Tietotekniikka kouluaineena

[Aihki]

LISP on ehkä vähän eksoottista

Sen lisäksi että Lots of Infernal Stupid Parenthesis niin LISP kyllä kuuluu samaan write-only kielten sarjaan kuin APL tai FORTH. Vieläkin kauhulla muistelen kun kerran jouduin kaksi vuotta kirjoittamisen jälkeen selvittämääm mitä FORTH ohjelmani oikein tekee, mulla meni viikko neljän rivin ohjelman tulkkaamiseen, ei nyt ihan kokopäiväisesti mutta sinne päin ja mulla oli sentään joku epämääräinen doku.

Aikanaan sain lapset oppimaan aika nopeasti Applen mukana tulleen Chipwits(?)-robotin ohjelmoimista, se oli oikeastaan vaan graafinen palikkakokelma jotka olivat itse asiassa aika lähellä std ohjelmointikieltä.

[Lasse Candé]

http://annavonzansen.wordpress.com/2013 ... oodaamaan/" onclick="window.open(this.href);return false;

Linkissä ihan hyvää tekstiä tiettyjen alkeiden oppimisen helppoudesta ja hyödyllisyydestä.
Tässä keskustelussamme ei ehkä ole riittävän selkeästi vielä kirjoitettu mitä me pidetään sopivana kaikille pakollisena settinä ja mitä me tuumataan että olisi hyvä että voisi valita. Itse ehkä pitäisin valinnaisen tietotekniikan suht pienenä, paitsi mahdollisesti jos joku lukio tahtoo oikein erikoistua. Sen verran pitäisi olla pakollista ettei liian moni sanoisi että "mä en ymmärrä tietokoneista mitään" vaikka heillä saattaisi olla potentiaalia oppia helposti ja jopa tykätä, jos vain joku joskus vähän tökkäisi oikeaan suuntaan. Rimakammo tulisi poistaa.

[nassesetä]

Rimakammo tulisi poistaa.

Juuri näin ja siinä taasen korostuu hyvän opetuksen ja inspiroinnin merkitys. Oli nörtteily sitten omana oppiaineenaan tai integroituna muuhun koulutyöhön, huonolla sisäänajolla voidaan saada aikaan vuosikausien rimakammo. Näkisin, että bittinikkaroinnin kohdalla pätee sama luonnonlaki kuin matemaattisten aineiden kohdalla, eli nerot ovat huonoja opettajia.

Koneiden kanssa kikkailussa on paljolti kyse harjoittelulla opittavista asioista, mutta kyllä henk koht ominaisuuksillakin on paljon merkitystä. Omalla kohdalla tietokoneet saivat pitkän aikaa (ja yhä saavat välillä) kylmän hien pintaan. Uskoisin olevani visuaaliselta hahmotukseltani tavallista hitaampi tapaus, jonka seurauksena monen monituista kertaa lukuisissa ATK-harjoituksissa (yläkoulu-lukio-yliopisto) tuskastun perkeleesti, kun koko ajan tuntuu tippuvansa kärryiltä, eikä millään kehtaisi jatkuvasti huhuilla käpälä ojossa. Sekään ei auta jos istuu jonkun välkyn vieressä nuolen sahaillessa näytöllä siksakkia valonnopeudella, koska silloin oppii vielä vähemmän. Tää on varmaan geneettistä. Seniori-ikäisten vanhempieni kohdalla olen huomannut samanlaista vikaa, ottaen siis huomioon ajan itselleni suoman etulyöntiaseman,eli hahmotus on erittäin hidasta ja kaikki työvaiheet pitää hakata lekalla kalloon.

Elikkä, jos ATK-harjoitukset ovat alakouluista ylikouluihin saakka jatkuvaa itkua ja hampaiden kiristelyä, ei tietotekninen uusavuttomuus ole mikään ihme edes nykyaikana.

Tietotekniikkaan, koodaamisen yms. pakollisuuteen en tietopohjani mukaan osaa ottaa kantaa, mutta näkisin, että valinnanvaraa koulutukseen pitäisi olla tarjolla jokaista peräkylää myöten ja samoin on asianlaita helposti opittavien itseopiskelumateriaalien ja lisenssivapaiden ohjelmien suhteen(varmaan on jo?). Tätä itseoppimista voisi höystää ainakin lukiossa esim. mahdollisuudella suorittaa kursseja itsenäisesti, jolloin ahterin säästäminen voisi motivoida tehokkaaseen oppimiseen fiksuimpien kohdalla.
Tuo Häkkisen mainitsema koneen kasaaminen kuulostaa helkkarin hyvältä yksittäistoimenpiteeltä, jolla bittinikkaroinnin ohella nuoret oppisivat myös kuluttajatietoisuutta.

[Lasse Candé]

Osittain offtopicina...

Nassesedän mainitsemissa opetusongelmissa on kyse hyvinkin pitkälti luokkaopetusformaatin haasteista. Se on myös yksi tekijä joka aivan liian usein sivuutetaan kun huudetaan mitä pitäisi saada, sen sijaan että oltaisiin kysymysmerkkinä että miten saadaan lapset oikeasti vastaanottamaan mitä heille annetaan.

Mielestäni tuossa aloitteessakin näkyy hieman tämä "olisi kiva jos olisi koska sitten kaikki ratkeaisi"-ajattelu. Jotenkin oletetaan että lapset olisivat innoissaan vastaanottamassa opetuksen koska tietokoneet on niin tärkeitä jne jne. Kaikessa koulukeskustelussa tuo on valitettava piirre normikansan kannanotoissa.

Eräässä matemaattisluonnontieteelliseen suuntaankin erikoistuneessa lukiossa on alettu kehittämään hyväntuntuisia menetelmiä opetuksen eriyttämiseen ainakin matematiikassa. Itse innostuin yhtäkkiä tämän lukuvuoden aikana ajatuksesta että voisin muokata fysiikan opetustani vastaavaan suuntaan aloittaen viimeisistä kursseista, katsoen kuinka pitkälle näin voi tehdä. Alustan laatiminen vaatii paljon aikaa ja jaksamista, joten en tiedä saanko tehtyä ensi kouluvuoteen mennessä.

Mutta tietotekniikassa kaikki muut opetusjärjestelyt kuin erittäinkin eriytetyt toiminevat liian monelle liian huonosti. Varsinkin silloin kun itse tietokoneita käytetään. Hyvä opetussuunnitelma, oli se sitten koulun oma tai tulevaisuudessa kansallinen, ottaa huomioon lasten tehokkaan ohjailun ryhmänä opissa eteenpäin ja mahdollistaa edistyneille hakeutumisen edistyneempiin tehtäviin.

[Aihki]

Oikeastaan nykyään ei pitäisi joutua hardiksen kanssa paljon tekemisiin ja softasta pitäisi osata valmiiden ohjelmien käyttö, ei "kukaan" käyttäjä nykyään oikeasti työssään kasaa konettaan tai kirjoita ohjelmiaan. Valmiiden pakettien oppimisessa on ihan tarpeeksi tehtävää. Ohjelmointi taitaa rajoittua pakettien makrojen tai esim. matikkapaketin ohjelmettien tekemiseen.

Ei minulla varmaankaan ole ollut haittaa koodaamisen osaamisesta, mutta kyllä siitä tosiasiassa on viime vuosina ollut aika vähän hyötyä (ja oikeastaan olen pahasti ruosteessa sen suhteen).

En vain oikein osaa sanoa juuta tai jaata siitä mitä koulussa pitäisi opettaa, mutta luulen että useimpien tarve ei ole koodaamisessa eikä hardiksen ymmärtämisessä.

[Lasse Candé]

Mutta Aihki sä täytätkin kohta jotain sata ja työelämäsi alkoi jo mustavalkoiseen aikaan!
Ei vaan, mutta "tarve" on aina vähän sellainen hankala juttu määritellä kouluasioissa. On myös sellainen näkökulma että ihminen tarvitsee sitä mitä hänellä on.

Mitä tietotekniikkaan tulee, niin se on myös poliittinen kysymys tulevien työmarkkinoiden osalta. Tietotekniikan opetuksen tulevaisuus kun ei ratkaise pelkästään sitä minkälaisia työntekijöitä meillä tulee olemaan vaan myös minkälaisia työpaikkoja ja työnantajia.

Mitä taas yleissivistykseen tulee, en keksi mitään muuta perustetta sanoa että joidenkin tietokoneperusteiden tunteminen ei olisi yleissivistystä kuin että ne eivät (vielä) kuulu siihen mikä kaikkien kansalaisten tulisi osata "peruskoulupohjalta". Tai ainakin näin oletan olevan. Itsellänihän ei ole mitään yleissivistystä missään muutenkaan.



Jos itse käytän omaa elämääni esimerkkinä, jätän jatkuvasti automatisoimatta asioita joita voisi automatisoida. Tämän uskon olevan keissi jokaisen informaatiota työssään käsittelevän kohdalla. Väitän että on Suomen etu jos tulevat sukupolvet osaavat paremmin. Käyttäväthän he tietokoneita koko ajan, mutta tehostavatko niillä työtään? Olenkin sitä mieltä että tämän aineen kohdalla kysymys "mitä olisi hyvä jos nuoret oppisivat koulussa" ei ole niin oleellinen kuin "mitä nuorille voidaan tehokkaasti opettaa koulussa". En usko että tie tehokkaaseen työskentelytapaan jossa konetta käytetään optimaalisesti tulee sitä kautta että ollaan tehty tylsiä liian helppoja tai liian vaikeita harjoitteita jossain koulussa.

Täällä kun mainittiin lähdekriittisyys edellä, lähdekriittisyys on asia jonka roolia kasvatuksen eri vaiheissa tulee pohtia, mutta toisekseen nuoret kyllä itse asiassa jopa osaavat sitä settiä jonkin verran. Ja jo nykyaikuisetkin kansakuntana ihan hyvin. Enemmänhän sitä settiä opitaan (ja kuuluukin oppia) lukion jälkeen.

[Jorge]

Jos itse käytän omaa elämääni esimerkkinä, jätän jatkuvasti automatisoimatta asioita joita voisi automatisoida. Tämän uskon olevan keissi jokaisen informaatiota työssään käsittelevän kohdalla. Väitän että on Suomen etu jos tulevat sukupolvet osaavat paremmin. Käyttäväthän he tietokoneita koko ajan, mutta tehostavatko niillä työtään? Olenkin sitä mieltä että tämän aineen kohdalla kysymys "mitä olisi hyvä jos nuoret oppisivat koulussa" ei ole niin oleellinen kuin "mitä nuorille voidaan tehokkaasti opettaa koulussa". En usko että tie tehokkaaseen työskentelytapaan jossa konetta käytetään optimaalisesti tulee sitä kautta että ollaan tehty tylsiä liian helppoja tai liian vaikeita harjoitteita jossain koulussa.

Mutta onko tässä puhe ennemminkin tietojenkäsittelystä, kuin tietotekniikasta per se?

[Aihki]

Mutta Aihki sä täytätkin kohta jotain sata ja työelämäsi alkoi jo mustavalkoiseen aikaan!
Ei vaan, mutta "tarve" on aina vähän sellainen hankala juttu määritellä kouluasioissa. On myös sellainen näkökulma että ihminen tarvitsee sitä mitä hänellä on.

Kolmekymppisen näkökulmasta asia saattaa olla näinkin. Toisaalta on tullut nähtyä tietotekniikkaa reikänauhasta lähtien reikäkorttien kautta lukurenkaiden etsimiseen ja siihen missä nyt ollaan, ei se tee yhtään viisaammaksi, mutta antaa tietyn näkökulman asiaan. Toisekseen olen TT:tä käyttänyt työssäni lähes koko ajan jollain tavalla.

Eli tuohon peilaan sitä mitä Otaniemessä silloin opetettiin, aika hyvin sillä on tullut pärjättyä. Ne perusteet eivät kyllä olleet kovin paljon. Eli oma oppiminen/opettelu kumminkin viime kädessä ratkaisee, täsmäkoulutus suoraan valmiiksi johonkin ei onnistu kuitenkaan.

[Lasse Candé]

Samaa mieltä omatoimisuudesta. Juuri siksi peräänkuulutankin pohdintaa siitä miten luodaan mielekäs alusta tutkivalle oppimiselle.

Tuo terminologiajuttu oli mielessäni otsikkoa laatiessani ja päädyin sanaan jota kai nykyään eniten kouluyhteyksissä käytetään "tietokonejuttujen oppiaineesta". Omana aikanani oli yleistä käyttää nimitystä atk.
Mitä eroja näillä kolmella termillä on?

[Jorge]

No atk on automaattinen tietojenkäsittely, joten se lienee kutakuinkin sama kuin tietojenkäsittely.

Käsittääkseni termi eroaa tietotekniikasta siten, että tietojenkäsittelylla tarkoitetaan tietotekniikan soveltamista.

Jotenkin homma menee samalla tavalla, kuin ajoneuvotekniikan, ajamisen ja liikennesuunnittelun suhteet. Eli tekniikan tuntemisesta on hyötyä sen soveltamiseen, mutta sitä ei tarvitse tuntea läpikotaisin.(niin autoilussa, kuin nörtteilyssa ns. pioneerivuosina tekniikan ja soveltamisen suhde oli paljon läheisempi).

Toisaalta, esim. toimivaa tietojärjestelmää ei voine rakentaa vain teknisen toimivuuden varaan, vaan sen käyttötarkoituksen / käytettävyden ymmärtäminen on oleellista.

[Lasse Candé]

Ok. Kulkeeko mielestäsi tietokonejutut väärällä nimellä kouluissa, silloin kun nimi on tietotekniikka? Itse näkisin sen sinun määritelmälläsi hyvänä kattoterminä ja täten esim hyvänä ketjun otsikkona. Toki paras nimi riippunee siitä minkälaisista kokonaisuuksista puhutaan...

[Jorge]

Ok. Kulkeeko mielestäsi tietokonejutut väärällä nimellä kouluissa, silloin kun nimi on tietotekniikka?.

En tiedä opetuksen sisältöä, niin on vaikea sanoa.

Jos siellä opetetaan sitä, miten se rauta toimii, niin nimi on oikea.

[Lasse Candé]

Arvelisin että hyvin vähäisessä määrin opetetaan sitä miten ns rauta toimii. Muistan kyllä että oma opettajani kertoi jotain tuostakin puolesta silloin kuvaputkiaikaan. Pääpaino silti näppäimen näpyttelyssä ja hiiren klikkailussa siten että sai jotain tehtyä.

"Tekniikka" ei sinänsä välttämättä viittaa rautaan, vaan voi myös viitata osaamiseen tms. Esim yläasteen fysiikan kirjassa jossa käsitellään tekniikkaa ja teknologiaa käytetään tuollaista määrittelyä tekniikalle, jolloin "tietotekniikka" voisi olla raudan lisäksi about "tieto-osaaminen". Kyseinen määritelmä on toki tekemässä eroa ja sillä kai tarkoitetaan ikäänkuin samaa tekniikka, eli osaamista, kuin vaikkapa jalkapallossa. Että osaa tehdä asioita. Wikipedian vilkuilu myös näyttää siltä että "tietotekniikka" on terminä sellainen mikä mahdollistaa jotakuinkin minkä tahansa tietokoneisiin liittyvän jutun käsittelyn.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietotekniikka" onclick="window.open(this.href);return false;

Tietotekniikka, informaatioteknologia (vanh. automaattinen tietojenkäsittely tai ATK[1]) tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävää tietojen muokkaamista, siirtoa, tallennusta ja hakua. Myös nimitystä IT[1] (informaatioteknologia tai information technology) käytetään. Suomenkielisissäkin yhteyksissä tietotekniikkaan viitataan usein englanninkielisellä lyhenteellä ICT[1] (information and communications technology, suomeksi tieto- ja viestintäteknologia). Näistä varsinkin jälkimmäisen käyttö on viime vuosina yleistynyt nopeasti erityisesti talouselämässä.

(Sivu huutelee laatuvaatimussettiä, mutta alussa näyttää olevan lähteet.)

[Jorge]

Toisaalta:

Tietojenkäsittely (engl. data processing tai information processing) on tiedon keräämistä, muokkaamista, varastoimista ja jakamista. Tietojenkäsittely voi olla manuaalista tai automaattista; edellisessä tapauksessa tietoa käsitellään käsin tai yksinkertaisilla välineillä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa tietojenkäsittelystä on olemassa selkeät säännöt, joita välineet osaavat itsestään noudattaa.

Sanotaan, että automaattiseen tietojenkäsittelyyn käytetyt välineet muodostavat ATK-järjestelmän. Atk-järjestelmään kuuluvat toisaalta laitteisto (hardware), eli laitteet, jotka tietoa käsittelevät ja toisaalta ohjelmisto (software), joka ohjaa laitteiston toimintaa käyttäjien antamien käskyjen mukaisesti. Lisäksi ATK-järjestelmään lasketaan joskus mukaan myös mahdolliset laitteiden ja ohjelmistojen toiminnasta vastaavat käyttäjät.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietojenkäsittely" onclick="window.open(this.href);return false;

Tietojenkäsittelytiede (engl. computer science, computing science tai information processing science, suomeksi myös tietojenkäsittelyoppi) on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä ongelmia, muun muassa tiedon tallennusta, esittämistä ja siirtämistä. Vain hieman yleistäen tietojenkäsittelytiede tutkii sitä, mitä ylimalkaan voidaan laskea ja miten se käy parhaiten päinsä käytettävissä olevien resurssien puitteissa [1].

Tietojenkäsittelytiedettä opetetaan ja tutkitaan yleensä yliopistojen luonnontieteellisissä tiedekunnissa ja ammattikorkeakouluissa. Alkujaan se on vahvasti sidoksissa matematiikkaan, mutta nykyisin myös moniin muihin tieteisiin, kuten kauppatieteisiin ja erityisesti organisaatiotutkimukseen. Tällöin siitä toisinaan käytetään nimeä tietojärjestelmätiede. Teknillisissä yliopistoissa käytetty nimitys tietojenkäsittelytekniikka puolestaan rajautuu muun muassa digitaalitekniikkaan, signaalinkäsittelyyn, tietoliikennetekniikkaan ja joskus automaatiotekniikkaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietojenkäsittelytiede" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mika]

Aihe puhututtaa Sirkus Arkadiassa.

Kiurun vastauksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan opetukselle ei ole uudistetussa tuntijaossa osoitettu erikseen tunteja, joten opetuksen tulee tapahtua muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.

Lauslahti ja Urpalainen ovat tyytyväisiä siihen, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tullaan lisäämään, mutta heidän mukaansa vastauksessa kuvatulla tavalla toteutettuna kunnianhimon taso ei ole riittävä.

Edustajat korostavat, että ohjelmointi ei voi olla vain muiden oppiaineiden yhteydessä tapahtuvaa, pinnallisesti käsiteltävää oheistoimintaa. Heidän mukaansa sille on varattava riittävä määrä omia, erillisiä opetustunteja ja huolehdittava, että tätä varten on myös saatavilla päteviä opettajia. Tämän lisäksi heidän mielestään tulisi tarjota viimeistään yläkoulussa syventäviä kursseja niille oppilaille, joilla on halua ja intoa laajentaa osaamistaan.