Ruokahävikki

[Taijin harjoittaja]

Tämä voi olla harvinainen asenne mutta minä annan kaupan huolehtia ruuan säilyttämisestä ja pakastamisesta. Ostan sen verran ruokaa mitä kuluu seuraavan vuorokauden tai kahden aikana ja se syödään. 8-)

[Mika]

Tämä voi olla harvinainen asenne mutta minä annan kaupan huolehtia ruuan säilyttämisestä ja pakastamisesta. Ostan sen verran ruokaa mitä kuluu seuraavan vuorokauden tai kahden aikana ja se syödään. 8-)

On meitä sitten ainakin kaksi. Joskus tietysti jotkin ruoka-aineet kestävät pidempään, mutta tuoreita aineksia ostan aina vain päiväksi tai kahdeksi. En koe kaupassa ravaamista taakkana, mutta ymmärrän että jollekulle perheelliselle on helpompaa käydä kaupassa kerran pari viikossa.

Pitkin hampain heitän ruokaa pois. Onneksi niin tarvitsee tehdä ani harvoin.

[Mika]

Eläinrehu on tietysti hyödyllistä, mutta jätelava pohdituttaa.

Päivittäistavarakauppaketju Lidl antoi viime lokakuussa potkut kymmenelle varsinaissuomalaisessa myymälässä työskennelleelle työntekijälleen, joiden katsottiin ottaneen myymälän paistopisteeltä myymättä jääneitä poistotuotteita omaan käyttöönsä myymälän sulkemisaikaan. Tuotteet olisivat Lidlin mukaan päätyneet muutoin jätelavalle tai eläinrehunkeräykseen.

Mikähän tuon logiikan takana vaikuttaa?

[flammee]

Yksi peruste on vissiin että periaatteessa pystyisi tekeen jotain omaa pimeätä bisnestä noilla ylijäämätavaroilla.

[Mika]

Heh, onhan se teoriassa mahdollista.

Kieltääkö jokin lakipykälä tuollaisen toiminnan ja jos kieltää, millä perusteilla (kuka sen eduskuntaan toi ja millä motiivilla?)?

[Point]

Eläinrehu on tietysti hyödyllistä, mutta jätelava pohdituttaa.

Päivittäistavarakauppaketju Lidl antoi viime lokakuussa potkut kymmenelle varsinaissuomalaisessa myymälässä työskennelleelle työntekijälleen, joiden katsottiin ottaneen myymälän paistopisteeltä myymättä jääneitä poistotuotteita omaan käyttöönsä myymälän sulkemisaikaan. Tuotteet olisivat Lidlin mukaan päätyneet muutoin jätelavalle tai eläinrehunkeräykseen.

Mikähän tuon logiikan takana vaikuttaa?

Tällä pyritään poistamaan se mahdollisuus, että työntekijät paistaisivat etukäteen liikaa tuotteita, jotka sitten saisivat "hävikkinä itselleen". Ts. Saisivat itselleen taloudellista hyötyä yrityksen kustannuksella.

Luottamus hyvä... Kontrolli paras

[Mika]

Okei, tuon ymmärrän, mutta eikö tuota voisi valvoa muilla kirjanpidollisilla tavoilla vähän kuin etukäteen? Tietysti asiakasmäärät vaihtelevat päivittäin, mutta kai niistä jonkinlaista keskiarvoa kerätään. Näkeehän sen hävikin sitten kirjanpidossa, eli jos ennakkomäärä on ylitetty, mutta tämä ei näykään kassakuiteissa, on tilanne selvitettävä.

Mitä en nyt osannut huomioida?

[Point]

Okei, tuon ymmärrän, mutta eikö tuota voisi valvoa muilla kirjanpidollisilla tavoilla vähän kuin etukäteen? Tietysti asiakasmäärät vaihtelevat päivittäin, mutta kai niistä jonkinlaista keskiarvoa kerätään. Näkeehän sen hävikin sitten kirjanpidossa, eli jos ennakkomäärä on ylitetty, mutta tämä ei näykään kassakuiteissa, on tilanne selvitettävä.

Mitä en nyt osannut huomioida?

Hävikkiä voi tosiaan vähentää monella eri tavalla. Tämä "henkilökunta ei saa hävikkiä omaan käyttöön" on vaan yksi keino, jolla pyritään minimoimaan yksi suurimmista hävikin aiheuttajista kaupoissa eli varasteleva henkilökunta. Nyt en valitettavasti muista prosentteja, mutta henkilökunnan osuus on muistaakseni kaupan hävikistä huomattava. Tällä yhtenäisellä ohjeistuksella pyritään välttämään mahdolliset väärinkäsitykset (Tässä casessa tosin ohjeistus taisi olla puutteellinen vaikka onkin alalla yleinen käytäntö). Onhan se ikävää, että kaikki joutuvat kärsimään muutaman prosenttin hölmöilyiden takia, mutta näin taitaa olla muissakin asioissa kuin paistopisteen hävikeissä.

[AlexMachine]

Tällä yhtenäisellä ohjeistuksella pyritään välttämään mahdolliset väärinkäsitykset (Tässä casessa tosin ohjeistus taisi olla puutteellinen vaikka onkin alalla yleinen käytäntö). Onhan se ikävää, että kaikki joutuvat kärsimään muutaman prosenttin hölmöilyiden takia, mutta näin taitaa olla muissakin asioissa kuin paistopisteen hävikeissä.

Näinhän se valitettavasti menee. Yksi mokaa, kaikki kärsii on varsin valitettava ilmiö Suomessa, lähes kaikilla tasoilla, varsinkin poliittisten päätösten piirissä, kun kansalaisilla ei uskota olevan kykyä tehdä itseään koskevia järkeviä päätöksiä. Näkee tätä aika usein työpaikoillakin, mutta onneksi on poikkeuksia vähittäiskaupankin piirissä ja järkeä käyttämällä, sekä antamalla vapauksia onkin ollut positiivinen vaikutus kaikkeen.

[Mika]

Jollakin metodilla sitä ylipaistamista kuitenkin uskoakseni seurataan. Kauppa tuskin haluaa ehdoin tahdoin paistaa lämpimäisiä, jotka päätyvät jätelavalle tai eläinrehuksi. Koska jokin tällainen logistinen järjestelmä on olemassa, jolla pyritään optimoimaan paistaminen, sitä voisi varsin hyvin käyttää myös väärinkäytösten nopeaan seuraamiseen.

En tiedä mitä kaikkia muita tekijöitä tuohon liittyy, mutta mitään ydinfysiikkaa tämä ei kuitenkaan ole.

Tämä uutinen on vuoden vanha mutta liittyy aiheeseen:

Entinen K-kauppias ja nykyisin kauppiaita ja myyjiä kouluttava Juha Ketola avautui alkuviikosta blogissaan suomalaisesta lainsäädännöstä, joka ei salli vanhentuneen ruuan tarjoamista edes työttömille.

Hänen mukaansa esimerkiksi ruoan jakamisen kieltämisessä työttömille ei ole mitään järkeä.

- Jos heillä ei ole rahaa ruokaan ja minulla on tuotteita, jotka menisivät muuten roskiin, onhan se nyt outoa, ettei niitä voi jakaa heille ollenkaan, Ketola sanoo.

Katajajuuren mukaan lainsäädäntö liittyy pelkoon elintarviketurvallisuudesta.

- Tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut sen, että kaupat ovat pelänneet lahjoittaa tuotteita jatkokäyttöön epäselvien vastuukysymysten vuoksi.

Vähän näistä tulee mieleen "lapsi pesuveden mukana".

[Point]

Hälytysjärjestelmiä on olemassa, samoin ohjeistuksia jne. Voi olla, että kyseisen kaupan myyjät jäivät kiinni, juuri koska hävikit olivat "normaalista poikkeavia" Tämän kiellon, joka on käsitttääkseni esim pikaruokaloissa, onkin tarkoitus "minimoida se riski joka liittyy mahdolliseen epärehellisyyteen". Varsinkin suurissa ketjuissa vallalla oleva käytäntö, jossa oletuksena on, että jos työntekijällä on mahdollisuus varastaa, niin hän se tekee. Ikäväähän tuo on, mutta menee liiketoimminan riskien minimoinnin piikkiin. Ihmettelen tosiaan, että kyseissä Lidlissä työskenteleville tuli tämä yllätyksenä, koska käytäntö on yleinen. Luulen, että taustalla voi olla muutakin kuin "muutama maalaiscroissantti".

Ja tuohon Mikan linkittämään uutiseen: Käsittääkseni Evira on hiljan muuttanut ohjeistustaan, että tämä voisi olla mahdollista. En nyt jaksa googlettaa uutista, mutta on tosiaan viime kuukaisien juttu. Eli jotain hyvääkin tapahtuu

[Mika]

Se voi tosiaan olla, että vähän enemmänkin on kadonnut. Tuomioiden julistamisen jälkeen tämä ehkä selviää.

Hyvääkin tosiaan tapahtuu, totta.

Ruoka-avulle voidaan sallia kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja. Elintarvikkeiden turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, ja vastuu siitä on sekä ruokaa lahjoittavilla yrityksillä että ruokaa jakavilla hyväntekeväisyysjärjestöillä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja maa- ja metsätalousministeriö ovat yhdessä valmistelleet ohjetta ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista.

[Mika]

Tämä on jo vanha uutinen, mutta se liittyy edelliseen ollen inan tuoreempi.

- Ministeriö on antanut kantansa, että se hävittäminen voi tarkoittaa myös sitä, että ruoka lahjoitetaan ruoka-avuksi tai annetaan henkilökunnalle. Tähän on tulossa myös lainsäädännön muutos, että se hävitysvaatimus poistuu. Se säädös jää siihen muotoon, että kerran tarjolla ollutta ruokaa ei saa tarjoilla uudelleen, kertoo ylitarkastaja Pirjo Korpela elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

http://yle.fi/uutiset/laki_muuttuu_kaup ... in/6856805" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mika]

Se on hyvä, että tähän aletaan tarttua.

Euroopan ja Suomen ruokahävikki pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo, että tavoitteeseen pyritään muun muassa kehittämällä ruokajätteen mittaus- ja seurantamenetelmiä, etsimällä hävikin vähentämisen keinoja ruokaketjun eri osissa sekä tunnistamalla esteitä ja asioita, jotka lisäävät ruokahävikkiä tai estävät sen vähentymistä.

Luke arvioi, että suomalaisessa ruokaketjussa syntyy vuosittain 400−500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokahävikkiä. Yksistään kotitalouksista hävikkiä syntyy noin 120 miljoonaa kiloa, jonka taloudellinen arvo on 500 miljoonaa euroa.

Erityisesti uutisen loppuosa kuulostaa hyvältä pohdinnalta:

Luonnonvarakeskus on sitä mieltä, valmis ylimääräinen ruoka pitäisi hyödyntää ravinnoksi ja esimerkiksi jakaa tai lahjoittaa tarvitsijoille. Muiden Pohjoismaiden kanssa selvitetään, miten ruoan uudelleen jakamista voitaisiin kehittää ja edistää. Myös sitä selvitetään, voidaanko ruokahävikkiä vähentää purkamalla normeja.

[MikkeM]

Omassa työpaikassa lähtee bioskaan joskus lähemmäs sata kiloa ruokaa, täysin syömäkelpoista, jonkun vaan pitäisi jäähdyttää ja hakea se.

Yksi syy hävikkiin on se, että lounasravintoloissa saa syödä niin paljon kuin haluaa, eli ruokaa joutuu valmistamaan enemmän kuin sitä menee, koska koskaan ei tiedä mitä syödään ja kuinka paljon, vaikka arvioita on olemassa.

Hävikki olisi pienenpää jos olisi esim 1 kpl possun leikkeitä, 2 kpl jauhelihapihvejä yms, mutta ravintolat eivät uskalla "suututtaa " asiakasta.