Hitti vai huti?

[Jorge]

Joo, on toki hitti ja hyvin vedetty.
Vaikka hiukan takaraivossa kaihertaa kysymys, että onko tuossa haettu takuuvarmaa hittiä bändille, kun levytetään noinkin paljon alkuperäiselle uskollinen Beatles- tsipale.

Beatles- covereilla jatketaan:

[Kari Aittomäki]

Beckiltä harvinaisuus eli huti. Liian letkeää.
Olin jatkaa Beatlescoverilla mutta tartunpa tohon letkeyteen ja ton cd:n värisävyjen synnyttämiin assosiaatioihin:



Tää on ajalta kun musiikkia ostettiin ja kuunneltiin LP-tiedostoina.
Oli sellanen leppoisanhelppo lallatus vaativan progekokonaisuuden jatkoksi.
Lisäksi me fanit saatiin kuulla miltä Maestro Oldfieldin ääni kuulostaa.

So if you you feel a little glum,
To Hergest Ridge you should come
In summer, winter, rain or sun,
It's good to be on horseback

Menee mulla fiilistasolla samoihin sukkiin Jethro Tullin metsälaulujen kanssa.
Ne sukat on lämpimät ja mukavat.

[Jorge]

Jaa-a. Riippuu hiukan mielialasta; kiireisempänä olisin varmaan hudittanut, muttta näin lauantai-aamuna oli ihan miellyttävä kuunneltava. Ei jättihitti, mutta sellainen välipala, tosiaan.

[JariMarjamaa]

Georgias Satellites on periaatteessa hitti.
Alkukantaista räminää, sanoista ei tarvi paljoa odottaa,
mutta asia tulee selväksi, mikä on homman nimi.
Hieman ehkä kuitenkin yksitoikkoinen.

Jeff Beck liian pehmeä, tefloonia, ei saa kiinni. Huti

Oldfield on ihme hihhuli. Jotain ihan hittejäkin, mutta paljon
tälläistä viherpiiperrystä.

America hiukan tuota parempi, mutta löysää. Ei jatkoon.
Kyllähän se kitarasta sai perus rämpytystä aikaiseksi.

Sitten jotain kasarilta, saksalaista europoppia.
En nyt ole ihan varma törmäsinkö tähän sattumalta,
vai bongasinko täältä. Jos täältä ja uusinta, pyydän anteeksi

[Atticora]

Beckin coverissa on vähän sama juju, kuin Oldfieldin biisissä. Blow By Blow LP on aikamoista tykitystä, niin tuo letkeily sopii sinne hyvin. Hittejä molemmat. Americasta tulee mieleen Neil Young, eli hitti. Viimeinen huditti - jos olis ollu viikset ja nahkahousut, olisi tilanne toinen.

[JariMarjamaa]

Huti. Kun ei osaa soitaa, niin yritetään se peittää huutamalla.
Kun laulaakaan ei osaa.

Kun mentiin kasarille, niin mennään vielä hiukan taaksepäin


Ja sama suomeksi, jos savoa ei ossaa

[TimoS]

No tokihan tuo on hitti, ihan jo pelkästään siitä syystä, että menolipusta tulee aina mieleen eräs entinen opettajani, joka oli ollut niin pidetty työkaveri edellisessä työpaikassaan (jossa oli siis ennen kuin tuli meille opettajaksi), että työkaverit olivat ostaneet hänelle läksiäislahjaksi menolipun Siperiaan.
Sitten tällainen cover, ei kai ole ennen ollut täällä

[tohtorismies]

Hyi helevetti mitä raiskausta.

Tässä on sitten aasinsilta taasen Neil Youngiin, tästä biisistä herra on tehnyt coverin.



[mention]Mika Perkiömäki[/mention] Voi kun Riivaajan kaverit olisikin tuttuja

[tapsaattori]

Bert on paha huti. Musiikillisesti laahavaa ja yllätyksetöntä pimputtelua. Tunnelmointiin pyrkivä tarinankerronta varmaan uppoaa aihepiirin tuntevalle. Meille muille jää vaisuksi huokailuksi.

Tämä, koska SUOmetallia ei ole täällä vielä ollut

[Kari Aittomäki]

Ei. Tekorankkaa.

TÄMÄ on oikeasti aivan saatanan rankka:



Jätkä tapetaan sähkötuoliin.
Sekava, uhmakas ja pelokas. Niinku oikeestikin kai.
Rankka. Runoa.

[tapsaattori]

Ei. Tekorankkaa.

Hoi, korjataas heti tämä selvä virhekäsitys! Kalmah laulaa konkreettisista ja tärkeistä asioista kuten metsien saastumisesta ja soiden ojittamisesta, joten ei ole kyse mistään muovisesta teko synkkyydestä! Ymmärrän kyllä ajatus tekorankkudesta muodostuu helposti, koska siinä on tuo tarkoituksellisen mahtipontinen tykitys yhdistettynä örinälauluun. Eikä luonnonsuojelulliset aatteet siitä laulusta kovin selvänä välity

Nick Cave on hitti, koska tuossa oli joku kiva juju aiheen, laulun ja instrumentin yhteensovituksessa. Toimi. VÄhän liian kauan sitä kertsiä hierottiin mun makuun, mutta selvästi hitin puolella pysyy.


TÄmä, koska sain hiljattain ainutkertaisen mahdollisuuden opetella djembe rummun soittoa (jalkojen välissä pidettävä rumpu jota käsin läpsytellään)

[Jorge]

Onhan noilla toki rytmi veressä, mutta ei tuosta oikein hittiä saa; hieman yksitoikkoista ja koukutonta, joten hutii.
Jos afrikkalaisen rummutuksen teemoilta hittejä haetaan, niin etelä-afrikkalaisen tai senegalilaisen musan suuntaan tsekkaisin; niissä se rytmi on yhdistetty muuhun melodiaan ja grooveen.

Tässä yhden populäärimusiinkin suurimman neron, Paul Simonin, yhteistyötä e-afrikkalaisten muusikoiden kanssa

[Kari Aittomäki]

Heh, yritin kovin etsiä Velipuolikuun Papualaisoopperaa rumpujen jatkoksi vaan ei löytyny..
Samaa mieltä (kutenaina) täytyy olla kuin Jorge, jotta vähä puiseva oli hitiksi.

Paul Simon valjasti juu ton maailmanmusiikkijutun, hittihän tuo totta kai on vaikkei ihan niitä kirkkaimpia.
Se movement nosti esiin mm. tämän:

https://www.youtube.com/watch?v=4i1KqQzwRUo

Yékéké nimo yé ké yé ké.
Hitto ku tulee Pariisi mieleen, perkeles.. se oli aivan käsittämätöntä se kulttuurinen sekamelska.

Laitetaas lisää Afrikkaa, hiukan syvempää otantaa:

https://www.youtube.com/watch?v=8Z7rORQy4xc

ps. Viitseliään vastauksen takia koetin kuullella Kalmahia uudestaan. Ei. Kun ei saa edes kielestä selvää saati sanoista..
Se Mercyseatin kertosäe ei muuten ole varsinaisesti kertsi vaan esittää ihmismielen takertuvaa hokema-manerismia tajutun kuoleman hetkellä.
Kerrotusti. Huhhuh.

[TimoS]

Mory Kante on hitti. Vaan mites Madness uppoaa
https://www.youtube.com/watch?v=0NKNGKNBYs0

[Jorge]

Ilman muuta uppoaa hitin arvoisesti!

https://www.youtube.com/watch?v=Nzj5UBGG0gc