Oikeastaan välillä minusta tuntuu että kasvokkain käytävien keskusteluiden hehkuttaminen täällä on sen julkista todistelua että omaa elämän. (Mitä sitten voi kyseisestä todistelusta päätellä riippuu niin päättelijästä kuin päättelyn kohteestakin ja tiedoista.)Beorn kirjoitti: Minä lienen sitten sellainen ympyrän neliöijä, kun minusta keskustelut niin netissä kuin kasvotustenkin ovat tavattoman tärkeitä. Mistä se ero netissä käytävän ja kasvotusten tapahtuvan välillä syntyy? Onko eroa ollut aina? Miksi sen "pitää" olla erilaista? Tuleeko (voiko) eron kaventua, säilyä entisellään, muuttua tai peräti hävitä? Olisi mieltäylentävää kuulla perusteluja, asioitahan ei tule ottaa annettuina, sanovat.
Itse käyn enemmän itseäni kiinnostavia keskusteluja potkussa kuin kasvokkain, sillä potkussa saan valita aina mihin keskusteluun osallistun. Kasvokkain todella reilu valtaosa keskusteluista on oikeastaan aika tylsiä, kuten on myös keskustelijat monesti. Toki joissain keskusteluissa on sitten taas fiilistä enemmän, mutta tässä on ehkäpä kyse enemmän henkilökemioista nauttimisesta kuin itse keskusteluista. Keskustelu on vain kuin pallo jolla pelaa esim suosikkikaverinsa kanssa.
Yhdellä toisella foorumilla kirjoittelin nimettömänä. Pidin tärkeänä pitää saman tyylin kuin nytkin, eli että ei lauota. Oli minulla nimimerkki X tai nimi Lasse Candé, näistä molemmat ovat vain leimoja - tapoja nimetä jotain mikä lopultakin olen minä. Tällöin nimellä ei ole väliä, kun nimimerkkikin alkaa kuitenkin henkilöityä ennemmin tai myöhemmin ja lopulta osoittaa juuri minua. Tämä olisi hyvä tajuta.
Toki tajuan myös anonymiteetin google-vaikutukset jne. Pointti vain ettei näitä pitäisi sotkea siten että unohtuu että kuitenkin kyse on itsestä.
Suosikkilainaukseeni viittaus. Hyvä Beorn!Tämän keskustelun myötä olen huomannut selkeämmin erään seikan, joka Potkunkin keskusteluissa on ärsyttänyt. Nimittäin vakavuuden puute. Vakavuudella en tarkoita synkistelyä, vaan asioihin tietyllä vakavuudella (katsokaa leikkivää lasta, niin ymmärrätte mitä tarkoitan) paneutumista. Tämä on VAIN nettikeskustelua. No täällä NETISSÄ tämä on nyt tällaista. Miten niin on? Missä keskustelu sitten on vakavaa?
Samaa vakavuutta yritin itsekin kuvailla ja peräänkuuluttaa tuolla melko alussa.
Vakavaahan tämä on. Juuri vakavuuden puute on ongelmallista, koska se tarkoittaa läskiksilyömistä ja läskiksilyöminen tarkoittaa sitä ettei niinsanotusti ole vielä löytänyt uudestaan sitä vakavuutta, eli ettei oikeastaan ole aikuinen.
Vakavasti huumorilla siis!