Korrelaatio ja kausaliteetti

[Kristian Hyvärinen]

Kaikenlaisia korrelaatiota sitä onkin...

Jos rikkalla miehellä on vahva ylävartalo, hän on todennäköisesti oikeistolaisen politiikan kannalla. Hintelät rikkaat miehet ovat puolestaan enemmän tulonjaon kannalla.

Tämähän on selvääkin selvempi juttu: tulonjakohan on mob rule- tyyppinen juttu ja varakasta kynäniskaa pelottaa, että saa turpaansa, jos ei jaa rahojaan.

"Haluammeko me tosiaan aidatut asuinalueet Suomeenkin"

Sen sijaan kaappi, jolla on rahaa ei pelkää.

Tuohan oli sitten vähävaraisilla toisinpäin; köyhät karpaasit vaativat varakkaiden rahoja itselleen ja varattomat ruipelot taas pelkäävät sitä rikasta kaappia, niin etteivät uskalla kinuta sen fyrkkaa.

Herätti hauskoja mielikuvia. Vaikka tietenkään se ei aivan noin mene. Onko muuten olemassa nimeä sellaiselle ilmiölle, jossa kahden (todellisuudessa toisistaan riippumattoman) muuttujan välillä esiintyy korrelaatio, joka ei kuitenkaan ilmennä minkäänlaista kausaliteettia? Esimerkiksi nyt siis jäätelöhukkumiset.

Ylipotkija: Jaettu tämän viestin perästä.

[PetriP]

Onko muuten olemassa nimeä sellaiselle ilmiölle, jossa kahden (todellisuudessa toisistaan riippumattoman) muuttujan välillä esiintyy korrelaatio, joka ei kuitenkaan ilmennä minkäänlaista kausaliteettia? Esimerkiksi nyt siis jäätelöhukkumiset.

Jos on korrelaatio on välttämättä kausaatio, joko kahden muuttujan välillä tai molemmilla kolmanteen latenttiin muuttujaan. Mutta virhepäätelmänä tämä menisi kaiketti luokkaan "Cum hoc, ergo propter hoc". Eli tämän kanssa , joten tämän vuoksi

[Ile]

Tuosta tutkimuksesta.. Vaikka liian suoraviivaisia johtopäätöksiä ei toki pidäkään jonkun yksittäisen ominaisuuden perusteella tehdä, niin ei kai se nykytiedon valossa suuri yllätys ole, jos esimerkiksi testosteronimäärillä tai muilla biologisilla/fysiologisilla seikoilla on jotain yhteyttä sen kanssa, minkälainen arvomaailma (esim. yksilön rooli vs. yhteisön rooli) henkilöllä on.

[taikuri]

Onko muuten olemassa nimeä sellaiselle ilmiölle, jossa kahden (todellisuudessa toisistaan riippumattoman) muuttujan välillä esiintyy korrelaatio, joka ei kuitenkaan ilmennä minkäänlaista kausaliteettia? Esimerkiksi nyt siis jäätelöhukkumiset.

Jos on korrelaatio on välttämättä kausaatio, joko kahden muuttujan välillä tai molemmilla kolmanteen latenttiin muuttujaan. Mutta virhepäätelmänä tämä menisi kaiketti luokkaan "Cum hoc, ergo propter hoc". Eli tämän kanssa , joten tämän vuoksi

Aiheen ulkopuolelta. Ylläoleva osoittaa osaltaan sen miksi arvostan potkua keskustelupaikkana ylitse muiden. Täällä on aktiivisina kirjoittajina opiskelleita ja/sekä älykkäitä ihmisiä huomattava määrä moniin muihin verrattuna. Lisäksi huumorinkin annetaan kukkia. Eli keskustelu on täällä hyvää. Iso kiitos siitä kuuluu myös valvovalle portaalle, joka suitsii tarvittaessa.

[Totte]

Jos on korrelaatio on välttämättä kausaatio, joko kahden muuttujan välillä tai molemmilla kolmanteen latenttiin muuttujaan. Mutta virhepäätelmänä tämä menisi kaiketti luokkaan "Cum hoc, ergo propter hoc". Eli tämän kanssa , joten tämän vuoksi

Oletetaan argumentin vuoksi että sinä käyt päivätöissä. Meidän kotona poissa olemisen välillä on korrelaatio. Mikä kausaliteetti on tässä takana?

[Andy]

Varmaankin se, että työajat ja opiskelut on Suomessa tapana sijoittaa päiväsaikaan. Vaikka sinä et olisi päivätöissä tai opiskelisi, johtunee kotoa poistumisesi kuitenkin siitä että jotkut laitokset (kirjasto, uimahalli...) ovat auki päivisin muttei öisin. Vielä syvemmän syyn tälle voi tietysti löytää maan pyörimisestä ja valon määrästä.

[Totte]

Varmaankin se, että työajat ja opiskelut on Suomessa tapana sijoittaa päiväsaikaan. Vaikka sinä et olisi päivätöissä tai opiskelisi, johtunee kotoa poistumisesi kuitenkin siitä että jotkut laitokset (kirjasto, uimahalli...) ovat auki päivisin muttei öisin. Vielä syvemmän syyn tälle voi tietysti löytää maan pyörimisestä ja valon määrästä.

Mutta jos en olisi töissä niin viettäisin päiväni kotona. Eli se miten työajat on tapana sijoittaa ei selitä ilmiötä, vaan nimenomaan se että me molemmat satumme olemaan töissä (ja vieläkin päivätöissä). Tässä on kuitenkin jo kaksi eri muuttujaa. Voidaan tietenkin selittää tätä Suomen poikkeuksellisen hyvällä taloustilanteella, mutta meidän työllistymiseen (ja työssä käyntiin) vaikuttaa varmaan hyvin moni muu asia, esim. se että en ole päättänyt hankkia lapsia ja jäädä koti-isäksi tai että PetriP ei ole päättänyt ottaa vuoden virkavapaata ja mennä jäädä kotiin maalaamaan tauluja.

Otetaan toinen esimerkki. Sanotaan että tietty ennuste (sää, riski whatever) valmistuu kolmen tai neljän tunnin välein. Tällä frekvenssillä on todennäköisesti tietty korrelaatio (tosin ei missään nimessä r=1) ihmisten syömisfrekvenssin kanssa. Onko tälle olemassa jokin kolmas selittävä muuttuja?

Mitä yritän tuoda esille että joskus esim. esiintymistiheys tai aika voivat olla korreloituneita käytännöllisesti katsoen satunnaisista syistä. Ainakin kausaliteetin löytämiseksi joudutaan menemään niin pitkien polkujen kautta että ei voida puhua mistään yhdestä kolmannesta muuttujasta.

Minun heräämisfrekvenssi ja jonkun sopivasti valitun partikkelin puoliintumisaika? Ihmisen silmien räpyttämisfrekvenssi valveillaoloaikana ja jonkun säteilyn taajuus? Varmasti löydetään korrelaatioita. En kuitenkaan sanoisi että löytyy kolmas muuttuja joka sitoisi nämä syy-seuraussuhteeseen.

[PetriP]

Otetaan toinen esimerkki. Sanotaan että tietty ennuste (sää, riski whatever) valmistuu kolmen tai neljän tunnin välein. Tällä frekvenssillä on todennäköisesti tietty korrelaatio (tosin ei missään nimessä r=1) ihmisten syömisfrekvenssin kanssa. Onko tälle olemassa jokin kolmas selittävä muuttuja?

On: aika. Molemmissa on tehty ajan kulkuun sidottuja päätöksiä.

[Totte]

On: aika. Molemmissa on tehty ajan kulkuun sidottuja päätöksiä.

Partikkelin puoliintumisaika ei kai ole päätös?

Ja muutenkin mielestäni aika ei ole mikään syy syy-seuraussuhteessa. Ihminen tekee aikaan sidottuja päätöksiä jotka eivät ole korreloituneita sen ennusteen tai luonnonilmiön kanssa, joten mikä saa ihmisen tekemään päätöksen juuri tällä frekvenssillä? Onko kyseessä sama ilmiö joka saa jonkun toisen ihmisen tekemään ennusteen jollakin frekvenssillä tai joka saa partikkelin puoliintumaan jollakin frekvenssillä. Aika kuluu koko ajan, mutta ei se selitä miksi kaksi tapahtumaa tapahtuu ajalliseseti samanaikaisesti.

Onko paikka samalla tavalla syy? Jos lintu tårta på tårta vessasi ulkopuolella niin teidän vessakäynnit on paikan suhteen korreloituja. Mikä on nyt se syy tähän korrelaatioon?

[PetriP]

On: aika. Molemmissa on tehty ajan kulkuun sidottuja päätöksiä.

Partikkelin puoliintumisaika ei kai ole päätös?

Ja muutenkin mielestäni aika ei ole mikään syy syy-seuraussuhteessa. Ihminen tekee aikaan sidottuja päätöksiä jotka eivät ole korreloituneita sen ennusteen tai luonnonilmiön kanssa, joten mikä saa ihmisen tekemään päätöksen juuri tällä frekvenssillä? Onko kyseessä sama ilmiö joka saa jonkun toisen ihmisen tekemään ennusteen jollakin frekvenssillä tai joka saa partikkelin puoliintumaan jollakin frekvenssillä. Aika kuluu koko ajan, mutta ei se selitä miksi kaksi tapahtumaa tapahtuu ajalliseseti samanaikaisesti.

Onko paikka samalla tavalla syy? Jos lintu tårta på tårta vessasi ulkopuolella niin teidän vessakäynnit on paikan suhteen korreloituja. Mikä on nyt se syy tähän korrelaatioon?

Ne teidän normaalin oleskelupaikan välillä on kausaatio reillä on jaettu huussi. Puolalainen lintu ei käy siellä asioimassa. LIsäksi tuo ei ole tilastollisesti mielekäs tarkastelu. Jos lintulajin x edustajat yleensä asioivat ihmisten ulkohuussien vieressä niin sille olisi varmasti joku syy. Yksi tapaus ei ole tilastollinen ilmiö.

Partikkelien puoliintumiset ja puoliintumisajat ei muuten korreloi juuri minkään kanssa. Puoliintumisajasta et löydä korrelaatiota vaikka vuoden pituuteen. Lisäksi korrelaation on tilastollinen ilmiö. Eli jos vaikkapa puoliintumisaika yhdelle alkuaineelle olisi juuri yksi vuorokausi ei sitä voi sano korrelaatioksi. Jos kaikkien alkuaineiden puoliintumisaika olisi yhteydessä vaikkapa vuorokauden pituuteen olisi se korrelaatiota. Ja sillekin sitten varmasti löytyisi syy maailmankaikkeuden rakenteesta.

Ja toi sun ruokailu esimerkki on juuri aikaan sijoitettu korrelaatio. Ennustaja on päättänyt antaa 7 ennustetta vuorokaudessa. ja sinulla on taipumus syödä lounasta noin kerran vuorokaudessa. Eli latentti muuttuja on vuorokausirytmi. Ja se että onko asia päätetty vai tuleeko se luontaisesti biologisen mekaanisen prosessin kautta on samantekevää. oleellista avain se, että pallon pyörähtely synkronoi tapahtumia

[Elina]

Meinasin tulla justiin ulisemaan tähän keskusteluun, että korrelaatio ja kausaliteetti ovat käsittääkseni kuitenkin aina erillisiä. Tietysti aina voi selitellä jonkun kausaliteettisuhteen vaikka juuri jonkin muuttujan x kautta, mutta sitten ei kyllä ole enää kyse tilastotieteestä.

[M. Vilenius]

Ongelmahan kai tieteellisesti on, etta korrelaatio VOI esiintya ilman kausaatiota sattumanvaraisesti tai latentin kausaation tulkinta voi olla taysin vaarin. Eli pelkan korrelaation perusteella tehdyt tulkinnat ilmioista ovat hyvin, hyvin riskaabeleja, vaikka usein esteettisesti kauniitakin ja ainakin joskus totta.

[Vanhakankea]

Meinasin tulla justiin ulisemaan tähän keskusteluun, että korrelaatio ja kausaliteetti ovat käsittääkseni kuitenkin aina erillisiä. Tietysti aina voi selitellä jonkun kausaliteettisuhteen vaikka juuri jonkin muuttujan x kautta, mutta sitten ei kyllä ole enää kyse tilastotieteestä.

Nämä nyt kuitenkin taitaa mennä kansan syvissä riveissä sujuvasti sekaisin? Ei taida mediallakaan aina olla selvää näiden kahden ero.

[Totte]

Korrelaatio on tilastollinen ilmiö, mutta ei se tarkoita että pitäisi tutkia kaikkia lintuja ja kaikkia ihmisiä. Jos tarkastellaan yhtä lintua ja yhtä ihmistä tarpeeksi kauan niin saadaan tässä tapauksessa p4skantamisaikasarja josta voi vetää tilastollisia johtopäätöksiä.

En vieläkään tajua että annat kolmanneksi muuttujaksi pelkän ajan. Tätä pystyy tarjoamaan jokaiselle aikakorreloituneeseen tilanteeseen. Mielestäni se että se yhteinen tekijä on aika niin on vähän määritelmä sille että ne korreloivat ajallisesti, mutta ei se "aika" ole mikään selitys miksi joku tekee jotain milläkin frekvenssillä.

Jos tuo yhteinen huussi nyt sitten hämää, niin mitä jos minä käyn tietyllä puistonpenkillä katsomassa auringonlaskua joka sunnuntai klo 20.00. Samaan aikaan samassa paikassa mummo käy ruokkimassa lintuja penkin viereillä. Jatketaan tätä kaksi vuotta niin saadaan aikasarja.

Nyt sunnuntainen oleskelupaikkamme klo 20 on korreloituneita sekä tämän mummon että lintujen kanssa. Jos haluat käyttää ajalliseen korrelaatioon selitystä "aika", niin aika ei kuitenkaan selitä miksi olemme samassa paikassa. Meillä ei myöskään ole yhteistä p4skantamis, ruokailu eikä auringonkatsomispaikkaa, joten sitäkään ei voi käyttää selityksenä.

[PetriP]

Meinasin tulla justiin ulisemaan tähän keskusteluun, että korrelaatio ja kausaliteetti ovat käsittääkseni kuitenkin aina erillisiä. Tietysti aina voi selitellä jonkun kausaliteettisuhteen vaikka juuri jonkin muuttujan x kautta, mutta sitten ei kyllä ole enää kyse tilastotieteestä.

Kausaliteetti ei ole koskaan tilastotieteen keinoin pääteltävissä, eli kausaliteetista puhuttaessa mennään aina jo jonkun muun tieteen alueelle. Ja jos on korrelaation kahden toisitaan riippumattoman ilmiön välilä, niin aina on kolmas muuttuja joka vaikuttaa molempiin. Niikuin lämpätila hukkkumisiin ja jäätelöön menekkiin. Termi tälle ilmiölle on assosiaatio. Mutta kaksi satunnaisprosessia evät tuota riippuvia tuloksia ilman että siihen on syy.