Holhousyhteiskunta

[Totte]

Kukaan ei ole vielä vastannut siihen, että mikäli mainonnan kieltäminen ei vaikuttaisi negatiivisesti kokonaiskysyntään, niin miksi tupakka- ja panimoteollisuus niin kovasti vastustavat mainonnan kieltämistä, kun niiden pitäisi olla kiitollisia että valtio tarjoaa poispääsyn kalliista markkinoinnin aiheuttamasta vangin dilemmasta?

Kasvattaako VR:n markkinointi junien käyttöä, vai valuuko ne rahat täysin hukkaan kun VR:llä ei ole kilpailijaa jolta voi valloittaa markkinaosuuksia?

Vertailu toisiin maihin ei onnistu suoraan, sillä kyse on nimenomaan siitä miten markkinointi muuttaa kokonaiskulutusta. Kokonaiskulutuksen kokonaismäärään vaikuttaa tietenkin moni muukin tekijä.

Piilomarkkinointi mm. elokuvissa on mielestäni markkinointia. Mutta sekö nyt yhtäkkiä vaikuttaakin kokonaiskysyntään jos sen kieltämisellä on ollut osasyy tupakoinnin vähenemiseen? Valistuskampanjat ovat myös markkinointia, ovatko ne täysin turhia kun eivät vaikuta kokonaiskysyntään?

Väite että markkinoinnilla ei voisi vaikuttaa jonkun tuotteen kokonaiskysyntään on täysin ristiriidassa sen kanssa miten maailma, ja erityisesti yritykset toimivat. Mutta ehkä kapitalismi on rikki eikä yrityksiä oikeasti kiinnosta voiton maksimointi?

[Mika]

Kukaan ei ole vieläkään vastannut siihen kysymykseen, joka ensimmäisenä esitettiin tätä lakimuutosta koskien: mihin perustuu alkoholimainonnan rajoittaminen, kun tarkoituksena on suojella lapsia ja nuoria?

Luulen ettei se perustu mihinkään tarkempaan tutkimukseen. On siis maalailtu vähän isommalla pensselillä. Siihen en ihan heti ilman lähteitä usko, että alkoholi kiinnostaisi vain jos sitä mainostetaan. Alkoholi on keskeisempi osa ihmiselämää kuin tupakka. Alkoholi kiinnostaa takuuvarmasti, mainostettiin sitä tai ei. Se on nyt sitten auki, miten paljon mainonnan rajoittamisella vaikutetaan näihin lapsiin ja nuoriin, kun se on kuitenkin mainittu syynä.

[Point]

Kukaan ei ole vielä vastannut siihen, että mikäli mainonnan kieltäminen ei vaikuttaisi negatiivisesti kokonaiskysyntään, niin miksi tupakka- ja panimoteollisuus niin kovasti vastustavat mainonnan kieltämistä, kun niiden pitäisi olla kiitollisia että valtio tarjoaa poispääsyn kalliista markkinoinnin aiheuttamasta vangin dilemmasta?

Koska mainonnan kieltäminen ei poistaminen ei poista markkinoinnin muiden keinojen käyttämistä. Näitä käytettäisiin edelleen koska ne olisivat sallittuja. Hinnan (joka on merkitys alkoholikokonaiskysyntään on ehdottamasti suurin). Mainoinnan kieltämisen myötä, joilloin voittoa tekevät yritykset eivät voisi välttämättä vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen muulla kuin hinnalla (esim luomalla halua ostaa juuri kyseinen tuote), niin heidän katteensa pienenisi, kun kuluttajat valitsisivat edullisemman alkoholituotteen.

[Totte]

Kukaan ei ole vieläkään vastannut siihen kysymykseen, joka ensimmäisenä esitettiin tätä lakimuutosta koskien: mihin perustuu alkoholimainonnan rajoittaminen, kun tarkoituksena on suojella lapsia ja nuoria?

Luulen ettei se perustu mihinkään tarkempaan tutkimukseen. On siis maalailtu vähän isommalla pensselillä. Siihen en ihan heti ilman lähteitä usko, että alkoholi kiinnostaisi vain jos sitä mainostetaan. Alkoholi on keskeisempi osa ihmiselämää kuin tupakka. Alkoholi kiinnostaa takuuvarmasti, mainostettiin sitä tai ei. Se on nyt sitten auki, miten paljon mainonnan rajoittamisella vaikutetaan näihin lapsiin ja nuoriin, kun se on kuitenkin mainittu syynä.

No siihen kulutuksen vähentämiseen mistä koko ajan keskustellaan.

Kukaan ei ole väittänyt että jos mainontaa ei olisi niin alkoholi ei kiinnosta. En tiedä mistä sen olkinuken vetäisit.

Koska mainonnan kieltäminen ei poistaminen ei poista markkinoinnin muiden keinojen käyttämistä. Näitä käytettäisiin edelleen koska ne olisivat sallittuja. Hinnan (joka on merkitys alkoholikokonaiskysyntään on ehdottamasti suurin). Mainoinnan kieltämisen myötä, joilloin voittoa tekevät yritykset eivät voisi välttämättä vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen muulla kuin hinnalla (esim luomalla halua ostaa juuri kyseinen tuote), niin heidän katteensa pienenisi, kun kuluttajat valitsisivat edullisemman alkoholituotteen.

Jos mainonta kielletään niin vapautuu rahaa, joka siis ilmeisesti sitten menisi alentamaan hintoja. Koska hintoja ei alenneta nyt, vaan se raha käytetään mielummin mainontaan, vetäisin itse sen johtopäätöksen että mainonta on kokonaisuudessa tehokkaampaa kuin hintojen lasku. Itselläni on siis vaikea usko että sekundäärinen menetelmä (hintojen lasku) voisi toimia niin hyvin kysynnän nostamiseen kun taas primäärinen menetelmä (mainonta) ei vaikuttaisi tähän millään lailla.

Ja tämä ei vieläkään selitä miksi mainonta jonkun asian puolesta ei vaikuta kysyntään, mutta kun taas mainonta asiaa vastaan (valistuskampanjat) vaikuttavat kokonaiskysyntään? Vai onko ihmiset täällä myös sitä mieltä että valistuksen teho on +-0?

Mutta joo. Tätä on aivan varmasti tutkittu, mutta ainakaan itse en jaksa lähteä tekemään kirjallisuusselvitystä. Niin paljon aihe ei kiinnosta.

[Mika]

No siihen kulutuksen vähentämiseen mistä koko ajan keskustellaan.

Voihan sitä keskusteluksikin kutsua, mutta ainakaan se ei etene. Lähteet puuttuvat, ja nyt sitten itsekin sanoit, ettet jaksa sellaisia etsiä. No niin...

Kukaan ei ole väittänyt että jos mainontaa ei olisi niin alkoholi ei kiinnosta. En tiedä mistä sen olkinuken vetäisit.

Se ei ole olkinukke, vaan sen väitteen vastakohta, että mainonta lisää kulutusta. Näinhän tietenkin tavallisesti onkin, mutta tässä on nyt perätty perusteluja sille, vähentääkö tuo lakimuutos lasten ja nuorten alkoholin kulutusta tai vaikuttaako se jollakin muulla tavalla esimerkiksi alkoholiin suhtautumiseen. Tälle ei ole esitetty perusteluja. Kuten mainitsin, kyseessä ihan spesifi tutkimuskohde. Tätä taulua nyt vain ei voi maalata suuremmalla pensselillä todeten jotakin yleistä mainostamisesta ja kulutuksesta.

[Point]

Jos mainonta kielletään niin vapautuu rahaa, joka siis ilmeisesti sitten menisi alentamaan hintoja. Koska hintoja ei alenneta nyt, vaan se raha käytetään mielummin mainontaan, vetäisin itse sen johtopäätöksen että mainonta on kokonaisuudessa tehokkaampaa kuin hintojen lasku. Itselläni on siis vaikea usko että sekundäärinen menetelmä (hintojen lasku) voisi toimia niin hyvin kysynnän nostamiseen kun taas primäärinen menetelmä (mainonta) ei vaikuttaisi tähän millään lailla.

Ja tämä ei vieläkään selitä miksi mainonta jonkun asian puolesta ei vaikuta kysyntään, mutta kun taas mainonta asiaa vastaan (valistuskampanjat) vaikuttavat kokonaiskysyntään? Vai onko ihmiset täällä myös sitä mieltä että valistuksen teho on +-0?

Mutta joo. Tätä on aivan varmasti tutkittu, mutta ainakaan itse en jaksa lähteä tekemään kirjallisuusselvitystä. Niin paljon aihe ei kiinnosta.

Tässä tarkoitin sitä, että mainonta on vaan osa markkinointia. Vaikkapa mainonta kiellettäisiin, niin yhtiöillä tuskin muut markkinointi-kustannukset muuttuisivat, koska silloin keskityttäisiin muihin markkinoinnin piiriin laskettavilla keinoihiin.

Ja markkinoinnilla pyritään kysynnän lisäämisen lisäksi saamaan ihmiset myös laittamaan enemmän rahaa ko. tuotteeseen, koska heillä on markkinoinin takia sellainen mielikuva, että joku hyödyke on parempi kuin toinen.. vrt. Finlandia Vodka ja vaikka Tapio-viina. Toinen kilpailee laatumielikuvalla ja toinen hinnalla (ja ehkä junttiudella)... Koska väkevien mainostaminen on kielletty suomessa, niin miten markkinamiehet ovat saaneet päähäni syntymään kyseisen mielikuvan (ja kun en edes juo vodkaa)


Mutta vaikka pidänkin mainonnan vaikutusta melko pienenä muuttujana alkoholinkokonaiskulutukseen. (hinta on suurempi muuttuja. Markkinointia sekin. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/11224" onclick="window.open(this.href);return false;, niin näyttää siltä, että alkoholimainonnalla on vaikutusta lasten ja nuorten suhtautumiseen alkoholiin.

Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin melko alkoholimyönteistä kulttuuriamme suurempana vaikuttuminena siihen miksi "Jonne juo"

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... ikkeli.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Kaksitoista tutkimusta kolmestatoista antoi
tulokseksi, että alkoholin markkinointiviestien
kohtaaminen vaikuttaa myöhempään alkoholin
käyttöön: se aikaistaa käytön aloittamista ja lisää
alkoholia jo käyttävien käytön määrää. Kaikki
ne 12 tutkimusta, joissa tämä vaikutus havaittiin,
osoittivat myös annos–vaste-suhteen3 mainonnalle
altistumisen ja alkoholin käytön välillä.
Kolmastoista tutkimus koski koulun lähelle
sijoitettuja alkoholimainoksia. Vaikutusta alkoholin
käyttöön ei havaittu, mutta aikomukseen
käyttää kyllä.

mutta

Poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti
positiivisen yhteyden mainoksille
altistumisen ja nuoren henkilön senhetkisen
alkoholinkäytön välillä. Nämä tutkimukset eivät
kuitenkaan kerro, kumpi oli ensin. Voivathan
muita enemmän alkoholia käyttävät nuoret olla
kiinnostuneempia mainoksista ja liikkua enemmän
ympäristöissä, joissa niitä on.

Edit: Taitaa ksekustella olla livennyt alkoholimainnon puolelle..

Ylipotkija: Lainaus korjattu.

Muok. Muutaman typo. Paljon jäi kyllä korjattavaa. Hankalaa, kun teksti pomppii kun lainauksia on paljon

[Mika]

No niin, nyt tuli vähän tutkittuakin pohdintaa lauteille. Kiitoksia, Point.

[Totte]

Kiitos Point. Tiivistelmän johtopäätös:

Tutkimusnäyttö antaa hyvät perusteet rajoittaa
lailla sekä alkoholimainonnan sijoittelu alaikäisten
ulottumattomiin että sen sallittu sisältö pelkkään
tuotetietoon.

Luen koko artikkelin kun ehdin, mutta nopeasti tiivistelmää vilkaisemalla Mikan peräämää yhteys on löydetty. Miten Mika kommentoi? Onko lähteitä joissa on tultu vastakkaiseen tulokseen?

Point on oikeassa että kulttuuri vaikuttaa enemmän. Tämä on oikeastaan vain suurempi syy tehdä pienetkin asiat jotka vaikuttavat kulutukseen, sillä ne voimistuvat moninkertaiseksi kulttuurimuutoksilla. Eli kulttuuria ei voi muuttaa päätöksillä. Mainontaa voi. Jos mainonnan rajoittaminen vähentää nuorten juomiosta, tämä myös muokkaa tulevaisuuden kulttuuria joka taas muokkaa seuraavan sukupolven juomista jne.

[Point]

Kiitos Point. Tiivistelmän johtopäätös:

Tutkimusnäyttö antaa hyvät perusteet rajoittaa
lailla sekä alkoholimainonnan sijoittelu alaikäisten
ulottumattomiin että sen sallittu sisältö pelkkään
tuotetietoon.

Luen koko artikkelin kun ehdin, mutta nopeasti tiivistelmää vilkaisemalla Mikan peräämää yhteys on löydetty. Miten Mika kommentoi? Onko lähteitä joissa on tultu vastakkaiseen tulokseen?

Point on oikeassa että kulttuuri vaikuttaa enemmän. Tämä on oikeastaan vain suurempi syy tehdä pienetkin asiat jotka vaikuttavat kulutukseen, sillä ne voimistuvat moninkertaiseksi kulttuurimuutoksilla. Eli kulttuuria ei voi muuttaa päätöksillä. Mainontaa voi. Jos mainonnan rajoittaminen vähentää nuorten juomiosta, tämä myös muokkaa tulevaisuuden kulttuuria joka taas muokkaa seuraavan sukupolven juomista jne.

Nyt olen ollaan oltu tavallaan jonkin aikaa alkoholipolitiikka topicin alla, mutta jatketaan nyt hetki. Siirtäköön ylläpito viestejä, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Itseäni risoo näissä alkoholipoliittisissa linjauksissa se, että välillä niissä keskitytään vain yhteen puoleen eikä kokonaisuuteen, jolloin syntyy sellainen mielikuva, että mitä hyötyäkin tuosta on. Jos nyt kielletään alkoholin mainostaminen nuorille/lapsille (mikä on tutkimusten perusteella ihan perusteltua), mutta samaan aikaan näytetään urheiluruudussa läpi yön dokann... siis juhlineita jääkiekkoilijoita, niin kumman luulet olevan vahvempi viesti nuorelle. En viitsi ottaa tähän mukaan edes suomalaista sketsiviihdettä vaikka enää ei välttämättä olekaan "Onks Viljoo?" näkynyt tyylisiä hahmoja, joiden tavara merkki oli hokeman lisäksi nopeasti tuhottu Kossu-pullo?


Lisäksi hieman kismittää, että alkoholipolitiikan onnistumisen kulmakiveksi on otettu kokonaiskulutuksen muutokset. Sinäänsä ymmärrettävä mittari, sillä alkoholihaitat ovat taineet korreloida vahvasti alkoholin kokonaiskulutuksen kanssa. Ja kokonaiskulutuksen hillitsemiseksi tilastollisesti käyviä keinoja on hinta ja saatavuuden rajoittaminen (markkinoinnin kaksi P:tä)... Helppoa! Nostetaan hintaa -- kulutus laskee - haitat vähenevät.. Tai ainakin tämä yhtälö on tähän asti toiminut näin. Nyt kun matkustajatuonti on tuonut yhtälöön yhden liikkuvan osan lisää, niin voisi miettiä, että onko menetelmät varmasti tätä päivää. Lisäksi käytetyillä menetelmillä on mielestäni aiheutettu sitä, että kulttuurissamme alkoholiin suhtaudutaan enemmän nimenomaan päihteenä kuin esim. osana gastronomiaa tai seurustelu/tapakulttuuria (tai no voihan ne kännitkin laskea tapakultturiksi)

Voisiko mittariksi ottaa muita kenties muuttujia? Kulutuksen muutokset tietyissä segmenteissä? Nuoriso yms. barometrit joissa suhtautumista humalajuomiseen tutkitaan. Alkoholin kysyntä vaikka ravintsemusliikkeissä vs kotikulutus? Mietojan vs väkevien kulutus absoluuttisen kulutuksen sijaan?

Niin.. Sitten voidaan pohtia, että pitääkö yhteiskunnan sitä estää, jos joku haluaa käyttää alkoholia enemmän mitä terveydelle on tarvittavaa? Mikä on yksilön vastuu? (no, ehkä pienet rajoitukset ovat tarpeen, kun yhteiskunta vastaa aika usein haitoista—ei yksilö)

[taikuri]

Sitten päästäänkin hämmästelemään kotimaista työelämää...

ʺAh, ihana kellokortti, tervetuloa meidän firmaan!ʺ - viranomaisen vaatimus hämmentää

Työsuojeluviranomaisten käynti Petri Hollménin omistaman ohjelmistofirman Lyyti Oy:n tiloissa on herättänyt voimakasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sivusto yrittäjät.fi.

Hollménin mukaan työsuojeluviranomaiset löysivät yrityksen toiminnasta useita puutteita, joista merkittävimmät liittyivät liialliseen joustavuuteen.

Lyyti Oy:n koko toiminta perustuu Hollménin mukaan juuri joustavuuteen ja työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen.

- Kyseessä on mahtava systeemi, joka perustuu luottamukseen, yhteishenkeen ja myös siihen, että meillä yrittäjillä ei ole mitään tarvetta itsekään esittää 12-tuntisia päiviä painavia työn sankareita. Meillä on siis hyvä fiilis!

Hollmén kertoo työsuojeluviranomaisten käynnistä Lyyti Oy:n tiloissa blogikirjoituksessaan.

- Meidän on jatkossa otettava kellokorttijärjestelmä käyttöön. Se, että jokin asia perustuu vain luottamukseen tai hyvään yhteishenkeen ei suomalaiseen suojeluyhteiskuntaan istu. Täytyy olla järjestelmä. Ah, ihana kellokortti, tervetuloa meidän firmaan!

- Lisäksi meidän tulee jatkossa laatia työvuorolista. Luulin päässeeni eroon tuosta helvetistä ravintola-alan taakse jätettyäni, mutta ei, Hollmén ihmettelee.

Hollmén pohdiskelee kirjoituksessaan, ovatko työsuojeluviranomaisten käyttämät menetelmät sellaisia, joiden avulla Suomen talous todella saadaan nousuun.

Ymmärrän toki sen, että valvonta on joskus hyvästä. Aina se ei suju elämä työyhteisöissä näin hyvin.

[Mika]

Onhan se...semmoista. Noissa alkuperäisen blogitekstin kommenteissa on ihan lukemiskelposta matskua.

[Jorge]

Korostetaan nyt alkuun, että tapahtuma on traaginen ja saattaa sinällään vaikuttaa asianomaisten arvostelukykyyn, mutta onko kansalaisillakin jo sellainen oletus holhouksesta, että Suomen valtio järjestäisi kansalaisilleen yksityisiä pelastusoperaatiota ympäri maailman?

Indonesiassa hukkuneen helsinkiläismiehen läheiset ovat järkyttyneitä Suomen Jakartan-suurlähetystön ja ulkoministeriön toiminnasta pelastustoimissa.

Lomareissulla hukkunut Ingemar Kängsepp oli ystävänsä Kalle Räsäsen kanssa lähtenyt keskipäivällä 26. tammikuuta uimaan pieneltä Gili Airin saarelta noin kilometrin päässä sijainneelle naapurisaarelle. Kun miehistä ei iltapäivällä kuulunut, Kängseppin avovaimo Katariina Halonen ja muut seurueen jäsenet huolestuivat. Illan suussa he saivat yhteyden Indonesian viranomaisiin.

Merelle nousi myrsky, minkä takia paikalliset viranomaiset päättivät jättää etsinnät aamuun. Kadonneiden läheiset saivat koottua paikallisista venepartion, joka lähti maksua vastaan merelle jo yöllä.


Samaan aikaan läheiset Suomessa ja Indonesiassa olivat moneen kertaan yhteydessä ulkoministeriöön ja suurlähetystöön. He yrittivät neuvotella apuun pelastushelikopteria.

."Se oli kuitenkin niin kallis, ettei meillä yksinkertaisesti ollut tarpeeksi rahaa. Pyysimme, että lähetystö olisi myöntänyt hätätilanteen takia maksusitoumuksen. Näin heidän on mahdollista toimia, jos suomalainen on henkeä uhkaavassa hädässä. Meille kuitenkin sanottiin, ettei määrärahoja ole", Halonen sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomalainen hu ... 76d26aac35" onclick="window.open(this.href);return false;

[flammee]

http://yle.fi/uutiset/kiristyvat_turvam ... en/7321682" onclick="window.open(this.href);return false;

Hämeenkyrössä on tällä viikolla kaivettu hiekkalaatikoissa tavallista isommalla kaivurilla. Kunta nimittäin hävittää yli kolmanneksen leikkipuistoistaan. Torstaina jäi historiaan ammattikoulun leikkipuisto.
...
– Määräykset ovat tiukkoja ja tiukentuvat jatkuvasti, Myllymaa sanoo.
...
Kielletty on myös Hämeenkyrön ammattikoulun leikkipuiston nurkassa punaisena kukkiva ruusu, koska lapset voisivat loukata itsensä sen piikkeihin.

Just, taitaa olla se klassinen lapsi ja pesuvesi -keissi. :p Mahtaakohan olla nykyään jonkinlainen lastensuojelurikos jos lapsi kiipeilee puussa, jonka alla ei ole vaimentavaa alustaa... Väistämättähän tällanen ylisuojelu johtaa siihen että sitä leikkimistä tapahtuu vähemmän ja vanhemmiten on sitten p*ska koordinaatiokyky jonka seurauksena vammautuu herkemmin erinäkösiin kompurointeihin..

Leikkipuistojen turvallisuusvaatimuksia

-Tunnistetaulu, josta käy ilmi tarkka sijainti ja ylläpitäjän yhteystiedot, jotta avun hälyttäminen ja puutteiden ilmoittaminen on helppoa
-Leikkipuistossa on vain lapsille tarkoitettuja välineitä
-Leikkipuistossa ei ole myrkyllisiä kasveja
-Leikkivälineet ovat ehjiä ja hyväkuntoisia, eikä niiden välittömässä läheisyydessä ole kiviä
-Keinujen ja kiipeilytelineiden alusta on iskua vaimentavaa materiaalia
-Liukumäkien portaissa on tarvittaessa reunat
-Kulku leikkipuistoon on turvallista
-Leikkipuisto on aidattu vähintään 120 cm korkealla ja tiiviillä aidalla, jos lähettyvillä on liikenneväyliä tai vesialueita
-Lapsi ei itse pysty avaamaan portin lukitusta
LÄHDE: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

[Poista käyttäjä 1747]

Heinäkuun alusta lähtien astui voimaan liikennelupalain muutos, joka vaikuttaa erityisesti traktoriliikennöintiin. Kaikki maataloustraktorilla tehtävät muut kuin maa- ja metsätalouden kuljetukset vaativat jatkossa liikenneluvan.

Uusi laki hämmästyttää maanviljelijöitä.

Viranomaiset ovat saaneet yhteydenottoja erityisesti maanviljelijöiltä, jotka ovat tähän asti maanviljelyksen ohella hoitaneet silloin tällöin kuljetuksia esimerkiksi alihankintana.

MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Markku Pärssinen määrittelee uuden lain vaikutukset selkeästi kahteen osaan. Liikennelupaa ei tarvita edelleenkään oman tavaran, omien maataloustuotteiden kuten perunan, viljan tai puun kuljettamiseen. Sitä ei myöskään tarvita silloin, kun viljelijä kuljettaa omia tuotteitaan myytäväksi.

Lupa tarvitaan aina, kun kuljetus on kaupallista toimintaa. Toisin sanoen aina silloin, kun kuljetetaan jonkun muun omistuksessa olevaa tavaraa ja kuljetuksesta pyydetään maksu.

Esimerkiksi palveluna ostettu veneen tai muun tavaran siirto vaatii liikenneluvan, ellei kyse ole puhtaasti talkookuljetuksesta. Myös varsinaisiin muuttokuljetuksiin ja hinauskuljetuksiin vaaditaan liikennelupa. Ilman lupaa saa hinata tästä eteenpäin vain lähimpään turvalliseen paikkaan.

Mitä lupa maksaa?

Liikennelupa traktoreille hankitaan maakunnissa kuorma-autoille tarkoitetuilla kursseilla. Viikon kurssin jälkeen suoritetaan Trafin järjestämä tentti. Hyväksytyn tentin jälkeen voi anoa liikennelupaa ELY-keskukselta. Kurssin hinta on 800 euroa, tentti 200 euroa ja luvan hakeminen 200 euroa.

– Yhteensä hintaa, asumiset ja matkakulut mukaan lukien, voi tulla arviolta 1 500 euroa, sanoo Koneyrittäjien liiton aluepäällikkö Ari Pihlajavaara.

Hänen mukaansa moni tähän asti traktorikuljetuksia tehnyt on kertonut lopettavansa toiminnan liian kalliin lupamaksun vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/traktori_ei_kyydi ... aa/7331864" onclick="window.open(this.href);return false;

Matkustaja saa tuoda toisesta EU:n jäsenvaltiosta alkoholia verovapaasti vain omaan käyttöön, eli niin sanottuna matkustajatuontina.

Matkustajatuontina alkoholia saa tuoda myös perheenjäsenille, sukujuhliin tai lahjaksi. Sukujuhlia ovat muun muassa samassa ruokakunnassa asuvien perheenjäsenten syntymäpäivät ja häät.

Kaikki alkoholintuonti, jota ei voida pitää matkustajatuontina, katsotaan kaupalliseksi tuonniksi ja siitä kannetaan verot.

Lakimuutoksen myötä alkoholia tuovan tulee pyydettäessä antaa Tullille selvitys tuonnin tarkoituksesta ja osoittaa todennäköiseksi, että tuotteet tulevat omaan käyttöön.

Tulli arvioi tiistaista lähtien tuontia valmisteverotusdirektiiviin kirjattujen ohjetasojen perusteella.

Ohjetasoista huolimatta arvio tehdään kokonaisharkintana, jossa tuotavan alkoholin määrä on vain yksi tuonnin luonteen arviointiin vaikuttavista seikoista.

Muita arviointikriteereitä ovat muun muassa tuotteiden sijaintipaikka ja käytetty kuljetustapa, tuotteisiin liittyvät asiakirjat ja tuotteiden luonne.

Tullin ei tarvitse todistaa tuonnin kaupallisuutta, vaan matkustajan on itse osoitettava, että kyse on omaan käyttöön tapahtuvasta tuonnista.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/alk ... teen-22788" onclick="window.open(this.href);return false;


Onko suomalaisissa muita enemmän vätys tai setä tuomo geenejä?

[Mika]

Voi nyt jumalauta tätä vielä jopa kiihtyvää kontrolloimisen ja naurettavan lupaviidakon kasvattamista...