✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
obmijoy kirjoitti:
Sitten on pieni osa ihmisiä, jotka eivät ajattele kuin lampaat. Tämä kaksi prosenttia väestöstä jakaantuu susiin ja paimenkoiriin.
Grossman teki tässä pienen virheen, on vielä susikoirat, jotka suoraan tappavat susia ilman paimen-välivaihetta.
Tähän mennessä ei ole saatu varmuutta siitä, kuuluvatko susikoirat ongelmiin vai ongelman ratkaisuihin.
Grossman toteaa jossain suurimman osan tuosta 2% olevan jonkin tasoisia psykopaatteja (en tiedä pitääkö paikkansa) ja vain äärimmäisen pienen joukon olevan kykeneviä eräänlaiseen "perusteltuun" tappamiseen,
Kamppailulaji jonka nyt valitset tulee olemaan kesto laaastari ja turvaverkko
jos valitset nyt PIKALaJIN (ja treenaat vain hetken) KÄY SINULLE NIIN KUIN käy hokutoa reenanneelle kelta/oranssi vyölle
huomaat kesken manauksen että usko ei ole riittävän vahva ja kohta ollaan samassa veneessä ahdingon kärsijän kanssa. Sinä manattava ja riivaajat no yhdesähän onkiva ei oo yksinäistä.
Jossain luki "peruskoulutus pitää olla sellainen että se aiheutaa selviytymisen ekasta oikeasta tilanteesta jolloin yksilö pääsee muokkaamaan ja hahmottamaan oppimaansa ja puutteita".
yritän hahmottaa kirjoittaen että:
mikään laji ei toimi jos psyykkisesti mennään kontrolloimattomaan uhoon tai arkuuteen eli LEUKA nousee ja silmät räpsyy.
Kuinka käy (kylläisyyden suhteen ja nälän poissa pysyvyyden suhteen)kun syö??
herkullisen näköisen isohkon pikaruoka annoksen joka sisältää kaikki herkut mitä annokseen haluaisit.
vertaa
alkuruoka(oransiin vyöhön) pääruoka (vihreästä -mustaan vyöhön) ja jälkiruoka (opettajataso eli danit, leirien veto ja sosiaaliset ryhmäänkuulumiset yms.)
Pikalajien heikkous katoaa samassa ajassa kuin Hokutokankin heikkous eli pääruoka vaiheessa jolloin on opittu olemaan alla:
lyöntien eli matsiharjoitus
heittojen eli heittoharjoitus
lopulta vaikka vihreän täyskontakti ottelu
on ehkä jopa käyty narikkapoikana ohjailemassa humalaisia ja saatu agressiokohtaamistakin osakseen tietäen että takana tukijoukot jotka antaa tarvittaessa tulla itselle vähän turpaankin mutta auttavat ettei kummallekkaan(asiakas/sinä) satu mitään ikävää
ja näin on havaittu että ihmiset ovat vain ihmisiä eivätkä mitään "suohirviöitä tai avaruusmonstereita" tuossa kohtaa on jo joutunut 3-20x yksin ovellekkin räkälään ja huomannut ihmisten aitouden jota liituraita ei peitä.
Voi olla mielenkiintoista havaita controlloidessa "pitkään heikompaa" että "Tähänkö se sodassa saatu peräänantamattomuus perustui, eihän tää rauhotu millään vaikkei sillä oo ees kortteja remuta, silti parhaansa tekee ylivoiman edessä, outoa eikö tuohon nyt ois voinut rauhoittua jo aiemmin." , pidellä nyt 25min ja antaa kytille ja äijä vaan vihastuu kokoajan enempi ja YLLÄTYS -viikonlopun jälkeen pyytää viellä anteeksi käytöstään. "kunnon duunarit on duunareita kunnia heille".
Pikalajit täyttävät itsensä siis siinäkohtaa kun ne sisäistää eli kykenet jo opettamaan niitä ja olet niiden treenauksen alla saanut psyykistäkontaktia joko niin että sinut on viety tilanteisiin esim narikkapojaksi tai opetus tilanteet ovat olleet sinua peloittavia.
Aikoinaan kun olin niin nuori(22-24v) että treenailin kakea (matsuoa/raittinen myönsi sinisen/kuure) , aikidoa ja judoa(peruskurssi) sekä perustettiin roihin hokutoseuraa (1992-1993)
olin viellä niin tuore että pelkäsin sempaini tekemiä hjj:n ruskeanvyön joitain tekniikoita(eräs heitto joka kohdistui polveen) sekä tiesin että kivekset kolisee joka treeneissä, kunnes opin tippumaan heitosta niin sikiöön ettei uraken yltänyt kasseille "ihan hyvä sisäistää" hokuton kiveksille ohimoon on todellinen lopetus(kun hokutossa tehdään lopetus ollaan aina asenossa jossa on tukeva seisonta ja aseen veto on mahdollista nopeasti sekä näkökenttä on avoin) sillä siinnä aiheutetaan kiveskivun kautta sikiöön käpertyminen jolloin ohimo auki ja lopetuksen jälkeen seuraava päällekävijä joka harjoituksessa on tietenkin selkäsi takana eli putkinäkökin rikotaan ja ehdollistetaan tilanteessa kääntymään niin että saadaan hoidettua magan mainostama 360 astetta eli koko ympäristö.
Usein potkimme ja löimme paikkamme kipeiksi kolmen ringissä (sinv hjj, siniv kake ja ruskv judok) kiertäen ja välistä kiertosuunta vaihtui.
Idea: seisottiin paikoillaan liikkumatta ja seuraava rigissä oli kompinaatio nukkesi, jos sinua potkaistiin lujaa ja tipuit reisipotkusta polvillesi teit saman seuraajallesi ja tämä maksoi takaisin kolmanelle eli sille joka potkaisi sinua. Kerran olin tässä rigissä ja liian lähellä jolloin huomasi epäonnekseni lentäväni taaksepäi"n sokutosta täysin ilmat pihalla ja komentti joka sempailta tuli oli
"kyllä ylempivöinen karateka yhden potkun kestää, YLÖS sieltä" samaten hän kombinoi edessä seisovaan ja tulin paikalleni koska ringin kuului pyöriä. No rinki jatkui vähän kevyemmin kunnnes kykenin hengittämään. En siis ollut valmiina ja seisoskelin liian lähellä hässäkkää jotein sain olla nauramatta 1,5 viikkoa koska vatsan lihaksisto oli kai lievästi revennyt koska nauru, yskiminen ja syvään henkittäminen sattui. Hassua kyllä olen "kiitollinen" tämän pientä aristusta sisältävän tunteen alla treenasin hjj:a roissa, tuotakaan ei olisi ollut jos olisin pohjiltani ollut kunnon judoka ja thaiboksari eli olisin jo alkujaan osannut elää ja luottaa sempaini heitoon ja kyennyt jäkittämisen sijaan rentoutumaan matsiharjoittelussa.
Lopulta raahasin itseni ovelle töihin lyhyen(mutta vahvan kokoisekseni) ja kevyen(72kg) kroppani kanssa koska aloin tajuta jotta "tuo sempai on hullu ja suurin osa asiakkaista ei osaa vedellä tohon tahtiin ja ne kummiskin maksaa siitä että puutun ja saatan saada osumia".
1993 loppusyksystä tai 1994 alkuvuodesta KUUNO tuli vetään meille kolmelle oman treenin roihin ja graduoi peruskursille vyöt. Tuo oli hieno kokemus. Jossain kirjoituksessani haen keksittyä hahmoa joka on "vanha, kokenut ja kyvykäs asettumaan ruoskijaksi mutta myös ymmärtäjäksi sekä elämän lankaa jo niin paljon nähnyt että osaa suhteutaa ja näin antaa lääkettä oppilaileen" Soturin tie on tuolainen, oliko Max Jensenin sanoja "vaikka olet kova itsellesi ja vaativa ei se tarkoita sitä että kuuluisi olla jokaiselle", itse ymmärrän tuon niin että kuuluisi olla ymmärtäväinen myös niitä lampaita kohtaan, jos heitä ei olis ei olis suojelijalla laumaa mitä suojella.
(kun hokutossa tehdään lopetus ollaan aina asenossa jossa on tukeva seisonta ja aseen veto on mahdollista nopeasti sekä näkökenttä on avoin, jos tuohon tulisi seläntakaa just kriittisellä hetkellä ohimolyönin kohdalla tönäisy ollaan tuossavaiheessa jo opittu ukemit eli lopettaja kaatuu heitetyn ylitse ukemilla ylitsenousten tai maahan jääden, joka tapauksessa liikettä ei pysäytetä vaan liikettä jatketaan ja ohjataan kun on opittu ohjailutavat)
Magan kouluttaja koulutus sisälsi samoja asioita ja samoja ongelmia
jos treenaava kamppailija ei irtisanoudu heti aluksi leuan nostelusta tulee hän vahvistamaan leuannostelurefleksiä joka treenissä OLI LAJI MIKÄ HYVÄNSÄ. Kun lyönti tulee kohti kuuluu ekaksi opetella ottamaan se vastaan otsalla koska niin oikeassa elämässä käy HETI EKAKSI, kun pitelet vihulaista kiinni ja toinen hakkaa sinua et ehdi väistää tai lyödä takas kun sulla on 70-110kg äijää käsissä. Ei hätää niinkauon kuin on taju tallella ja niinkauon on kuin aistit tilannetta "tajuttomat ei aisti ne nukkuu" Aistimukset 0 toimitamahdollisuudet/reagointi 0 ja itsensäsuojelumahdollisuudet 0
JOLLOIN selviytymisesi on täysin "hakkaajiesi käsissä" älä välitä tuo ei pelota sinua koska olet tajuton tajuton ei pelkääkkään. Tai jos tappelet porukkaa vastaan ja olet "sisäisesti perus suomalaine eli hullu" et tunne pelkoa koska tehdesään itseään tai läheistään koskevia hätävarjelu/suojelu toimenpiteitä ei työn ollessa "alla" ehdi pelätä.
Tuon luin jutustasi taikuri ja "kunnioitus" heräsi kohtaasi vain empijät ehtivät pelätä ja empijä arpoo kunnon paimenkoira ei arvo se menee ja pelastaa kokeneet paimenkoirat ehtivät jopa valita toimintatavoista ja jne.
Jos susi ei ole aivan täysin sekaisin saaliistaan karkaa susi kun aistii synkeän paimenkoiran ja tässä ollaan taas siinä eli tässä tätä älä halua pysy niinkuin pysytkin taikurina sielu ja silmät sinisinä
"The bad guys kill the bad guys. The bad guys kill the good guys. If you want to survive the bad guys, you have to have some bad in you — a lot actually. You have to know what they know."
— Henry Rollins
ps
Vieillä vähän hokutosta jota en enään selän vuoksi treenaa
lekalla meni kerran yli ja moni muukin työ on ollut rikkomassa saas nähä on mennyt kuntoon mattopainilla ja painonnostolla lähtiskö viellä joskus mukaan.
"hokutossa kun treenattiin vihreään oli tapana tehdä vytötekniikkaa niin kauon ja lujaa jotta alkoi ajantaju heitää ja näkötakkuilla hien silmiinvalumisen vuoksi sekä kiireen ja hapen loppumisen vuoksi ja kun sait hoidettua vastustajan oli heti etsittävä/käännyttävä ja hoideltava toinen jos happea saadakseen viivytteli sekunnin puolikastakaan tuli vetäjä potkiin perseelle ja vetään avaria selkään jos pelkkä huuto ei tehonnut "vauhtia vauhtia se lyö jo selän takaa" kunnes ei enään juurikaan kyetty mihinkään eli aivan täydellänopeudellakin tehdyt liikeet olivat hitaita ja heiton aikainen ja jälkeinen asento/asennot horjuvia jolloin vetäjä huusi "sama jatkuu ääri hitaasti" eli saatiin "aktiivista lepoa" ja kun oli aikamme levätty tekniikkaa tehden kuului taas nopeutta lisää. Tuo treenitapa oli fyysisesti ehkä jopa psyykkisestikkin paljon julmempi kuin ne kaksi matsia jotka olen ottanut useampaa vastustajaa vastaan elämässä kadulla yks ja ovella toinen. Kummassakin tosi tilanteessa olin altavastaajana mutta kykenin selviytymään, sillä olen ymmärtänyt jo lapsena "ilmaisia lounaita ei ole", sut raiskataan jos et katsele ja ole tarkkana missä kuljet (olin känissä ekassa tapauksessa). Voidaan siltikkin vaikka oot mutta ei se tee susta huonoa tai yhtään mitään väärintekijöistään tekee kylläkin. Kuolihan siellä tsunamin kourissakin ihmisiä ja ei se tehnyt heistä huonoja ei se ollut niiden kuolleiden vika.
sillä olen ymmärtänyt jo lapsena "ilmaisia lounaita ei ole", olen kaikesta pienstä koostani huolimatta tainut olla noissa tilanteissa aina se fyysisesti vahvin vaikkakin oli mukilointipojat viimeksi päätäpitempiä ja jonkiverran reenaneitakin olen heikko mutta nuo häiriköt on sattuneet vaan oleen vielä heikompia tosin eka juttu 18v iässä sillloin olin kyllä kohtuuttoman vahva kokoisekseni ja ikäisekseni sekä kampailusuuntaisesti treenannut jo 7 vanhasta (veitsenheitot, säkin hakkaus) ja maalaistyöt oli oltava vahva ja nopee ettei isoveljen tarvinnu hävetä, eikä sen ikinä tarvinnu. Eikä mun sitä. Armottoman vahva metsuri jopa niin hyvä että viimeksi kun kävin kylillä vanha kylän (Olli)mies kehuskeli liikkumista ja nopeutta metsurin työssä ja kehujaäijä on nähnyt tekijä miehiä pitkän elämänsä aikana paljon silti muisti velipojan parhaana "outoa". Väitän että metsurin työ ja liikuminen hankalassa maastossa vaarallisen välinnen kanssa on hyvä tuki väline kamppailulle.
tulet oppimaan hokutoa hyvin koska jo valmiiksi judo ja karate pohjalla
se leuka on se helposti ryhmässäsi hoideltava ongelma ei muutako hanskat käteen ja naputteleen otsaan tyttöjen kanssa
unehtu tuo poke ketju: http://www.potku.net/forum/viewtopic.ph ... 40#p600179" onclick="window.open(this.href);return false;
tämä nyt on aika hjj suosiollista mutta
jos sulla on aikaa ja tahtoa sitoutua sisäistään on siinä hjj:ssä selkeä "peruskoulu" ota huomioon miksi Aittomäkikin sitä suosii hänen kokemukselaan ei mitään tarpeettomia tarpeita suosia jotakin, toden näk. vain järkiperusteet.
suosi siis hjj jos aiot käydä koko peruskoulun eli vuosia nujuten ja nauttien viikonloppuleireistä
tai
ota pikalaji jos aijot nyrkeillä 2-4xvko + pikalajeilla 2xvko 1-1,5 vuotta ja sen jälkeen tukeutua vain säkinhakkuuseen ja painonnostoon 2xvko loppu ajan joka vois olla 2-5v eli 7vuoden jälkeet olet oppinut jotain ja lopettanut jo treenaamisenkin ja naurat vanhalle nuoruuden muistolle.
Jos taas viehätyt hjj:hin ja treenaat viellä 8v jälkeen on sulla jo aika tumma vyö ja hieno elämäntapa jota väkivaltatilanteet karttaa.
OLi laji mikä tahansa ei laji ole se salainen avain vaan tiukka ja vuosia jatkunut kurinalainen harjoittelu maustettuna tosi elämällä.
Lajit antavat vain oppia ja tavoiteita ja itse kuuluu asetaa sisäisiä vaatimuksia tavoitaa nuo tavoitteet.
Eli luokka luokalta tietyssä keskiarvossa pysyen opit harkinnalliseen ja luovaan ajatteluun. Samoin lajeissa.
Perustekniikka perustekniikalta ja pidemällä niiden yhdistelmien kautta opit ja pääset sovellus asteelle(sinisestä dan asteille).
elämässä oppiminen:
elämässä voi oppia samoin varmaankin jopa syvemmin: tarkoitan periaatteita/asennetta ja selviytymistä/keinoja: en yksittäisiä tekniikoita. Elämä kyllä ohjaa sinut lopulta samojen asioiden piiriin ja käyt asiat läpi jos et pitkällä harjoittelulla niin lyhytkursseina.
kerron lyhyesti ja annan esimerkit elokuvan niminä katso ne niin ymmärät mitä tarkoitan.
kerron lyhyesti esimerkkeinä koska elämä on liian pitkä tarina kerrottavaksi ja jokaisessa elämässä esimerkit tulevat hieman eritavalla
jokaisessa elämässä tulee myös eteen "ilmaisia lounaita ei ole" eli jos tahallasi laiminlyöt jonkin oppimisen osa-alueen, ryömii se eteesi ja huomaat painivasi kyseisen asian kanssa kunnes olet sinut sen kanssa
TÄHÄN TAPAAN SINUT:
Anna minulle voimaa muuttaa ne asiat jotka voin ja kärsivällisyyttä sietää niitä joille en mitään voi.
Loppuun:
"siunausta lukijalle" ymmärtäkööt tuon kuka tahansa miten tahansa tai jos tuo närästää
"let the forse be with you"
mielummin se hyvä niistä voimista
Oletan että jos sodan lopputulos olisi ollut toinen ja Neuvostoliiton ja Ruotsin raja olisi yhteinen, silloin olisi entisen suomen väestömassat siirretty venäjän tundrille työkäyttöön ja kaivoksiin ja kaikki hankalat persoonat uuniin. Tuo näkemys perustuu siihen mitä olen kuullut venäjän tekemistä ihmistuhoista verrattuna Saksaan. Venäjä johtaa määrällisesti 3-1 ja kaikkeahan emme edes tiedä. Kun taas Saksa on (häviäjänä)tutkittu perinpohjin.
Tässäkin auttaa asettua suuren johtajan saappaisiin ajatuksella "Jos valtiomme sisään otettu maa aiheuttaa hankaluuksia annan sen hoidettavaksi alaiselleni ja hän hoitaa tai joutuu edesvastuuseen."
Alainen taas antaa tehtävän sellaiselle taholle kuin natsisaksassakin annettiin juutalais ongelma.
Ja hetken kuluttua suurijohtaja huomaa entisessä suomessa olevan kovin rauhallista hiljaista venäjänkielistä perusmeininkiä elikkäs hyvä ja hieno yhtenäinen maa jota ilo hallita samalla kun kuuntelee tätä uutta solistia nimeltä Elvis Prasl...
os olet kiireinen ja tulet toimimaan aseellisissa tehtävissä keskity aseisiin, koska luotia et saa takaisin ja ihmisen vahingoittaminen on jos ei oikeuden kannalta rikos on sitä ainakin henkisesti. Ihmisen tahraan... nyt lähti käsistä
Myös väliinpitämättömyys on rikos niinkuin reagoimattomuus eli pelastavan teon tekemättä jättäminen. Elät vain kerran haluatko elää sen tuumien useasti päivässä "en ehtiny, emmin, en uskaltanut, en välittänyt" Vai ajatellen "tein parhaani, en silti riittänyt mutta tein parhaani" kumman luulet saavasi anteeksi helpommin?? Jos et usko mihinkää olet siloin itse se joka pyytää ja antaa, toimii se niinkin. Mutta toiselle lähimmäiselle olet se, joka anteeksi antamalla antaa väärintekijälle mahdollisuuden käsitellä tekoaan ja vapautua taakastaan. Pitämällä toista taakassa olet siinä itsekkin pitäjän roolissa...Kun samalla heepolla on tarpeeksi takanaan uhreja jotka pitävät häntä taakassa(vihaamalla) tottuu hän taakankantajana eli paatuu ja lopulta liivit yleen laittaa. Syyllisyyden ekat portaat otetaan lapsena ja noiden askelten oton estämisessä voi aikuiset lähimmäiset olla esteenä kasvattaen hyvään moraaliin ja tapoihin. Taakasta vapautuu käsittämällä sen, että on saanut anteeksi ja siten anteeksisaaneena voi löysätä omantuntonsa vapaaksi antamalla itseleenkin anteeksi. Jotta saat vakuutusta anteeksisaanillesi voit autaa aina kuin voit niin, että et riistä auttaessasi omaasi tai lähimmäistesi aikaa/energiaa. Periaatteella: tämä on kaikille hyväksi, ei keltään pois ja tämä edistää hyvää Kuinka muuten voisit löysätä pahasta teostasi, muuten kuin käsittämällä sen, että "vaikka rikoin hänet sain häneltä anteeksi, siis en ole tehnyt ikuista erhettä vaan voin toimia kuin hän ja lopettaa uhrini syyllistämisen". Olen huomannut niistä jotka toista vahingoitaa, jotain tällaista defensimekanismia:
"Kävit päälleni torjuin ja katkoin sinut sinä packa, sinä joka menit tippumaan ja kuolemaan."
Havaitsin kerran eräässä tutussa tuon vihan. Oli siis vihainen vahingossa tappamalleen miehelle-- ja tuo raivohan ei lopu jos ei tappaja itse siihen keinoa löydä. Vainajan omaiset voivat tietenkin antaa anteeksiannon. Uhri ei pysty kun on kuollut. Usein se eka kerta on vahingon kaltainen tai on menty vahingonteon portaita ylöspäin teko kerallaan ja näin noustu ylärappusille, joissa on peruuttamattomat teot, joita ei voi maallisesti eli materialllisesti korvata. Omantunnon puudutus tehdään jo alaportailla ja jos siinä onnutaan aletaan ottaan tukilääkitystä(viina,huumeet jne...) että ei omantunnon viestit tule perille sekä pysytään porukassa, jotta ei jouduta yksin ja pää vahingossa selviäisi. Onhan selvällä päällä ja yksinäisyydessä vaarana se, että joutuu ajattelemaan ja punnitsemaan tekojaan ja seurauksia, jolloin alkaa hahmottamaan tulevat tekonsa jotka ovat ennustettavissa tämänhetkisistä seurausista joiden vallassa ollaan. Tuossa kohtaa jos järki pelaa tartuisin jo SANANLASKUIHIN, Jeesustelut voi unohtaa jos herraa ei oo viellä näkynyt ja tulisi pysyä järjellisessä analysoinnissa sekä tukeutua henkilöön jolla on "voimaa" olla ymmärtäjänä ja apuna.
Hän jolla on voimaa ei tuomitse, hän kuuntelee ja ymmärtää, sillä meistä jokainen aivan jokainen joka olisi elänyt "tämän pahantekijän lapsuuden ja elämän niineen läheisineen ja ratkaisuineen juuri sellaisenaan olisi päätynyt samaan pisteeseen, sillä kukaan meistä ei ole toista parempi. Ojaan joudutaan läheisten auttamana sieltä myös tulaan läheisten auttamana. Epäilen että nuo auttavat läheiset ovat eri henkilöitä kuin ne jotka kanustivat ojaan.
OTA ETÄISYYTTÄ HETI KUN HUOMAAT TAISTELEVASI SISÄISEN TUNTOSI JA MINÄSI KANSSA, olet tekemässä juuri ratkaisuja jotka aiheuttavat sinussa toisten syyllistämistä.
Pahan mekanismi ja toiminta on "toisen syy- ajattelu" kiteytettynä. Niin kauon kuin syytä ei löydä itsestään, ei voi antaa anteeksi eikä myöskään saada vasta-anteeksi, ja taistelu päänsisällä jatkuu.
Ei tämä elämä niin vakavaa ole ja emme ole juurikaan hirveän erinlaisia.
Soturin tie
Aittomäki
Sitoutunut kamppailulajitreenaaja on itselleen velkaa tosipaikkojen paineen ja nopeitten ratkaisumallien vaikeudet.
Muuten jää paperitiikeriksi.
Sitoutunut on sitoutunut olemaan osa ongelmaa tai osa ratkaisua, sillä jos hyvät eivät tee mitään saavat pahat vallan. "Ei liikuta sinua?? lukija OK. Mitä vahvempi on pahan valta ja ketju, sitä kauemmin menee kunnes se heikkenee ja usein jopa niin kauon, että ketju vie sukulaistesi/lähimmäistesi lapset ja jopa omasi. Osa syy ongelmiimme on se, että näimme pahoja ja vältimme velvollisuutemme ja siksi puudutamme. Jotkut puuduttavat ja kätkevät käsittelemättömiä tunteitaan ja syylisyyksiää kohtuuttomalla juomisella ja huumeilulla, osa hakee toimintaa joka olisi kuolemaksi, jotta pääsisi pois.Tunsin kerran erään joka ei uskonut elävänsä 30v vanhemmaksi, henkilön jolla ei ollut muuta kuin adrenaliini ja viha väärintekijöitä kohtaan. Ikä rauhoitti hänetkin ja havainnot ympäristöstä yllättäen näin kävi väärintekijöillekkin. Hänen tarinansa jatkui ja koettelemukset toiset.
Taisi Halmeellakin olla vastaava uskomus elämänsä kestosta.
Ymmärrys ja kärsivällisyys ovat isommissa paikoissa parhaat hyveet, mutta ei kun olet jo terän tai piipun edessä ja terä liikuu tai laukaus lähti ja osui vierustoveriisi.
parempi olis pysyä urheilupuolella ja valmentaen suojella nuoria kykyjä...
mutta jos veri vetää ja haluaa elää säkenöivästä voimasta " onclick="window.open(this.href);return false;
Vain auttamalla toisia tunnet auttamisen antamaa voimaa. Pienikin apu antaa fiilistä ja käsittämällä avunsaajien pelastuvan käsität omankin toivosi olemassa olon. Älä uuvuta itseäsi auta vain vähän, sen verran kuin jaksat, se kantaa ja huolehtii sinustakin; on elämälläsi tarkoitus ja tulet saamaan apuasi itsekkin.
Huomasitko oletkin jo saanut sitä, sillä olet saanut tarkoituksen syyn herätä huomennakin. Sinua tarvitaan ja opit ymmärtämään koettelemusten koulun ne valmensivat sinua... ymmärtävät ihmiset ohjasivat sinua. Pahimpiin ongelmiisi löytyy apu auttajien kanssa, et ole niin ainutalaatuinen ja häpeäsi ei todellakaan ole niin ainutlaatuinen, etteikö sen saman häpeän omistaisi lukuisat ihmiset, päästä siitä siis irti se hidastaa ... ja voi ohjata sinut kadehtijan tielle...
Kaikki mikä syyllistää ja nostaa esiin syllisyyttä ja häpeää, päästäkseen peittämään ja kätkemään, on pahasta sillä peittämiseen pyritään, jotta voisit olla velassa peittäjille noille salassapitäjille.
Lahkolaisuus ja itsensä muista erillään olevaksi tunteminen on pahaksi, silla me olemme kaikki saman arvoisia; sillä meillä jokaisella on samanlainen arvon osoittaja tuo jota kutsutaan "vapaaksi tahdoksi" sillä me voimme pelastaa tämän sekunnin ja ohjata seurausten kulkua seuraaviin hetkiin. NÄIN ELÄMÄ HELPOTTUU JA RAUHOITTUU.
Tai jos ei ohjasit itse, niin juuri teit älä ajattele niin(syylistäen toisia) vaan muista ohjasit itse toisten syyllistäminen ei pura tilannetta se vain siirtää kunnes vihdoin huomaat oleesi itse mukana, päätit itse sillä vapaallatah...
Jos joskus mietit kuinka oli mahdollista selvitä tähän asti yritettiinhän sinut tappa monesti oli lukuisia onnettomuuksia jne...
Katso ympärillesi mieti läheisiäsi oletko ollut lähivuosina ymmärtävä ja auttava tekijä? Oletko omaishoitaja tai se ainut joka käy katsomassa läheistäsi joka yksin odotaa lähtöään ja vuosia on viellä niin paljon. Ehkä läheisesi lusii nyt tuomiotaan ja sinä olet se toivon kipinä jotta lusiminen on hitusen inhimillisempää. Rautiainen lauloi syyttäjästä, joka on syytettävässä itsessään kuinka hänet vapautat??
Jos olemme kaikki palvelijoita eihän se ole paha, sana samurai tarkoittaa palvelijaa, joka epäonnistuttuaan uhrautuu pelastuakseen ja sovitaakseen häpeän.
Niin mekin joko hyvässä tai pahassa. Jos ei muuten niin muistoissa jotka meistä jäävät, ne ovat joko hyviä tai huonoja.
Elämänpolulla kaikki ovat sotureita joidenkin miekka on kynä, toisten taskulaskin ja joidenkin on kannetava valitettavasti myös asetta, toivon mukaan olet sopiva ja halukas valitsemallesi tielle. Sillä lopulta uhraudumme kaikki kuolinhetkellämme tajuten antaneemme kaikkemme tai riistänemme kurjasti elämämme aikana vieläpä aivan turhaan, sillä kukaan ei saa mukaansa mitään. Ainoastaa jätämme jälkeemme MUISTON. Muistomme on se tahra läheistemme muistissa MEISTÄ. Jätätkö sellaisen tahran, joka syylistää muistojen kautta läheisesi? Vai osaatko antaa anteeksi, sillä niin itsekkin tulet saamaan mitä annat, sillä niin kuuluu sinua kohteleman niinkuin muita kohtelet.
Mitä tähän laittaisi lopuksi?
Siunaustako vai voimia vai
USKO ITSEESI olet avain elämääsi tarvitset tosin lukon eli läheiset, jotta et olisi hukka avain turha kapistus.
Vain ymmärtämällä voidaan ymmärtää, että kuinka näin pääsi käymään. Miksi rikos tehtiin ja mistä johtui? Ymärrys ei ole pehmeyttä eikä pelkuruutta. Se on pelkuruutta, että asianmukainen rangaistus jätetään asettamatta. SE että jätät puuttumaatta ja annat pahan tehdä tekojaan, sillä...
Soturin tie
Aittomäki
Sitoutunut kamppailulajitreenaaja on itselleen velkaa tosipaikkojen paineen ja nopeitten ratkaisumallien vaikeudet.
Muuten jää paperitiikeriksi.
Sitoutunut on sitoutunut olemaan osa ongelmaa tai osa ratkaisua, sillä jos hyvät eivät tee mitään saavat pahat vallan... koska vahvat ja hyvät antavat tehdä
Auttaminen ei ole isojuttu. Veitkö roskapussin? Autoitko vanhempiasi? He tekevät kahta työtä maksaakseen talon ja harjoitusmaksusi? Katsoitko viikonlopun lapsen lastasi edes yhtenä iltana kerran kuussa, jotta lapsen vanhemmat pääsivät leffaan pusaileen. Autatko lapsenlastasi koulusssa hiihdätkö hänen kanssaan, josteet niin luot rakkaita muistoja. Jos vanhempasi tekevät kahta työtä käytkö nuori edes yhtäkoulua kunnolla?
lue vain tämä http://www.itsesuojelu.com/" onclick="window.open(this.href);return false; Lähettäjä: Marc MacYoung
älä alla olevaa
Kontrollihenkilöksi halajavan tulevat haasteet
Asiallisen saitin löysin: http://www.itsesuojelu.com/" onclick="window.open(this.href);return false; Lähettäjä: Marc MacYoung
Tarina tämmöisenään menee ehkä syvälle ja joiltain osin voi ylikorostaa kontrollihenkilöiden työn vaativuutta, mutta juuri tämä lause voi puolestaan aliarvioda, joka tapauksessa paljon tapahtuu ja eheänä kuuluisi säilyä, jotta työtä voi jatkaa.
Kontrollihenkilöt, jotka ovat päättäneet olla alallaan pitkään ja vielläpä vapaehtoiskouluttautuvat sekä treenaavat jotain lajia ovat aika vahvasti mielestäni "soturin tiellä".
Sillä tiellä tullaan asettautumaan mukavuusalueen ulkopuolelle ja sillä tiellä kohdataan hengenvaara. Se tie asettaa velvotteita kävijälleen niin psyykisen- kuin fyysisen-terveyden vuoksi, jos ei omasta puolesta niin läheisten vuoksi.
Tuota hengenvaaraa syyttä liioitellaan. Sillä onhan niitä vaarallisempiakin aloja, esim. rakennusala, jossa joka vuosi kuolee ja vammautuu pysyvästi perusduunareita. Kontrolli työ saa mielestänsä clamourinsa elokuvista ja ne ovat se pääsääntöinen innostaja heille jotka lyhykäisesti alla käyvät.
Unohtamatta lyhyttä koulutusta ja niin sanottua "helpolla rahaa" ajattelua, tässä textissä valoitetaan sitä puolta kuinka helpolla tuo raha todellisuudessa tuleekaan.
Pitkän linjan ammattilaisille se innostaja on aivan jokin muu, osalle jopa ne raidat, ne raidat joista tiikeri ei enään eroon pääse. Marc MacYoung:in mukaan nuo raidat voivat kätkeä sisäänsä lohikäärmeen. Saas nähdä jokainen tutkikoon sisimmässään. Jotain sieltä aina löytyy
Taistelulajit tai hyvin lähellä taistelulajeja olevat kamppailu-urheilulajit voivat viedä ihmispolon soturin tielle.Kun kisajännitys ei enään riitä ja hakeudutaan tosipaikkaan, hengenvaaran todennäköiseen läheisyyteen. Sieltä ei kaikki palaa eheinä...JUURI SIKSI JOS HAKKIUDUT TURVA-ALALLETietynlainen avoimuus ja avautumiskyky on ensiarvoisen tärkeää, sillä yksin ei kukaan jaksa koko elämää.
Kovissa paikoissa tärkeintä ei olekkaan olla kova jätkä vaan itsensä hallitseva ja tiedostava jätkä, yksilö joka osaa purkaa omiaan ja läheisten asioita rakentavalla tavalla. Joustava kilpi ei murru vaikka maailmalla olisi millainen voima tahansa. Kilven alla ei ole parasta olla yksin.
Elämän varrella tulee olemaan keitaita jotka eheyttävät, heitä myös AIDOIKSI lähimmäisiksi kutsutaan. Keitaalla voi avautua ja saada syvempää käsitystä niistä koettelemuksista joita on kohdannut. Nuo keitaat ovat elin tärkeitä, sillä matka on viellä pitkä ja sinä lupasit itsellesi selviytyä. Voit toki unohtaa selviytymisesi piittaamatta ITSESTÄSI ja vielä vähemmän läheisistäsi JA voit kyyristyä sen kamelin(elämä joka kuljettaa) selkään ja kirota vain silmät ummessa(epäsosiaalisena) vallitsevia olosuhteita, tee se ja keitaatkin jäävät sinulta huomaamatta. ... ...
Näin (puuduttaen ja epäsosiaalisesti) kun toimit pääset lopulta piankin pisteeseen jossa on 3 pirua. kts hymiöt.
PORTSARI,VARTIJA, POLIISI, ammattilainen; joka olet työksesi kohdannut väkivaltaa ja sen uhkaa: tunnista nuo kohdat ja AVAUDU. Läheisesi haluavat sitä. Mikään ei ole niin itsekästä kuin kuvitelma siitä, että on tarpeeton. Elämä on liian pitkä ja monimutkainen, että yksinäinen soturi itse yksinänsä voisi päättää ja päätellä oman tarpellisuutensa tai tarpettomuutensa. Tuli mieleen tuttuni veli, joka tappoi itsensä ja samalla vioitti ja ja tappoi tietämättään alkoholismiin toisenkin (30vuotta pitkä alkoholipitoinen ja raskas prosessi)veljensä sekä rikkoi pienimmän (hän oli silloin vielä täysin raitis lapsi) veljensä tulevan perheen, alkoholin kautta tietysti. Tämäkin perheen rikoutuminen toteutui vasta 28v myöhemmin. Seuraus ja syy yhteyksillä on pitkät linjat.
(Ja TIETYSTI kaiken takana oli aivan niinkuin Matti ja Teppo laulaa nainen) " onclick="window.open(this.href);return false; --olipas kornia Onneksi nykyjään elossaolevilla perheenjäsenillä suunta on ylöspäin.
Hän oli nuori tehdessään itsarinsa ja tuskin omassa itsekkyydessänsä halusi tällaisia jatko seuraamuuksia. Niin nuori ja elämänpiiriltänsä sekä kokemusmaailmaltansa niin suppeassa karsinassa, että muunlaista reakointia ei olisi osannut odottaakkaan. Meistä kukaanhan ei ollut toista parempi ja siten juuri samoissa olosuhteissa, samojen valintojen suhteen, samojen lähimmäisten ympäröimänä ja samallalailla regoiden päätyisimme samaan lopputulokseen.
Vaikka laskulausekkeen käsiala muuttuisi, mutta kaavan osasten pysyessä samanarvoisina ja kaavan samana olisi tulos ihan sama? Eikö?
Jos tekosi on jo tekona paha, on todennäköisempää, että teon seuraukset ovat vielä pahempia.
Viljasta kasvaa automaattisesti enemmän viljaa sopivissa olosuhteissa. Ja jo kasvanut vilja näyttää toteen, että sopivat olosuhteet on. Siksi harkitse ennen kuin aloitat mitään ja pyri aloittamaan hyvässä ja viemään hyvää kohti.
Ennen peruuttamattomia tekoja koita nukkua hyvin monena yönä (helppo kirjoittaa vaikea toteuttaa) ja etsi hänet, joka on aitoläheinen. Nykyään se on vielläpä helppoa kun on puhelimet. Aito näkee ihmisen ja jättää roolit sivuseikoiksi.
Aidon läheisen kanssa on helppo puhua ja lopulta sinäkin olet rauhallinen.
... ... Huomioi; se mikä vaikuttaa olevan liian hyvää ollakseen totta on todennäköisesti kangastus.
Kangastus tapauksissa saat,jotain liianhyvää ja se tapahtuu riiston merkeissä eli se on joltakin kohtuuttomasti pois ja se ei ole sinulle välttämättömän tarpeellista, jolloin kävit vasten yleistä hyvää ja saat pitkällä juoksulla käteesi et mitään ja kagastushan on "ei mitään".
ASIAAAAAAAAAAn...
Sain vinkin legionan käyneeltä ja ikänsä kamppailulajeja säännöllisesti treenanneelta kaveriltani kehoitti lukemaan viime viikolla. Täältä tuntuu löytyvän...vaikka mitä ja suomen kieliset versiot ovat vain jäävuoren huippu. http://www.itsesuojelu.com/" onclick="window.open(this.href);return false; Lähettäjä: Marc MacYoung
KETJUREAKTIO
Elämä ja lapsuus voi johtaa treenaamiseen ja treenaus voi johdattaa työhön ja työ voi laittaa tilanteisiin, tilanteet voivat antaa kokemuksen, joka johtaa uusiin vastaaviin ja niin selviytyjä jatkaa lopulta itsensä kasaan liimailua. Näille kasaan liimatuille sattuu sitten lopulta aika vähän (kokonaisuuteen verrattuna), sillä se rikkoutuminen ja liimattu kokonaisuus on osa sitä "ympäristötietoisuutta ja tilanteessa olemista" joka rauhoittaa.
Se mikä ei tapa tekee oudommaksi- taitaa olla enemmän kuin totta.
Soturin tie
Kari Aittomäki
Mitä itse kovuuteen tulee..
Mä näkisin että se on kykyä ja halua tehdä se, mikä on välttämätöntä tehdä.
Sitoutunut kamppailulajitreenaaja on itselleen velkaa tosipaikkojen paineen ja nopeitten ratkaisumallien vaikeudet.
Muuten jää paperitiikeriksi.
------------------------------------------------------------------------
Pertti peruskilti ET HALUA OLLA KOKENUT BASKAbaikkaan vääntäytyjä (poke).
-------------------------------------------------------------------------
Itsesi uudelleenmäärittely on aivan valtava psykologinen työkenttä, jopa parhaimmissa mahdollisissa olosuhteissa. Traumaattisen kokemuksen jälkeen itsesi kasaan laittaminen on vieläpä riskaabeli homma. Monet selviytyjät saattavat nimittäin ryhtyä määrittämään itseään tuon trauman kautta. Jotkut yrittävät tunkea tämän osan itsestään taakseen ja sopeutua takaisin arkielämään. Kun taas muutama erittäin harva käyttää tilaisuuden hyväkseen laajentuakseen ja tulla joksikin enemmän kuin mitä he olivat aikaisemmin.
((obmij. Onko tämä laajentuminen juuri sitä tilanteen purkua ja itsetutkiskelua sekä fyysistä/henkistä/psyygistä vahvistautumista siihen, että jos samankaltainen tilanne uusiutuu??))
Jos otat tehdäksesi vähän tutkimustyötä Post Traumatic Stress Disorder –oireilun, raiskaustilanteita seuraavan psykologisen kuntoutuksen ja kriisien estämistyön parissa, alat ymmärtää mistä yritän tässä puhua.
Draco
Haluaisin kuitenkin osoittaa, että taistelusta selvinneen henkilön ja uhrin välillä on merkittävä ero. Se ero on se, että siinä missä uhrin itsekäsitys on lyöty pirstaleiksi, kaikkia palasia ei löytynytkään. Jotain puuttuu, jolloin uhri pysyy hajalla ja kauhuissaan. Siinä missä taas taistelusta selvinneet ovat myös pirstaleina, mutta liimattujen rakojen välistä loistaa hyvin erityislaatuinen “valo.”
Tuosta henkilöstä huokuu hyvin alkukantainen olemus, tietynlainen valveutuneisuuden tila ja joka tuo mieleen miltei lohikäärmemäisen ytimen ja joka seuraa aina tuon henkilön matkassa. Ja kun se lohikäärme sinussa on joskus herätetty, se ei oikeastaan nukahda enää koskaan. Se on aina mestoilla ja kärkkymässä tietoisen tajuntasi laitamilla. Se on vähän kuin omaisi lohikäärmeen kämppäkaverinaan. Joudut jakamaan elintilasi sen olemuksen kanssa, mutta vaan oman pääsi sisällä.
((Kuljet ajatuksissasi ja havaitset ryhtisi(leuan asento) ja askelluksesi muuttumisen varmemmaksi tällä en tarkoita reteemmäksi vaan päin vastoin varmemmaksi, ajatuksesi katkeaa sisäiseen havaintoosi agressiotilan... (lohikäärmeetön huomaa sisällään heränneen pelon/arkuuden)...kevyestä noususta ja huomaat vasta tässä kohtaa tietoisestin olevasi lähellä tai lähestymässä potenttialisia mukiloitsijoita, jatkat matkaasi ja tuumaat sisäisesti olevasi tyhmä. Tarkemmin ajateltuna kumminkin ryhmä oli iso ja sen käytös oli huomiotaherättävää ja ulospäin agressiivista, et vain sopinut kuvaukseen "helppo uhri" sait jatkaa rauhassa matkaasi. Tuo ei tarkoita sitä, että olisit kovajätkä vaan tuo alleviivaa sitä, että työksesi käsittelemät agressiiviset konfligtit ovat muokannet treenaamisen ohella alitajuisen kyvyn ja tilanteen mukaan muuttuvan olemuksen, joka viestittää havaintokyvystä ja reagointikyvystä. Pahis pyrkii yleensä valitsemaan uhrin, joka on pihaalla(epätietoinen ympäristöstään) ja siksi ei osaa varautua eikä myöskään osaa antaa tuntomerkkejä tai yleensä mitään viranomaislle. Kuinka moni pahoinpidelty väittää että isku tuli "tyhjästä"??))
Tämä ”läsnäolo” on yksi suurimpia avainasioita, jonka perusteella voit tunnistaa uhrin ja sellaisen henkilön, joka on läpikäynyt helvetin. Molemmilta löytyy sama henkinen/tunnepohjainen tilkkutäkkisaumoitus, mutta ”been there” jannuista puskee läpi aivan tietynlainen omistautuneisuus kaikessa mitä he tekevät. Omistautuneisuus, jonka avulla he tuolloin tekivät selviytyäkseen mitä täytyi – eivätkä epäröisi tehdä niin uudelleen.
(( Jos olet rikkonut työsi puolesta miksipä et rikkoisi terveytesi ja henkesi tai läheisesi hengen puolesta?? Tuo ne baskiaiset näkevät. Sehän on hyvä sinulle, mutta ei perässä kulkijallesi. Jos olemuksesi raapaisi mukiloitsijoiden pintaa maksavat he sen takaisin sille seuraavalle joka on tarpeeksi heikko. Siksi jokaisessa voitossa on tappion siemen ei siis välttämättä omasi. Toivon mukaan egosi on niin huomaamaton ettei se sytytä heikkojen ja pahassa olevien raivoa viattomia kohtaan. ))
Ne jotka ovat onnistuneet kursimaan itsensä kasaan, fiilis heistä on kuin että lohikäärme nukkuisi tyynen järven pinnan alla. Silloin tällöin se herää ja kurkistelee silmillään hetken, ennen kuin se palaa taas takaisin syvyyksiin.
Ne jotka ovat määrittäneet itsensä tuon heränneen ”pedon” kautta, se on jatkuvasti ihan suoraan esillä ja kaikkien katseltavissa. Viha, raivo ja kiukku ovat kokoajan pinnassa.
Ne jotka ovat yrittäneet epätoivoisesti koota itsensä uudelleen ja yrittävät tukahduttaa tuon osan itsessään, ovat käveleviä, itsetuhoisia aikapommeja. He yrittävät elää normaalia elämää, mutta heissä asuva peto taistelee jatkuvasti vangitsemisyrityksiä vastaan. Se kääntyy heitä itseään vastaan ja milloin tahansa se saakin mahdollisuuden, se yrittää karata ja aiheuttaa tuhoja tuon henkilön elämässä.
(( Tulkitsen tuon niin, että älä ole liian mukava puhu suusi puhtaaksi, tartu kiinni jos se on ainut keino estää isompi paha ja edistää hyvää, poista agressioita ja adrenaliini kertymiä treenaten ja pidä kokoelinaikasi kehon kemiasi luonnollisena. Lipsuminen on helppoa sillä ihmistä koetelaan koko elin ikän.))
:evil: Alkoholismi, :evil: huumeet, :evil: hallitsemattomat raivokohtaukset, sekä muut riippuvuutta aiheuttavat ja itsetuhoiset käyttäytymistavat ja itsemurhat ovat usein lopputuloksena siitä, ettei henkilö oppinut koskaan käsittelemään tätä osaa itsessään – taistelutilanteesta hengissä selviämisestä seurannutta itsekäsityksensä pirstoutumista.
((Kun luet tätä kuinka kaukana totuudesta on fiktio Leathal weapon tappava ase?? Kun muistelet päähenkilön toipumista vaimon kuolemisesta jne. Oma synnyttäjäni on tehnyt toipumista puolisonsa kuolemisesta jo 42 vuotta ja ei ole edennyt ehkä mihinkään. Hänellä ei olekkaan sellaisia läheisiä kuin 4 osaisessa elokuvasarjassa päähenkilöllä. Kohta syöpään kuoleminen katkaisee toipumisyritykset))
Nyt tiedät, miksi olen niin kovasti vastakarvaan kaikenlaisen “tappajan vaiston” herättelystä ilman hyvin vakavaa ja välitöntä tarvetta siihen. Ja miksi olen aivan erityisen poikkiteloin sitä ajatusta vastaan, että herätät sen osan itsessäsi harjoittelusi kautta vain siksi, jotta pystyt lampsimaan kadulla ja kertoilemaan itsellesi mikä bad ass oletkaan.
Se pysyy matkassasi koko loppuelämäsi ja jollet löydä tehokkaita selviämiskeinoja, se voi tappaa sinut aivan yhtä varmasti kuin että laittaisit aseen ohimollesi ja vetäisit liipaisimesta.
Loppuyhteenveto
En muista kuka sen sanoi, mutta ”Yksi tämän vuosisadan suurimpia tragedioita on se, että mies saattaa joutua elämään koko elämänsä tietämättä, onko hän pelkuri vai ei.” Tämä lausuma soi valitettavan totena kaikille niille, jotka yrittävät todistaa jotain jollain todellisuuspohjaisella itsepuolustusharjoittelulla tai jonkun ultimate veitsitaistelutaidon oppimisella.
(( Eräs toinen henkilö taas pyrki osoittamaan sukunsa ainoana elonjääneenä miehenä sen, että olisi perheen pää ja eli materiaalista elämää alleviivatakseen kyvykkyyttää menettäen lopulta kaiken ja nyt kun hänellä ei ole enään mitää materiaa on hän huomannut vasta kuinka vahvaksi/järkevämmän rohkeaksi hän on kehittynyt ja kuinka tärkeitä ovat läheiset sekä sen miten asiat aukeaa eheämmin ja nopeammin kun avaus tehdään selvin päin))
Minä tiedän tuon pelon, minä tiedän sen jyrsivän itsensä epäilyn joka nakertaa omaa olemusta hiljalleen. Tiedän myös siitä epäröinnistä, että oletko mies koska pelkäät väkivaltaa. Jumavita, sinun TULISI pelätä väkivaltaa. Se on kammottava, traumatisoiva ja elämää muuttava kokemus. Sellainen, että jos tuolloin nuorempana olisin tiennyt mitä tiedän nyt, en olisi koskaan ollut yhtä suuna päänä ryntäämässä siihen.
((onhan hyvään ohjaavia kirjoja ja sananlaskut jotka varoittavat katsomasta ylöspäin väkivallan tekijöitä jne.))
_____________________________________________________________________________
Katutappelija et halua repiä ihmistä, USKO niin se vain ON.
_______________________________________________________________________________
MARC MACYOUNG: Tässä on nimittäin se jutun juju: Jos olet fiksu, niin mitä paremmaksi tappelijaksi tulet, sitä vähemmän joudut tappelemaan. Koska mitä paremmaksi tulet, sitä vähemmän haluat tehdä sitä hommaa. Alat ymmärtää, että vastassasi olevat jannut alkavat olla jo melko hyviä. Josta on vain lyhyt hyppy siihen vanhaan sanontaan, että “Kun kaksi tiikeriä taistelee, toinen kuolee ja toinen haavoittuu.” Joten jos vaikka voittaisitkin tuollaisen kaverin, se kaveri tulee saamaan myös sinusta palasen irti.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Useamminkin ollaan keskusteltu Legionan-koulun käyneen maailman matkaajan kanssa ja monestin tultu tähän:
Nykyajan pikalajit luovat pika uskoa omiin kykyihin, hyvä niin jos se ei nosta esiin machoilua.
Machoilu toimii Suomessa, jossa kanssa ihmiset ovat kesyjä ja kontrolloituja uskoen yhteiskunnan turvaan. Lomalla nuo machot voivat kohdata lapsen siis aivan lapsen, jonka sisällä on jo aikuinen iso hallitsematon lohikäärme ja jo vääränlainen nonverbaali-ele on jo riittävä matkalippu yläpeltiin.
Mitä pelottavamman näköisen itsestä teet sitä nopeampi ja julmempi on kohtalo kun joudut heidän käsiin joille ainut merkitsevä asia on heidän oma selviytyminen.
Kuinka itse toimisit jos sinun kuuluisi kulkea metsässä ravinnon haussa jälkikasvusi kanssa ja se olisi selviytymisesi ehto muuten kuolisitte nälkään; ja siellä metsässä kulkisi yksinäinen karhu. Poistaisit pelottavan tekijän jotta selviytyisitte. Se olisi se ainut vaihtoehto selvitä.
Joka tapauksessa jos haluat (silmät ummessa) rypeä pahassa, syytä vain muita. Siirrä vastuu ulos itsestäsi, niin silloin sinun ei tarvitse itse tehdä mitää. Senkuin jatkat syyttelyä. Sillä, jos syy ei ole sinussa, et voi siihen vaikuttaakkaan. Kumminkin olet ongelmassa ja jos et ala olemaan osa ratkaisua olet osa ongelmaa. Ja tiedät hyvin, jos jäät odottamaan toisen nöyrtymistä ja anteeksipyyntöä voit joutua odottamaan ikuisiakin aikoja ja sinä aikana ongelma voi kehittyä muhkeammaksi. Eikö olekkin hienoa kohta sinulla on enemmän ja paljon hankalampaa; tätä samasta sotkusta alkanutta hankalaa tilannetta kohdattavana? ? Jos olisit myöntänyt olleesi äkkipikainen ja ajattelematon olisi toinen osapuoli voinut myöntää olevansa sellainen, joka saa usein vastaansa äkkipikaista ja ajattelematonta käytöstä, ehkä siksi, kun on niin osaamaton lähestymään oikein tai itsekäs omissa tavoitteisaan ja päämäärissään.
JANOISEN LÄHEISEN OMISTAJALLE
Jos sinulla on läheinen, joka juo liikaa syy on usein tyynyttäminen. Alkoholia pidetään tyynynä, joka painetaan korville, jotta ei tarvitsisi käydä joutoajalla selviä itsekeskusteluja ja kanssakeskusteluja kanssa eläjien kanssa. Nämä sisäiset hahmottelut ja kanssahahmottelut eheyttäisivät sisintä. Siksi juodaan liikaa, jotta tuota keskustelua ei tarvitsisi käydä. Ei itsensä kanssa. Eikä läheisten.
hyvä me, puhe hopeaa, vaikeneminen kultaa,
Olipa pitkä annoinn kyllä ihan alussa vinkin olisit uskonut.
varaudut häneen--olet rento mutta hereillä häneen--olet huolimattoman rento ja tuttavallinen hänelle
pun: olet psyykkisesti valmis mihin vaan eli olet jonkin asteisessa stressitilassa/stressireaktioiden alla ammattilaisena se ei sinusta näy ellei se ole tarpeen
kelt:--valmis muuntumaan kumpaankin suuntaan --
vihr: olet rentoutunut ja kyvytön alle sekunnin toimimaan, joten vain opittu-/luonnollinenrefleksi voi pelastaa sinut ja sijoittuminen työpisteessä/maastossa kunnes ehdit hahmottaa tilanteen ja aloittaa toiminnan
Jos elämässä "kyky olla sopeutuva ja omaksuntakykyinen laajalla alalla" antaa mahdollisuuden eriammatteihin ja sitä kautta tuo turvallisuudentunteen eli tunteen siitä, että jos työni loppuu ja minut irtisanotaan osaan asettua toisenkinlaisiin töihin.
Eikö sama päde turva-alallakin. Mitä neutraalimman oloisena itsesi pidät eli pyrit pysymään huomaamattoman oloisena sitä erinlaisempiin tehtäviin olet sopiva muuntumaan.
Siis turha merkata itseään kuvilla ja käytöstavoilla jotka tekevät sinusta ympäristöstä erottuvan liikenne merkin. Jos olet varoitus merkki vielä huonompi ellei sitten työsi ole lihavuorena olo statusta hakevalle tähdelle.
Kaikki mikä ei paranna teknistä, älyllistä tai henkistä kondista tulee ennemmin tai myöhemmin elämän aikana havaittua turhaksi. Koristelu ja tavata jotka eivät ole haitaksi ovat silti tuskin hyödyksikkään.
Isommissa turva alankuvioissa tarvitaan kaiken kokoisiakin lihavuoria VIP:n pintaan peittämään ja huomaamattomia tarkkailijoita vähän pitemmälle matkalle.
Moniin juttuihin tarvitaan kokoa mutta mihinkään ei tarvita uhoa. Nöyrä pyyntö "uskottavan" oloiselta alan ammattilaiselta toimii paremmin kun reteä käsky, mutta vain silloin jos pyynnön kohde aistii varmuuden ja hopealle jääntinsä. Äreä ja äännekäs "tee käskyni mukaan"- kaltainen kehoitus, joka herättää huomiota kanssa olijoissakin vie häiriköltä mahdollisuuden kasvonsa säilyttävään rauhoittumiseen ja tilanteesta poistumiseen.
Häiriöhän on usein jo aiheutunut siitä että häiriön aiheuttajan sisällä on tyhjä ja vajaa olo ja siksi haetaan huomiota ja ei kyetä asettumaan toisten asemaan. Nyt kun alle viivaat puuttumalla viellä sitä että "sinä siinnä rauhoitu tai ..." . Aiheutat sen lopunkin itsearvostuksen menetyksen joka häriköllä oli, sillä hän ajattelee "Just ku pääsin pomoksi tuo vie asemani ja mitähän nämä ihmiset ajattelee en voi jäädä kakkoseksi..." Näin sait tehtyä räiskyvästä kipinästä liekkimeren ja pääsit vääntämään jopa ottamaan puukon sisuuksiisi.
Hiljaisemmalla huomaamatomammalla puheella ja nonverbaliikalla, joka näyttää huomaamattomasti "sen lohikäärmeen joka sisälläsi kurkistelee" tai jos et ole vielä rikottu ruukku saat (kokemattomana) silti annettua rauhoittavan vaikutuksen ja ketään ei nöyrytetä. Muistathan kaikilla toimilla on jälkiseuraukset ja syy yhteydet. Jos ajattelet moniulotteisesti et halua asiakkaan lähtevän nöyryytettynä ulos sillä hän mahdollisesti tulee takaisin ja tyhjentää sinuun molemmat piiput tai 5min myöhemmin siskosi mies tulee asiakkaaksi ja sanoo "Tos ihan äsken tuli joku vastaan ja vetas mua munille ihan varoittamatta ja veti hampaat poikki".
Pyydä siis sivummalle ja käy rakentava keskustelu tai jopa "unimatka/matka tajunnan rajalle" jos tilanne kärjistyy ja henkesi vaarantuu.
Puhuta ja pyri sovintoon. Jokainen tarvitsee ymmärtäjää joskus pelkkä kuulijana oleminenkin riittää. "En voi väittää, että oisin aina kaikki jutut ymmärtänyt ihan täysin."
Jos olet kokenut ymmärrät kyllä, että sairaimmat ja vaarallisimmat ovat silkkaa huomamattomuutta ja näkyvimmilläänkin ystävällisyyttä. Kesken lauseen he sulta kurkun aukaisevat, selkään pistävät, rikovat terveytesi tai "elämäntyösi ja perheesi rikkovat- tämä tosin on enemmän parisuhde aluetta".
Vaikka olemme varmasti törmänneet noihin psykopaatteihin emme ole itse sitä huomannet. Kaikki sairaudet eivät näytä itseään.
ps
joskus on tosin tullut sanoinkuvailemattoman levoton olo jonkun asiakkan sisällä olosta
Kerran sain yhdeltä heimomieheltä selityksenkin: "hitto sillo 8v sitte enne ku menin linnaa mä olin nopee ja heti lähti, sillon oli vielä kamaaki käytös".
Muistan ne vuodet, silloin hän kävi raflassani vaan kerran mutta sen aisti. Ihmettelin mikä mulla on kun asiakas oli päällepäin hiljainen ja rauhallinen ja vieläpä vaimonssakanssa liikkeellä tosin pirun iso. Toisin sanoen selitys tuli 8v myöhemmin ystävällisen keskustelun lomassa, kuin veijari oli rauhoittunut ja saanut vähän pehmeää lihaa ympärillensäkin.
Olikohan hän siten sinnä psykopaatteihin verrattavassa tilassa eli aseistettu ja räjähdysherkkä.
Tai aseistettuhan tuo oli aina ja jätti siten takkinsa aina narikkaan eli puukonsa säilytykseen.