta. Kukaan ei välttämättä tiedä, mitä komiteat tekevät. Sosiaaliturvajärjestelmää rasittaa 40 000 naimatonta tai eronnutta virkamiesten tytärtä. He saavat nimittäin nostaa edelleen kuolleiden vanhempiensa eläkettä.
Virkamiesten asema on muutenkin hyvä. Laki kieltää virkamiehen erottamisen, mutta eläkkeelle saa jäädä jo ennen 50 ikävuotta. Eläkemenot kasvavatkin ennusteiden mukaan neljä kertaa nopeammin kuin muualla EU:ssa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... &sort=true" onclick="window.open(this.href);return false;
Ylipotkija: Rikkinäinen linkki korjattu. Lyhennettyjä linkkejä - kuten yllä - ei voi kopioida viestistä, vaan ne pitää avata, ja osoite kopioidaan suoraan lähteestä (tai lainamaalla viestiä, jolloin linkki näkyy kokonaan).
Kreikan palkkavuodessa on 14 kuukautta
Kreikan hallitukset ovat vuosia jakaneet avokätisesti etuja kannattajilleen ja tukijoilleen. Holtiton taloudenhoito on johtanut moniin innovatiivisiin kehitelmiin. Osa on huvittavia, toiset kummallisia – ja kaikki kalliita valtiolle.
Reutersin keräämät esimerkit osoittavat, ettei mielikuvitusta ole säästetty. Lisäpalkkaa maksetaan muun muassa siitä, että saapuu työpaikalle ajoissa. Metsurit saavat lisää siitä, että heidän on pakko työskennellä ulkona. Palkkaa kreikkalaisille maksetaan 14 kuukaudelta vuodessa. Ja bonukset päälle.
Kreikassa on satoja komiteoita, joiden 10 000 työntekijää saavat palkkaa valtiolta. Kukaan ei välttämättä tiedä, mitä komiteat tekevät. Sosiaaliturvajärjestelmää rasittaa 40 000 naimatonta tai eronnutta virkamiesten tytärtä. He saavat nimittäin nostaa edelleen kuolleiden vanhempiensa eläkettä.
Virkamiesten asema on muutenkin hyvä. Laki kieltää virkamiehen erottamisen, mutta eläkkeelle saa jäädä jo ennen 50 ikävuotta. Eläkemenot kasvavatkin ennusteiden mukaan neljä kertaa nopeammin kuin muualla EU:ssa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... &sort=true" onclick="window.open(this.href);return false;
Ylipotkija: Rikkinäinen linkki korjattu. Lyhennettyjä linkkejä - kuten yllä - ei voi kopioida viestistä, vaan ne pitää avata, ja osoite kopioidaan suoraan lähteestä (tai lainamaalla viestiä, jolloin linkki näkyy kokonaan).
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 46
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Kreikan talouskriisi
Kreikka, tuo Välimerellinen helmi antiikin aarteineen ja mukavine ihmisineen... Eipä ihme, että siellä ei oo stressistä tietoakaan normikansalaisella, kun katselee noita etuja
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
Kreikan talouskriisi
MtJ kirjoitti: Kreikka, tuo Välimerellinen helmi antiikin aarteineen ja mukavine ihmisineen... Eipä ihme, että siellä ei oo stressistä tietoakaan normikansalaisella, kun katselee noita etuja
Toki on muistettava, että Kreikka ei ole edes velkaantumisasteeltaan pahimmassa jamassa:
EU27-talouksista peräti 12 kantoi vuoden 2009 lopussa velkaa, jonka arvo on enemmän kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Italia (115,8%), Kreikka (115,1%), Belgia (96,7%), Unkari (78,3%), Ranska (77,6%) ja Portugali (76,8%) ovat bruttokansantuoteesseen suhteutetun listan pahimmat syylliset.
Saksan pitäisi olla etunenässä pelastamassa Kreikkaa (ja kohta koko Euroopan eteläisintä osaa), mutta kuinkas ollakaan Saksalla ei mene kovin vahvasti:
Saksa (73,2%), Malta (69,1%), Britannia (68,1%), Itävalta (66,5%), Irlanti (64,0%) ja Hollanti (60,9%) eivät nekään ansaitse puhtaita papereita Eurostatin vertailussa.
Olikohan minulla niitä vanhoja markkoja vielä jossakin kaapin pohjalla? Euron arvostus saattaa nimittäin tämän laman aikana saada vielä melkoisen kolauksen...
Viimeksi muokannut suppulam, huhti 30, 2010, 13.11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
- bodyguard
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 22944
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Kreikan talouskriisi
Niinhän ne sanoo että länsimainen sivistys lähti Kreikasta ja takasin ei oo tullu. Kaikkein pahinta hommassa lienee että kansalaisia siellä ei oikeastaan kiinnosta koko asia lainkaan.
-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.
Blogi
-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.
Blogi
Kreikan talouskriisi
Kansalaisten etu on taistella kaikkia heikennyksiä vastaan, koska todennäköisesti EU:n on kuitenkin pakko suoritta jonkinlainen bailout. Apu siis on tulossa, mutta vapaaehtoisesti ei kannata luopua saaduista eduista. Itse olen taipuvainen sanomaan, että tulisi selvittää mahdollisuudet erottaa Kreikka rahaliiton jäsenyydestä. Tämä olisi tuhoisaa kreikkalaisille, mutta voisi jättää panoksia muun Euroopan talouden kunnostamiseen. Kuten aikaisemmasta viestistä näkee, jopa Saksa on vahvasti velkaantunut ja tämän pienen yhteisömme tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin huonolta.bodyguard kirjoitti: Niinhän ne sanoo että länsimainen sivistys lähti Kreikasta ja takasin ei oo tullu. Kaikkein pahinta hommassa lienee että kansalaisia siellä ei oikeastaan kiinnosta koko asia lainkaan.
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
Kreikan talouskriisi
Velka on peräisin osin sijoittajilta, pankeilta ja muilta valtioilta. Ketju on kuitenkin monimutkainen ja valtiot ovat lainanneet toisilleen rahaa eri aikoina erilaisilla ehdoilla, valtioiden väliset lainat eivät siis kumoa toisiaan.MikaR kirjoitti: Kenelle nuo valtiot oikeastaan ovat velkaa?
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
Kreikan talouskriisi
Taloussanomat spekuloi rahaliiton hajoamista (toki näin tekee nyt moni muukin taho):
Kreikasta alkanut ylivelkaisten eurovaltioiden rahoituskriisi voi vielä hajottaa rahaliiton. Moni veikkaa ainakin Kreikan lähtevän eurosta ennen kuin tämä kriisi hellittää. Kreikka tuskin kuitenkaan on ainoa mahdollinen tai edes todennäköisin lähtijä. Eniten lähdöstä hyötyisi luultavasti Saksa.
Tällä viikolla esimerkiksi yhdysvaltalainen talousprofessori Nouriel Roubini on ennustanut Kreikasta kulovalkean tavoin kautta velkaisimpien euromaiden levinneen kriisin johtavan lopulta rahaliiton hajoamiseen.
Velkaisimpien eurovaltioiden asemesta voi sittenkin olla todennäköisempää, että rahaliitosta ja eurosta luopuvat vahvimmat euromaat. Kaikkein todennäköisin lähtijä lienee vahvin ja vaurain euromaa eli Saksa. Jos Saksa lähtee omille teilleen, lienee myös muiden vakavaraisimpien maiden, kuten Hollannin ja Suomen lähtö lähellä. Nämä muodostaisivat mahdollisesti keskenään suppean mutta sitäkin vakaamman uuden valuuttaliiton.
Saksan lähtö eurosta ja paljon velkaisempien maiden jääminen euroon todennäköisesti heikentäisi euron arvoa tuntuvasti valuuttamarkkinoilla. Saksan uusi markka tai muu uusi valuutta sitä vastoin voisi herkästi vahvistua. Euron heikkenemisestä voisi olla hyötyä niin euroon jääville heikoille maille kuin siitä lähteville vahvoille maille. Nykyistä heikomman euron maat saisivat kilpailukykynsä kohentamiseksi kipeästi kaipaamansa devalvaation.
Saksa ja sen kanssa mahdollisesti lähtevät muut vahvat maat, kuten Hollanti ja Suomi saisivat euromääräisten velkojensa hoitamiseen helpotusta uuden valuuttansa revalvoitumisesta.
Myöhemmin Saksa ja muut pohjoisen vahvat vientimaat hyötyisivät, kun niiden eteläiset asiakasmaat alkaisivat toipua devalvaationsa vauhdittamaan kasvuun.
Rahaliiton mahdollista hajoamista sekä etenkin mahdollisen lähtijämaan etuja ja haittoja on parin viime vuoden kuluessa käsitellyt useissa raporteissaan suursijoittajien arvostama analyysiyhtiö GaveKal Research. Yksi keskeinen johtopäätös näistä analyyseistä on, että etenkään heikoimmille maille lähdöstä olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta Saksan kaltainen vahva maa voisi hyötyä lähdöstä. Veikkaukset rahaliiton ja euron hajoamisesta voivat olla ennenaikaisia, ja rahaliitto voi sittenkin selvitä tästä kriisistä ehjin nahoin. Ei selviämistä kuitenkaan varmana voi pitää.
Rahaliiton näkymät ovat pelkästään kahden viime viikon aikana muuttuneet selvästi aiempaa epävarmemmiksi. Vielä kaksi viikkoa sitten euromaat olisivat todennäköisesti voineet estää Kreikan valtion rahoituskriisiä leviämästä ensin muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisiksi ja heti perään koko rahaliiton kriisiksi. Nyt kriisin rajoittaminen on jo liian myöhäistä, eikä se ainakaan onnistu alun perin tarkoitukseen aiotuilla rahasummilla.
Kaksi viikkoa sitten euromaat lupasivat lainata Kreikalle 30 miljardia euroa, minkä lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto lupasi lainata Kreikalle 15 miljardia euroa. Viikko sitten Kreikka pyysi luvattuja lainoja, mutta niitä ei ole kuulunut eikä kaikkien euromaiden lainalupauksen pitämisestä ole vieläkään varmuutta.
Rahoitusmarkkinoiden luottamus Kreikan rahoitustilanteen ratkeamiseen on tukilainan viipymisen takia tällä viikolla romahtanut, ja markkinoiden epäluulo on levinnyt muihin velkaisiin eurovaltioihin.
Nyt markkinat arvioivat Kreikan tarvitsevan tukea muilta euromailta alkuperäisen 30 miljardin euron asemesta jo ainakin sata miljardia euroa, jotta tukipaketti olisi uskottava.
Jos myös muut velkaisimmat euromaat on pidettävä pystyssä vastaavalla tuella, paisuu tuen tarve herkästi satoihin miljardeihin euroihin. Ja mitä useampia maita on pidettävä pystyssä tuen voimin sitä harvemmaksi käy tukijoiden joukko.
Kansainvälisen politiikan ja talouden riskianalyyseihin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor julkaisi torstaina raportin, jossa se arvioi eurokriisin talttuvan enää "shokeeraavan" mittavalla tukiohjelmalla.
Yhtiö arvioi rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi ja rahaliiton pelastamiseksi tarvittavan tuen määräksi jopa kolmasosaa kaikkien Etelä-Euroopan velkaisten eurovaltioiden veloista.
Kolmasosa Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Italian valtioiden velasta on tuhat miljardia euroa. Ja mikä pahinta, Espanjan ja Italian mukana tuettavien puolelle siirtyisi noin neljäsosa koko euroalueesta. Stratfor pitää epätodennäköisenä, että moisia tukirahoja saati poliittista halua niiden pulittamiseen löytyy enää mistään. Ellei löydy, voi rahaliiton tulevaisuus olla hyvinkin pian katkolla.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalou ... 0106180/12" onclick="window.open(this.href);return false;
Kreikasta alkanut ylivelkaisten eurovaltioiden rahoituskriisi voi vielä hajottaa rahaliiton. Moni veikkaa ainakin Kreikan lähtevän eurosta ennen kuin tämä kriisi hellittää. Kreikka tuskin kuitenkaan on ainoa mahdollinen tai edes todennäköisin lähtijä. Eniten lähdöstä hyötyisi luultavasti Saksa.
Tällä viikolla esimerkiksi yhdysvaltalainen talousprofessori Nouriel Roubini on ennustanut Kreikasta kulovalkean tavoin kautta velkaisimpien euromaiden levinneen kriisin johtavan lopulta rahaliiton hajoamiseen.
Velkaisimpien eurovaltioiden asemesta voi sittenkin olla todennäköisempää, että rahaliitosta ja eurosta luopuvat vahvimmat euromaat. Kaikkein todennäköisin lähtijä lienee vahvin ja vaurain euromaa eli Saksa. Jos Saksa lähtee omille teilleen, lienee myös muiden vakavaraisimpien maiden, kuten Hollannin ja Suomen lähtö lähellä. Nämä muodostaisivat mahdollisesti keskenään suppean mutta sitäkin vakaamman uuden valuuttaliiton.
Saksan lähtö eurosta ja paljon velkaisempien maiden jääminen euroon todennäköisesti heikentäisi euron arvoa tuntuvasti valuuttamarkkinoilla. Saksan uusi markka tai muu uusi valuutta sitä vastoin voisi herkästi vahvistua. Euron heikkenemisestä voisi olla hyötyä niin euroon jääville heikoille maille kuin siitä lähteville vahvoille maille. Nykyistä heikomman euron maat saisivat kilpailukykynsä kohentamiseksi kipeästi kaipaamansa devalvaation.
Saksa ja sen kanssa mahdollisesti lähtevät muut vahvat maat, kuten Hollanti ja Suomi saisivat euromääräisten velkojensa hoitamiseen helpotusta uuden valuuttansa revalvoitumisesta.
Myöhemmin Saksa ja muut pohjoisen vahvat vientimaat hyötyisivät, kun niiden eteläiset asiakasmaat alkaisivat toipua devalvaationsa vauhdittamaan kasvuun.
Rahaliiton mahdollista hajoamista sekä etenkin mahdollisen lähtijämaan etuja ja haittoja on parin viime vuoden kuluessa käsitellyt useissa raporteissaan suursijoittajien arvostama analyysiyhtiö GaveKal Research. Yksi keskeinen johtopäätös näistä analyyseistä on, että etenkään heikoimmille maille lähdöstä olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta Saksan kaltainen vahva maa voisi hyötyä lähdöstä. Veikkaukset rahaliiton ja euron hajoamisesta voivat olla ennenaikaisia, ja rahaliitto voi sittenkin selvitä tästä kriisistä ehjin nahoin. Ei selviämistä kuitenkaan varmana voi pitää.
Rahaliiton näkymät ovat pelkästään kahden viime viikon aikana muuttuneet selvästi aiempaa epävarmemmiksi. Vielä kaksi viikkoa sitten euromaat olisivat todennäköisesti voineet estää Kreikan valtion rahoituskriisiä leviämästä ensin muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisiksi ja heti perään koko rahaliiton kriisiksi. Nyt kriisin rajoittaminen on jo liian myöhäistä, eikä se ainakaan onnistu alun perin tarkoitukseen aiotuilla rahasummilla.
Kaksi viikkoa sitten euromaat lupasivat lainata Kreikalle 30 miljardia euroa, minkä lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto lupasi lainata Kreikalle 15 miljardia euroa. Viikko sitten Kreikka pyysi luvattuja lainoja, mutta niitä ei ole kuulunut eikä kaikkien euromaiden lainalupauksen pitämisestä ole vieläkään varmuutta.
Rahoitusmarkkinoiden luottamus Kreikan rahoitustilanteen ratkeamiseen on tukilainan viipymisen takia tällä viikolla romahtanut, ja markkinoiden epäluulo on levinnyt muihin velkaisiin eurovaltioihin.
Nyt markkinat arvioivat Kreikan tarvitsevan tukea muilta euromailta alkuperäisen 30 miljardin euron asemesta jo ainakin sata miljardia euroa, jotta tukipaketti olisi uskottava.
Jos myös muut velkaisimmat euromaat on pidettävä pystyssä vastaavalla tuella, paisuu tuen tarve herkästi satoihin miljardeihin euroihin. Ja mitä useampia maita on pidettävä pystyssä tuen voimin sitä harvemmaksi käy tukijoiden joukko.
Kansainvälisen politiikan ja talouden riskianalyyseihin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor julkaisi torstaina raportin, jossa se arvioi eurokriisin talttuvan enää "shokeeraavan" mittavalla tukiohjelmalla.
Yhtiö arvioi rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi ja rahaliiton pelastamiseksi tarvittavan tuen määräksi jopa kolmasosaa kaikkien Etelä-Euroopan velkaisten eurovaltioiden veloista.
Kolmasosa Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Italian valtioiden velasta on tuhat miljardia euroa. Ja mikä pahinta, Espanjan ja Italian mukana tuettavien puolelle siirtyisi noin neljäsosa koko euroalueesta. Stratfor pitää epätodennäköisenä, että moisia tukirahoja saati poliittista halua niiden pulittamiseen löytyy enää mistään. Ellei löydy, voi rahaliiton tulevaisuus olla hyvinkin pian katkolla.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalou ... 0106180/12" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
- Beorn
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1880
- Lauteille: Helmikuu 2007
- Paikkakunta: Rauma
Kreikan talouskriisi
Kreikan hyvin ongelmalliseen taloustilanteeseen saattaa olla muitakin syitä kuin julkisen talouden ylilyönnit. Julkinen talous on helppo maali, se kun on julkista (ja Kreikan tapauksessa mopo oli karannut totaalisesti lapasesta). Kreikankin tapauksessa ainakin jotkut jäljet näyttäisivät johtavan kohden Hyvin Rationaalisesti ynnä Objektiivisesti johdettua Pyhää Sylttytehdasta.suppulam kirjoitti: Jahas, koska me EU-kansalaiset todennäköisesti maksamme Kreikan ulos konkurssista, olisi varmaan hyvä tietää, miten tähän on tultu ja mitä me oikeastaan maksamme. Tässä sitä nyt sitten on, vaikea tuohon on sanoa mitään muuta kuin:
edit
Jussi Pirnes
Rikkaus ja mahti ovat aina olleet silkkaa unta,
kirjoitukset tuoksuvat hyvältä vielä sadan vuoden kuluttua.
Ryōkan :::DIY:::
Rikkaus ja mahti ovat aina olleet silkkaa unta,
kirjoitukset tuoksuvat hyvältä vielä sadan vuoden kuluttua.
Ryōkan :::DIY:::
- flammee
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 23
- Viestit: 11111
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Kreikan talouskriisi
Kreikan heikon tilanteen syynä ei taida olla ainoastaan hassut lait, epäilisin että se ihan hitusen vaikuttaa että maa on turvapaikanhakijoiden portti eurooppaan. Ja kun niin suuri osa dublin-tapauksista vielä palautetaan sinne takaisin. Italialla on sama ongelma. Kun niiden maahanmuuttajien määrä ei pyöri kymmenissä tuhansissa, vaan miljoonissa ja integroitumisaste ei ole parhaimmasta päästä, kun resurssit ei riitä.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Kreikan talouskriisi
Pitää tietysti huomioida myös mm. paikallisen teollisuuden kehitystaso, korruptio ja miljoona muuta tekijää... Kreikan julkinen talous on huonosti hoidettu mutta toki itsekin virkamiehenä tiedostan sen, että yksityisen sektorin ongelmat saavat vähemmän huomiota ja julkinen sektori saa niskaansa eniten kritiikkiä.
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
" onclick="window.open(this.href);return false;
___________
Kreikan talouskriisi
Ateenan mellakat vaativat kuolonuhreja
Kaaos kaduilla
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201005 ... 3_ul.shtml
Saa nähdä.
Kaaos kaduilla
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201005 ... 3_ul.shtml
Saa nähdä.
My life is all that I've known
And it's all that keeps me here
My time is all that I own
So I won't let it slip away
And it's all that keeps me here
My time is all that I own
So I won't let it slip away
Kreikan talouskriisi
Väyrynen lataa
Koko vasemmisto vastuussa Kreikan kriisistä ja sen vaikutuksista Suomeen
http://www.vayrynen.com/v-blog/koko-vas ... ta-suomeen
Paavo on mahtava mies!
Koko vasemmisto vastuussa Kreikan kriisistä ja sen vaikutuksista Suomeen
http://www.vayrynen.com/v-blog/koko-vas ... ta-suomeen
Paavo on mahtava mies!
My life is all that I've known
And it's all that keeps me here
My time is all that I own
So I won't let it slip away
And it's all that keeps me here
My time is all that I own
So I won't let it slip away
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1196
- Lauteille: Elokuu 2006
- Paikkakunta: Saaristo
Kreikan talouskriisi
Mitähän tästä vielä tulee. Naamakirja on ainakin täynnä vihaisten ihmisten ryhmiä. Hallitus tekee omat valintansa asioiiden suhteen ja sitten vaan rutistaan jälkeenpäin...
Se mikä ei tapa, sattuu s-tanasti..
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 78 kurkkijaa