Perimä vai ympäristö?

[Mika]

Katsotaanpa saako tästä ikuisuusaiheesta ihan oman keskustelunsa tulille.

The extent to which our development is affected by nature or nurture – our genetic make-up or our environment – may differ depending on where we live, according to new research.

---

Äänestyksen kysymys ei ole ihan totisin.

[Mika]

Gozo kirjoitti Parisuhteet-ketjussa eilen näin:

Vai onko ihmisellä mitään synnynnäistä taipumusta suuntaan taikka toiseen? Eikös tämä muuten ole aika klassinen kysymys, eli miten suuri osa persoonastamme ja käyttäytymisestämme tulee geeneistä ja miten suuri osa on kasvuympäristön aikaansaannosta? (Esim. onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha?)

[MtJ]

Vastasin, että ympäristö. Perustuen useampaankin kokemukseen.

Yksi kokemus: toinen veli on kemisti ja toinen puistokemisti. Toisen ympäristö oli sellainen, että isä oli elossa ja toisen ympäristö sitten sellainen, että isä kuoli kesken nuoruuden. Nuorempi veli on siis puistokemisti.

Toinen kokemus: minä itse. Nuorempi sisarus opiskelee yliopistossa ja minä opiskelin melkein elämän yliopistossa, välttäen täpärästi pahimmat hölmöilyt. Ympäristö oli kuitenkin noin 18-vuotiaasta otollinen tälle elämän yliopistossa opiskelulle, kaveripiireineen.

Lisäksi asuinalueet, joilla aikanaan asuin, eivät ole kuuluisia tuotettujen väitöskirjojen määrästä, vaan esimerkiksi kerrostalon räjähdyksestä, pankkiryöstäjien asuinpaikkana, kaupungin pahimman räkälän sijaintipaikkana... jne. Ja se sakki siellä ei todellakaan kirjoittanut mitään väitöskirjoja, vaan väitteli ihan livenä. Ja aivan varmasti se ympäristö oli osasyynä siihen, että ei vaan kiinnostanut.

Jos kyse olisi ollut perimästä, niin kaipa ne sen kaupunginosan kaikki ihmiset olisivat lisääntyneet keskenään ja tuottaneet niin sanotusti homogeenisen yhteisön... Mutta kun sinne muuttaneistakin tuli samanlaisia lähiräkälän retkuja.

Toisin sanoen, kun kyseessä oli nk. tehdaskaupunginosa ja sakki sen mukaista, niin kyllä se ympäristö mielestäni vaikutti todella paljon. Hämmästyin oikeastaan, kun muutimme sitten sieltä pois aikoinaan ja ympärillä ei kiehunutkaan roskasakki vaan öisinkin oli oikeasti hiljaista. Kukaan ei rääkynyt "heitukka" käheällä äänellä 5 metrin päässä alapuolella tai kukaan ei hakannut itseään alakerran ovesta läpi. Oli se erikoista, naapuritkin tervehtivät oikeasti, eivätkä kulkeneet silmä mustana ohi. Eikä aamukymmeneltä tullut kukaan oven taakse eilisin silmin pyytämään, että lähde baariin. (Mikä kyllä on nyt ajateltuna sääli.... Olis se kiva kun joku tulis ja pyytäisi ex tempore)

[Mika]

Lisäksi asuinalueet, joilla aikanaan asuin, eivät ole kuuluisia tuotettujen väitöskirjojen määrästä, vaan esimerkiksi kerrostalon räjähdyksestä, pankkiryöstäjien asuinpaikkana, kaupungin pahimman räkälän sijaintipaikkana... jne. Ja se sakki siellä ei todellakaan kirjoittanut mitään väitöskirjoja, vaan väitteli ihan livenä.

Ja olen minäkin sitä mieltä, että ympäristön merkitys on suuri. Geenejään ei voi paeta, mutta emme me ihan geeniemme orjiakaan ole. Luulisin että jos vaikka kaksosista toinen adoptoidaan maahan X ja toinen jää maahan Y, ovat heidän tulevaisuutensa melko erilaiset. Toki heistä taatusti löytyy yhteisiäkin tekijöitä.

[Fubarbarian]

Minusta perimä antaa ihmiselle perusluonteen, mutta ympäristö vaikuttaa enemmän. Sopivassa ympäristössä lähes kuka tahansa saadaan tekemään mitä tahansa.

[Polvi]

Vastasin molemmat yhtä paljon paremman vaihtoehdon puuttuessa. Oikeasti olen sitä mieltä, että molemmilla on merkitystä, mutta ympäristöllä aika paljon enemmän.

On hyvä kuitenkin muistaa, että esimerkiksi alkoholismi on ainakin jossain määrin periytyvää. Samoin monet muut "huonot jutut", jotka voivat osaltaan vaikuttaa suht merkittävästikin yksilön suoriutumiseen elämässä.

[AlexMachine]

Muistan nähneeni haastattelun jossa joku FBI:n psykiatri haastatteli "The Iceman" Kuklinskia ja kun oli kuullut tämän lapsuudesta (isän dokaamista ja pahoinpiteli sitten lapsiaan jne) totesi että vaikka sinulla on sosiopaattinen ja olet lähes täysin vailla omatuntoa ja pelkoa, olisi sinusta voinut oikeassa ympäristössä kasvaa juhlittu sankari - poliisi - sotilas tai mitä tahansa.
Olen melko lailla samaa mieltä eli geenit ja perimä vaikuttavat, mutta ympäristö muokkaa vahvasti.

[Antti Koljonen]

Vastasin ympäristö, koska omien havaintojeni perusteella sillä on valtavan suuri merkitys.

Muistan muuten nähneeni TV:stä jonkun kaksoskokeita käsitelleen dokumentin, jossa oli mielenkiintoista juttua tähän aiheeseen liittyen. Täytyypä yrittää kaivella, josko kyseisestä aiheesta löytyisi jotain linkitettävää tähän ketjuun.

[jussip]

Vastasin että perimä. Koska olen asian tuntija.

[Mika]

[Antti Koljonen]

Tässä artikkelissa on mielestäni hyvää johdatusta aiheesta tehtyyn tutkimukseen: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/tammisalo.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;. Bongasin linkin artikkeliin täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksostutkimus" onclick="window.open(this.href);return false;

[jussip]

Yksi ihan hyvä tapa hahmottaa noita eroja on tietysti tuo kaksoistutkimus, mutta se on vain toinen puolikas kuviota. Eli jos eroja oikeasti haluaa havainnollistaa, niin pitäisi ottaa tilanteet joissa toinen asia (perimä tai ympäristö) on identtinen, ja toinen eroaa radikaalisti, ja sitten sama toisinpäin.

Eli esimerkiksi:

- Otetaan samamunaiset kaksoset, laitetaan toinen kasvamaan vaikka jonnekin Somalian nälkäleirille keskelle sisällissotaa, ja toinen kasvamaan vaikka Ruotsin kuningasperheeseen. Sitten vertaillaan vaikka aikuisina näitä henkilöitä, miten paljon uskot että nämä ihmiset ovat eriytyneet toisistaan ympäristön vaikutuksesta?

Ja sitten toisinpäin:

- Otetaan perimältään täysin erilaiset ihmiset, esimerkiksi henkilö jonka perimä tarjoaa mahdollisuuden huipputerveyteen, älykkyyteen ja fyysiseen viehättävyyteen. Ja sitten jonkin sortin vastakohta, eli vaikkapa henkilö jolla on kasa erilaiisia kromosomihäiriöitä, downin oireyhtymää sun muuta, suurinpiirtein kaikki mahdolliset perinnölliset sairaudet jne, jotka käytännössä tekevät mahdottomaksi terveen elämän ja älyllisen kehittymisen. Sitten nämä laitetaan elämään samaan ympäristöön, vaikkapa osaksi suomalaista ydinperhettä. Miten paljon uskot että nämä perimältään vasakohtaiset ihmiset ovat lähentyneet ominaisuuksiltaan toisiaan ympäristön vaikutuksesta?

[Poista käyttäjä 3276]

Nature, nurture... or neither? Epigenetics is the new twist in an age-old argument
A combination of genes and our environment makes us what we are. Or so we always thought...

Friday 01 June 2012
Jeremy Laurance
The Independent.co.uk

It is a shibboleth of family life – that every individual is the product of their genes and environment, the one an immutable inheritance, the other a mutable array of influences and pressures with unpredictable outcomes. But new research has demonstrated that genes can change, identical twins with the same genetic inheritance can turn out completely different and the impact of environmental influences can be passed down the generations.

The new science of epigenetics has shown that in addition to nature and nurture, what makes us who we are is also determined by biological mechanisms that can switch genes on or off. These epigenetic (above the gene) "light switches" can affect characteristics as fundamental as autism and sexual orientation. But they are also subject to environmental influences and thus, in theory, are within our control.

http://www.independent.co.uk/news/scien ... 08598.html

[Poista käyttäjä 3276]

Epigenetic 'memory' key to nature versus nurture
Researchers at the John Innes Centre have made a discovery, reported this evening (July 24) in Nature, that explains how an organism can create a biological memory of some variable condition, such as quality of nutrition or temperature. The discovery explains the mechanism of this memory – a sort of biological switch – and how it can also be inherited by offspring.

July 24, 2011
Biotechnology and Biological Sciences Research Council
phys.org

The work was led by Professor Martin Howard and Professor Caroline Dean at the John Innes Centre, which receives strategic funding from BBSRC. Professor Dean said "There are quite a few examples that we now know of where the activity of genes can be affected in the long term by environmental factors. And in some cases the environment of an individual can actually affect the biology or physiology of their offspring but there is no change to the genome sequence."

For example, some studies have shown that in families where there was a severe food shortage in the grandparents' generation, the children and grandchildren have a greater risk of cardiovascular disease and diabetes, which could be explained by epigenetic memory. But until now there hasn't been a clear mechanism to explain how individuals could develop a "memory" of a variable factor, such as nutrition.

http://phys.org/news/2011-07-epigenetic ... rture.html

[iledius]

Adaptive radiation: driven by circumstances or inner potential?

ResearchBlogging.orgInternal versus external. It’s a constant tension between these explanations. In psychology, there’s the eternal argument about nature versus nurture. In behaviour, there was a lot of debate about whether chain reflexes or central pattern generators were the main drivers of debate. And this same argument carries on in evolution. Are certain lineages successful in creating lots of species because:

* There was something about the environment they were in? For instance, an ancestral species happens upon new habitat with unfilled niches. (Speciation driven by external causes.)
* They have some special feature? Ancestral species has some key innovation innovation, which is so adaptable that it allow it to diversify faster. (Speciation driven by internal causes.)