Ottaa pattiin!

[MarkkuT]

Huviajelut ja jossain autioilla teillä rellestelyt erikseen, mutta minkä helvetin takia pitää vaikka kauppareissulla kiihdytellä sadan hujakoille melkein kylän keskustassa ja mutkissa vetää kauheassa sivuluisussa vieläpä ruuhkasimpaan aikaan päivästä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/10-vu ... 85912.html

:evil:

[kivi]

Ottaa päähän ystävät. Mitä pitää ystävältä sietää? Kun toisaalta ei ihan pienen asian takia tahtoisi lähteä yhtä parhaista ystävistä jättämään. Mutta toisaalta, mitä ystävä antaa siedettäväksi? Eli jos on oikeasti ystävä niin kuinka paljon sille on valmis tuotamaan päänvaivaa vaan omasta tahdostaan? Ei ole todellakaan helppoa ei.

[bodyguard]

Ottaa päähän ystävät. Mitä pitää ystävältä sietää? Kun toisaalta ei ihan pienen asian takia tahtoisi lähteä yhtä parhaista ystävistä jättämään. Mutta toisaalta, mitä ystävä antaa siedettäväksi? Eli jos on oikeasti ystävä niin kuinka paljon sille on valmis tuotamaan päänvaivaa vaan omasta tahdostaan? Ei ole todellakaan helppoa ei.

Valitettavasti nää ei aina toimi molempiin suuntiin, ihmiset ei välttämättä aina arvosta takasinpäin niin paljon kun niitä arvostaa. Vaikea sanoa minkä verran pitää ystävältä sietää mutta jos kunnioitus ja arvostus alkaa näyttämään yksipuoliselta niin kannattaa miettiä onko se oikeasti ystävä. Tullut sama eteen viimeaikoina useampaan kertaan

[Kristian Hyvärinen]

Arvostus ja kunnioitushan eivät näy sanoissa, vaan teoissa. Mulla on ikäviä kokemuksia siitä, kuinka on vedätetty ja pyöritetty ja puijattu ja juksattu sillä, että olen uskonut ihmisen suorapuheisuuteen. Tosiasiassa käytös (pitkällä aikavälillä) näyttää useimmissa tapauksissa parhaiten sen, mitä ihminen tosiasiassa toisista ajattelee.

[kivi]

Suhteellisen suurena vaikeuttajana tässä hommassa on vielä se että en ole henkilö joka yleensä joutuu siihen kuuluisaan hätään jossa ystävä tunnetaan. Tavallaan vajaan puolenvuoden takaa on tilanteita joissa tämä kyseinen ystävä kyllä osoitti ystävyyttä, mutta muuten on moneen kertaan käynyt mielessä että tekeekö oikea ystävä noin . Vielä kun tilanne on oman näkemykseni mukaan melko kliseinen kolmio draama, jossa ystäväni kuvittelee että hänelle ei jää aikaa tyttöystävän takia. On tehnyt samaa aikaisemminkin vastaavissa tilanteissa. Muuten ei varsinaisesti valittamista tästä ystävästä, mutta tämmöisissä tilanteissa tuntuu olevan aika hankaalaa. Toki voihan olla että olen itsekkin käsittänyt jotain väärin mutta aika pitkälti merkit tähän vittaavat. Pelottaa vaan että jos tulee tilanne jossa pitäisi tehdä valintaa näiden kahden väliltä, niin vaikka tavallaan vastaus on että ystävät ensin, niin herää silti kysymys että kuka tämmöisen kysymyksen kysyy? Mielestäni ei ainakaan tosiystävä.

[Elina]

Onko ystävä siis mustasukkainen siitä, että sulla on tyttöystävä? Ymmärrän kyllä tilanteen, miettinyt jokin aika sitten vähän samaa. Mutta siinä voi tulla mielestäni tyttöystäväkin vastaan, eli antaa tilaa myös ystäville. Kyllä se oma dynamiikka löytyy niiden eri ihmissuhteiden välille, jos vain ottaa asiat rauhassa eikä lähde kenenkään kanssa tappelemaan.

[kivi]

Tilanteenha ymmärtäisi mikäli tältä tytöltä löytyisi jokin ylisuuri omistus halu, tai olisi vaatinut esim olemaan meneättä kavereiden kanssa viikonloppuna baariin. Mutta kun ei mitään sen tapaista. Itseasiassa ihan eri suuntaan mennyt. Kertonut ihan selvästi että ei halua vaatia minua itselleen kavereiltani, olen joskus maininnut että että ihan vaan periatteessa jo kaverit menevät tyttäystävän edelle siitä syystä että tuommoisilla suhteilla jotka tähtäävät oikeasti etenevästi pitkälle, niin tuppaa olemaan aika suuret riskit mennä metsään, toki tuommoinen kommentti minulta tälle tytölle olisi voinut olla käytännössä itsemurha tämän asian suhtee, mutta hänen suhtautumisensa oli erittäin hyvä, ja itse ajattelee samalla tavalla. Eli toisin sanoen tällä ystävälläni ei ole mitään syytä olla mustasukkainen. Asiaa ehkä provosoi hieman se että huomisen lomapäivän takia tänään oli tarkoitus lähteä baariin, itse kuitenkin aloin epäröimään asiaa, koska vapaapäivänä voisi ehkä muutakin tehdä kuin potea huonoa oloa. Samoihin aikoihin kun sanoin tälle ystävälleni että jos en sittenkään lähtisi sinne juomaan, satuin saamaan tekstiviestin. No siitä sitten kaveri veti johtopäätöksen että viestissä tuli tyttöystävältä jonkin tapainen kieltä lähteä, ja milläs tätä nyt sitten selittää uskottavasti. Kun kerta toinen kuvittelee että minä olen tossun alla, niin eihän se oikeen vakuuta. Sen lisäksi toinen asiaan suuresti vaikuttava asia on se että sain mainitsin sitten tytölle asiasta viestillä ja vastauksena oli kutakuinkin että kerro kavereille että hän ei ole kieltänyt eikä tule kieltämään ajan viettoa kavereiden kanssa. Näytin viestin sitten kaverilleni, mutta samalla hän luki minun lähettämäni viestin jossa sanoin että nämä kaverit nyt ovat täällä mustasukkaisia hänestä. Termi oli karrikoitu, mutta ilmeisesti heidän mielestään erittäin väärä. Alkoivat molemmat kaverit puhumaan maineensa menettämisestä sen viestin takia.

Tuskastuttaa nyt taas niin tämä homma ettei sitä osaa tähän enää edes kunnolla kirjoittaa. Kait tämä järjestyy kiukuttaa niin ettei oikeen sanoiksi osaa pukea.

[Mika]

Vaikka tuon perusteella onkin mahdotonta hahmottaa kokonaistilannetta, melko vaikeilta ja epäkypsiltä ihmisiltä kaverisi vaikuttavat. Muistaakseni olet aika nuori, mutta ei ainakaan minulla nuorempanakaan ollut koskaan mitään tuollaisia ongelmia kavereideni kanssa. Mieti ihan rauhassa, millainen kaveri olet itse ja millaisia kavereita haluat itselläsi olevan. Vaikutus kun on kahdensuuntainen.

[kivi]

Näinhän se menee. Uskon kyllä melko vakaasti tietäväni millainen olen. Enkä suinkaan tarkoita tuota niin että kuka nyt ei tietäisi, vaan että olen oikeasti joskus aikoinaan ja myös viimeaikoina tehnyt aika paljon itsetutkiskelua, ja ihan oikeasti uskon tietäväni että millainen ihminen olen. Sen lisäksi uskon tietäväni millaisia ihmisiä kaverini ovat. Nopeana yhteenvetona voisi sanoa että erilaisia. Silti kuitenkin ovat sellaisia joihin luotan tällähtekellä toiseen täysin vakaasti, ja tähän enemmän itseensä ottaneeseen myös melko vakaasti. Ja tosiaan tuon kokonais kuvan hahmottaminen lienee mahdotonta kirjoituksistani, koska tuntuu että minäkään en ymmärrä kaikkea tällä hetkellä.(huokaus). Kyllä kait se siitä.

[bodyguard]

Kannattaa muuten muistaa se että kaikilla on joskus huonompia ajanjaksoja elämässä jotka sitten saattavat heijastua käytökseen kavereita kohtaankin (ei tietysti pitäisi mutta tosiasia on että joskus näin vaan käy). Mikäli siis kyse ei ole mistään pidempään jatkuneesta trendistä niin kannattaa myös koittaa ymmärtää että ihmisillä on pahoja päiviä/viikkoja ja koittaa parhaansa mukaan koittaa ymmärtää. Tietysti ihan mitä hyvänsä ei pidä ymmärtää mutta jos siis kyse kuten ymmärsin vaan lähinnä kiukuttelusta.

[Kari Aittomäki]

Ottaa päähän minä.
Viimiset yhdeksän viestiä näyttäytyy mun arpisilmiini... jotenki hyvin epätodelliselta, ikäänkuin tylsän telkkarisarjan kökkelöiltä "dialogeilta".
Muovipuheelta.

Täytyy kai alkaa katella salkkareita tai jotain.

[Poista käyttäjä 3276]

Omaa typeryyttäni murtamani jalkapöytä. Näiden vammojen kans pärjäis muuten, mutta kun on combatin peruskurssi vedettävänä ja oma seura on just nyt mun harteilla, niin pakko on. Vaikeuttaa juttujen demoamista, ei siten etteikö asenne välittyis, pakko purra hammasta ja vedellä niinku pitää, että sakki tajuaa. Ottaa tämä pattiin silti. Pelkään myös välittäväni näille nuorille treenaajille liian kylmää olemista, kun tälläsenä näyttäydyn vetäjänä, mutta fuck it.

Ready for the hit between the eyes, can't you see I'm much too young to die.

[Kari Aittomäki]

Kipu on Elämää.
Mä olin kerran aika höttösissäni ja potkasin varpaani poikki Artturin kyynäspäähän.
Kaskun oli kämppä täys alkaneen shootfightingin pioneerejä, mm. Sauraman Jusan Kehäkarhut potkunyrkkeilytitteleineen..

Vedin treenejä ja virtaa oli.. jopa kiveäkovempi Artturi kavahti ja sätkähti ja lyukkäs kynäspään potkun eteen.
Varvas sano snagdjöö mutta ku oli treeni kesken.
Luulenpa ettei kukaan huomannu tuskhaani.. jota siis ei ollut.
Kipu tuntuu muttei vaikuta jos sen niikseen ottaa.

Ja koska olin kovajätkä niin veidn kuut suoraan ka eiku seuraavana aamuna telakalle, varpaan teippasin roudariteipillä, immobilisoinniks riitti pahviviritelmä.
Skipi kerto myöhemmin että olin ollu sennäkönen että jos joku tulee kertoon ihanmitävaan niin ai-jai-jai.

Eli menet kuvauttaan sen terän, höynä!
Sitte vedät kipsi jalassa, so?
Gerard Gordeau veti Suomenleirin käsi kipsissä Teila Tulin paksun pään takia.
Eis yöny uskottavuutta ensinkään.

[Poista käyttäjä 3276]

Onhan se lekurille mentävä jos tää yö on samanlainen ku viimeyö. Vetelin tohkeissani alapotkuja säkkiin, säkki ovensuussa roikkumassa, hetken mielijohteesta päätin koittaa nostaa kylkikorkeudelle edes kerran. Täysiä ku tuli vedeltyä niin ei ajatus ehtiny perässä, eihän siinä tilaa ollu, mawalla jalkapöytä kopahti ovenkarmiin niin lujaa ku lähti.

[Kari Aittomäki]

Hehhehee!
Tyhmyydestä sakotettiin. Kontrollia poega, kontrollia!
Ota lohdutusta siitä että kukaan ei ole tyhmä tahallaan.

No ei, pafka mäihä mutta tuo paranee kyllä.
Aatteles jos oisit vetäny saman vedon möyhyissäsi jonku piruparan tööteriin.

Ja joutusit juurikin nyt seisoon liinavaate-pinkka sylissä kopin ovella, takana kalahtaa lukot perille ja paperissa lukee 4 vuotta ehdotonta.
Ei hyvä.

Iloitse, kipu kertoo kuinka kivaa onkaan kun ei satu.