Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 21
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#1

Viesti Mika »

Eli tsykedeelit. Mainitsin aiemmin, että nyt kun ihmiskunta alkaa tältä osin hiljalleen tulla järkiinsä, tästä voisi aloittaa oman aiheensa. Se on tässä.

taikuri kirjoitti: Tästä samaisesta asiasta on ollut tässä ketjussa aiemminkin juttua.
Anni ja Aki pääsivät kuiville laittomien psykedeelien avulla

Annilla on ollut vauhdikas elämä. Alkoholi tuli kuvioihin 14-vuotiaana. Sitten tulivat Helsingin bileskene ja amfetamiini, ekstaasi ja muut bilehuumeet. Sitten kuvaan astui kuningas heroiini. Opiaattikoukussa kului 20 vuotta, joista kymmenen viimeistä metadonihoidossa.

Vuosien opiaattiriippuvuutta ei katkaista tuosta vain. Usein sitä ei katkaista ollenkaan. Anni on kuitenkin ollut nyt kuivilla kaksi vuotta. Hän ei himoitse opiaatteja eikä käytä enää mitään päihteitä. "Se on ihme", hän sanoo.

Annille suuri merkitys oli afrikkalaisella psykedeelillä ibogaiinilla. Hän otti sitä ensimmäisen kerran ulkomailla. Se oli pelottava, primitiivinen, yli vuorokauden kestävä trippi, jonka aikana hän menetti täysin käsityksensä todellisuudesta. Mutta kun trippi oli ohi, fyysiset vieroitusoireet olivat poissa. Normaalisti vieroitusoireet kestävät 6–12 viikkoa.

Henkinen koukku ei kuitenkaan ollut ohitse, ja opiaatit palasivat vielä kuvioihin. Vuoden päästä hän kokeili ibogaiinia uudestaan, kaksi kertaa. Se ratkaisi asian. Fyysinen riippuvuus oli pysyvästi poissa. Anni käy kuitenkin tukiryhmissä pysyäkseen varmasti kuivilla.

Anni ei ole ainoa.

Aki on 33-vuotias entinen sekakäyttäjä, joka oli voimakkaasti riippuvainen amfetamiinista. Hän vieroitti itsensä kolmella annoksella lsd:tä ja on ollut jo vuosia päihteetön.

Taru oli 30-vuotiaana niin huonossa kunnossa lääke- ja alkoholiriippuvuuden takia, että lääkäri ehdotti hänelle eläkkeelle jäämistä. Taru taisteli irti riippuvuudesta taikasienien avulla eikä ole enää käyttänyt päihteitä.

Sini poltti 20 vuoden ajan askin tupakkaa päivässä. Tupakanhimo jäi yhteen ulkomailla otettuun lsd-annokseen ja on pysynyt poissa nyt yli kaksi vuotta.

Psykedeelien lääketieteellisiä sovelluksia tutkittiin aktiivisesti 1950-luvulla. Esimerkiksi lsd:tä käytettiin alkoholismin hoidossa ja psykoterapian osana hyvin tuloksin. Sitten Yhdysvallat aloitti sodan huumeita vastaan, ja psykedeeleistä tuli laittomia. Psykedeelien lääketieteellinen tutkimus kuihtui lähes kokonaan.

Viime vuosina psykedeelit ovat kuitenkin tehneet paluun. Uusissa tutkimuksissa on selvitetty psykedeelien vaikutusta masennukseen, pakko-oireiseen häiriöön, sarjoittaiseen päänsärkyyn, opiaatti- ja nikotiiniriippuvuuteen sekä terminaalivaiheen potilaiden ahdistukseen.

Tulosten perusteella on täysin selvää, että psykedeelit tekevät pääkopallemme jotakin, mitä lääkkeet ja psykoterapia eivät tee.

Masentuneet, pakko-oireista kärsivät ja addiktit sanovat usein, että heidän ajatuksensa kiertävät samaa rataa. Psykedeelit näyttävät vapauttavan aivojen hermoradat etsimään uusia reittejä, jotka realisoituvat potilaiden maailmankuvassa uusina perspektiiveinä itsestä ja koko maailmasta.

Tämä ei tarkoita, että psykedeelit olisivat lähiaikoina tulossa potilaiden hoitoon. Vaikka psykedeelien mahdollisuus myönnetään, valtaosa lääkäreistä ja tutkijoista epäilee niiden hyötyjä ja turvallisuutta. Siksi tutkimuksen päälinjana on muokata psykedeelejä niin, että ne toisivat terapeuttisen vaikutuksen ilman trippejä tai mystistä kokemusta.

Tässä minun on pakko olla eri mieltä. Mitä jos juuri tämä mystinen kokemus tuo terapeuttisen tuloksen? Antaa käyttäjien kertoa.

Annin mukaan trippi tuntui siltä kuin jokin vieras tietoisuus olisi astunut hänen sisäänsä ja kommunikoinut hänen kanssaan. "Kun otin ibogaiinia, tunsin ensimmäisen kerran konkreettisesti, että minulla on sielu. Sisäinen vuoropuhelu sai minut ymmärtämään, mitä kaikkea elämä voi olla, jos jätän päihteet."

Akin kertomus on samankaltainen. "Kolmas kerta lsd:tä sai minut ymmärtämään, miksi käytin päihteitä. Se näytti kaikki tekosyyt, joilla petin itseäni. Tajusin, että addiktion tuolla puolen odottaa maailma, jossa haluan olla."

Kun Taru otti sieniä, hän roikkui elämässä enää heikoin säikein. "Ensimmäinen trippi oli upea ja kaunis: tunsin olevani kaikessa läsnä olevaa energiaa", hän kirjoittaa. "Yhtäkkiä maailma, joka ennen oli ollut liian tuskallinen kestettäväksi ilman viinaa ja lääkkeitä, oli liian kaunis sumennettavaksi niillä."

Sinin tupakointi loppui lsd-tripin aikana yhteen kysymykseen: "Miksi en rakasta itseäni niin paljon, että lakkaisin myrkyttämästä itseäni?" Kysymyksessä oli voimaa, sillä enemmän kuin kysymys se oli ruumiillinen kokemus laiminlyödystä rakkaudesta itseä kohtaan.

Olen aiemmassa kolumnissani väittänyt, että addiktiot ovat seurausta hengen köyhyydestä.

Vaikuttavatko psykedeelit riippuvuuksiin suotuisasti siksi, että niiden tuoma mystinen kokemus tekee elämän rikkaammaksi? "Trippi haihtuu, mutta oivallukset jäävät, ja oivallukset saavat ihmiset muuttumaan", sanoo Taru.

Itselääkintä psykedeeleillä on maailmalla yleistä eikä aina vaaratonta. Pahat tripit ovat ajaneet ihmisiä psykoosiin. Ibogaiini on aiheuttanut useita kuolemantapauksia, koska ihmiset on jätetty ilman valvontaa.

Siksi kysymys ei ole vain tutkimusnäytöstä. Kysymys on myös siitä, onko hyvä, että ihmiset lääkitsevät itseään salassa ja laittomilta markkinoilta hankituilla aineilla, vai olisiko parempi, että se tehtäisiin turvallisessa ympäristössä, jossa lääkäri on lähellä.
Lainattu täältä.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
AlexMachine
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6424
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Sivulajit: Sra, IDPA
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#2

Viesti AlexMachine »

CIA ja jenkkien armeijahan myös kunnostautuivat aikanaan näiden aineiden testailuissa ja jälki ei välillä ollut kaunista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Project_MKUltra" onclick="window.open(this.href);return false;

Voi olla että tämä oli jo ollut jollain Potkun sivulla mutta:
Mille taikasienet näyttävät aivoissa.
http://www.huffingtonpost.com/2014/10/3 ... 75486.html" onclick="window.open(this.href);return false;
The beatings will continue until morale improves.
ka1
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2188
Lauteille: Maaliskuu 2005

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#3

Viesti ka1 »

Tuo "eilen" ei olekaan mikään ihan lyhyt tuokio.

Täällä pohjan perukoillakin jo vuosituhansia sitten shamanistista loveen lankeamista lie vauhditettu jonkinlaisilla hallusinogeeneillä.
Ja ne hipit töhrivät silloinkin seiniä:

Kuva

Suosituimman käsityksen mukaan Suomen kalliomaalaukset edustavat juuri shamanistista perinnettä.
Niin sanotun neuropsykologisen metodin mukaan kallio- ja luolamaalauksien universaalit yhtäläisyydet vieläpä pohjaavat ainakin osittain yleisimpiin hallusinaatioissa/transsinomaisissa kokemuksissa esiintyviin näkyihin ja tuntemuksiin (ne on tietysti sitten tulkittu kulttuuri- ja uskomuskehyksen mukaisesti).
Näiden aineiden historiallinen ulottuvuus on siis melkoinen.
Kuvake
AlexMachine
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 6424
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Sivulajit: Sra, IDPA
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#4

Viesti AlexMachine »

ka1 kirjoitti: Suosituimman käsityksen mukaan Suomen kalliomaalaukset edustavat juuri shamanistista perinnettä.
Niin sanotun neuropsykologisen metodin mukaan kallio- ja luolamaalauksien universaalit yhtäläisyydet vieläpä pohjaavat ainakin osittain yleisimpiin hallusinaatioissa/transsinomaisissa kokemuksissa esiintyviin näkyihin ja tuntemuksiin (ne on tietysti sitten tulkittu kulttuuri- ja uskomuskehyksen mukaisesti).
Näiden aineiden historiallinen ulottuvuus on siis melkoinen.
Tuohon kun vielä yhdistetään "noitarumpujen" jytke muistaakseni noin 160 /minuutti. Onkin jo transsi valmista kamaa
The beatings will continue until morale improves.
Kuvake
taikuri
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 2719
Lauteille: Kesäkuu 2008
Paikkakunta: Mazatlan, Sinaloa, Mx

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#5

Viesti taikuri »

ka1 kirjoitti: Tuo "eilen" ei olekaan mikään ihan lyhyt tuokio.

Täällä pohjan perukoillakin jo vuosituhansia sitten shamanistista loveen lankeamista lie vauhditettu jonkinlaisilla hallusinogeeneillä.
Saatan olla toki väärässä mutta minulla on jostain jäänyt sellainen mielikuva, että erityisesti täällä kotimaassa olisi nuuskattu kuivattua kärpässientä.

Vaikka kasvaa täällä kotimaassakin läjäpäin (tai ainakin jonkin verran) kasveja joilla on "vaikutuksia".

Edit. lisäyksiä...

Näissä kotimaisissa ei ymmärtääkseni ole koskaan käytetty lisättyä MAO-reseptoriestäjää. Sienten lisäksi täällä lienee siis käytetty lähinnä deliriantteja.
When tyranny becomes law, rebellion becomes duty.
Kuvake
taikuri
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 2719
Lauteille: Kesäkuu 2008
Paikkakunta: Mazatlan, Sinaloa, Mx

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#6

Viesti taikuri »

Laitan tähän ketjuun, koska ketamiini on dissosiatiivi (NMDA-reseptori estäjä?).
"Special K" - onko tässä ihmelääke masennukseen?

Yhdysvalloissa on alettu käyttää katunimellä "Special K" tunnettua ketamiinia masennuksen hoidossa, kertoo New York Times.

Ketamiinia on käytetty pitkään nukutusaineena. Nykyään sillä nukutetaan erityisesti eläimiä.

Yhdysvalloissa on tehty useita pieniä tutkimuksia ketamiinin käytöstä masennuksen hoidossa. Tutkimuksia ovat tehneet kuuluisat lääketieteelliset tutkimuksyksiköt kuten Yale, Mount Sinai ja National Institute of Mental Health.

Tutkimuksissa ketamiinia käytettiin potilaille, jotka eivät hyödy perinteisemmistä masennuslääkkeistä. Masennus tuntuu ketamiinihoidossa katoavan tunneissa, toisin kuin perinteisten masennuslääkkeiden tapauksessa. Niitä käytettäessä vaikutukset näkyvät vasta viikkojen käytön jälkeen.

Jotkut psykiatrit ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei ketamiinia ole tutkittu tarpeeksi, jotta sitä voitaisiin käyttää kliinisten tutkimusten ulkopuolella.

"Emme tiedä, mitä tämän [käytön] pitkäaikaiset haittavaikutukset ovat", sanoo psykiatrian professori Anthony J. Rothschild Massachusettsin yliopiston lääketieteellisestä.

Lääkefirmat yrittävätkin nyt ratkaista ongelmaa kehittämällä lääkkeitä, jotka toimivat ketamiinin tapaan, mutta ilman sivuvaikutuksia kuten ruumiistairtautumiskokemuksia.
When tyranny becomes law, rebellion becomes duty.
Kuvake
taikuri
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 2719
Lauteille: Kesäkuu 2008
Paikkakunta: Mazatlan, Sinaloa, Mx

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#7

Viesti taikuri »

Päivitystä sivistykseen.
World Ayahuasca –konferenssi: Katsaus nykytutkimukseen, haasteisiin ja mahdollisuuksiin (Jaakko Lavonius)

Jaakko Lavo­nius
Hel­sin­gin yliopisto

World Ayahuasca –kon­fe­renssi jär­jes­tet­tiin Ibizalla syys­kuussa 2014 Inter­na­tio­nal Council for Eth­no­bo­ta­nical Educa­tion, Research and Ser­vice (ICEERS) –jär­jes­tön toi­mesta. UNESCO:n tukema kol­mi­päi­väi­nen tapah­tuma keräsi yhteen noin 650 osal­lis­tu­jaa lähes kuu­des­ta­kym­me­nestä maasta. Hen­ki­lö­koh­tai­sesti tapa­sin ihmi­siä 28 maasta: Austra­lia, Bel­gia, Bra­si­lia, Chile, Costa Rica, Ecua­dor, Espanja, Hol­lanti, Iran, Irlanti, Ita­lia, Kanada, Kolum­bia, Kreikka, Make­do­nia, Mek­siko, Norja, Peru, Por­tu­gali, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, UK, Unkari, USA, Uru­guay ja Viro. Esi­tel­miä kon­fe­rens­siin oli valittu yli sata. Ymmär­ret­tä­västi on mah­do­tonta käydä tässä niitä kaik­kia läpi. ICEERS videoi kah­den pää­sa­lin esi­tel­mät ja ilmoitti lataa­vansa ne kon­fe­rens­sin net­ti­si­vuille.[1]


Kon­fe­rens­sin osal­lis­tu­jia. Kuva: ICEERS.
Taus­ta­tie­toa

Ayahuasca on pää­osin kah­desta kas­vista (Banis­te­riop­sis caapi ja Psyc­hot­ria viri­dis) koos­tuva psy­koak­tii­vi­sia omi­nai­suuk­sia omaava kei­tos, jolla sano­taan ole­van puh­dis­ta­via ja tera­peut­ti­sia vai­ku­tuk­sia. Sitä nau­ti­taan sere­mo­nioissa ja kai­kissa sen käyttökonteksteissa se koe­taan pyhäksi. Ayahuasca on läh­töi­sin län­ti­sen Amazo­nian sade­met­sän alu­eelta, missä sillä on edel­leen kes­kei­nen rooli pai­kal­li­sen kan­san­pa­ran­nuk­sen osana. Maan­tie­teel­li­sesti sen perin­teistä käyttöä esiin­tyy eri­tyi­sesti Kolum­biassa, Ecua­do­rissa ja Perussa. Amazo­nian alkuperäiskansojen har­joit­ta­malle ayahuascan perin­tei­selle käytölle ja tietämykselle on Perussa julis­tettu kan­sal­li­sen kulttuuriperinnön asema vuonna 2008. Luis Eduardo Lunan mukaan 72 etnistä ryhmää käyttää ayahuascaa (Luna 1986). Alu­eelle muut­ta­neet mestizo-ryhmät ovat myös omak­su­neet ayahuascan osaksi parannusmenetelmiään. Näitä paran­nus­me­ne­tel­miä voi­daan luon­neh­tia ja on luon­neh­dittu sha­ma­nis­ti­siksi.[2]

Toi­nen kon­teksti, jossa ayahuascaa käytetään, ovat eten­kin Bra­si­liassa toi­mi­vat syn­kre­tis­ti­set lah­kot, kuten kris­til­li­sesti suun­tau­tu­neet Santo Daime –kirkko ja União do Vege­tal (UdV), joissa ayahuasca-seremonia toi­mii pyhänä sakra­ment­tina, sekä afrobra­si­lia­lai­sen umbanda-uskonnon piir­teitä omaava Barquinha. Nykyään näillä lah­koilla on perus­tet­tuja yhteisöjä myös ympäri maailmaa.

Kiin­nos­tus ayahuascaa koh­taan on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­sesti parin viime vuo­si­kym­me­nen aikana. Turis­ti­vir­rat Amazo­nian alu­eelle ovat lisään­ty­neet, ja turis­teista yhä suu­rempi osa mat­kus­taa juuri ayahuascan takia. Ayahuasca-retriittejä jär­jes­tä­vien kes­kus­ten määrä on lisään­ty­nyt vas­taa­maan tähän kysyn­tään ja sen tuo­miin talou­del­li­siin mah­dol­li­suuk­siin. Pai­kal­li­set parantaja-shamaanit myös mat­kus­ta­vat kan­sain­vä­li­sesti pitä­mässä sere­mo­nioita. Lisäksi Amazo­niassa sha­maa­nien opissa olleet län­si­maa­lai­set saat­ta­vat jär­jes­tää sere­mo­nioita palat­tu­aan koti­mai­hinsa. Jos­kus näissä saa­te­taan yhdis­tellä muita kult­tuu­ri­pe­rin­teitä tai tera­pia­muo­toja. Jo kon­fe­rens­siin osa­not­ta­jien kan­sal­li­suuk­sien mää­rän perus­teella voi­daan todeta, että kyseessä on glo­baali, jos­kin mar­gi­naa­li­nen ilmiö. Kuten kai­kessa kas­vussa, ayahuascan yleis­ty­mi­sessä on mah­dol­li­suuk­sien lisäksi myös haas­teita, joita on koh­dat­tava. Palaan näi­hin rapor­tin lopussa.

Kon­fe­renssi oli jaettu temaat­ti­sesti osiin. Pää­sa­lin asian­tun­ti­ja­pa­nee­li­kes­kus­te­lui­den tee­mat oli­vat: ayahuascan eri käyt­tö­kon­teks­tit: alku­pe­räi­set, uskon­nol­li­set, klii­ni­set, hen­ki­lö­koh­tai­nen kehi­tys; ayahuasca ja län­si­mai­nen tera­pia; ayahuascan etno­bo­ta­niikka, tie­teel­li­nen tut­ki­mus; glo­ba­li­saa­tion haas­teet: laki, poli­tiikka ja ihmi­soi­keu­det; etiikka ja tur­val­li­suus; kes­tä­vyys; suku­puo­li­nä­kö­kulma: nais­ten rooli ayahuascan maa­il­massa; sekä ayahuasca-kokemusten filo­so­fi­set näkökulmat.

Muissa saleissa oli saman­ai­kai­sesti esi­tyk­siä aka­tee­mi­sessa, lail­li­sessa ja yhtei­sö­lin­jassa, doku­ment­teja, kir­jo­jen jul­kai­suja, sekä jär­jes­tö­jen ja pro­jek­tien esit­te­lyjä. Aka­tee­mi­sessa lin­jassa tee­mat oli­vat: yhteis­kun­ta­tie­teet: kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen, alku­pe­räi­set, uskon­nol­li­set ja muut käyt­tö­kon­teks­tit; feno­me­no­lo­gia, psy­ko­lo­gia ja jul­ki­nen ter­veys sekä biolääketiede.

Käyt­tö­kon­teks­tit alku­pe­räis­kan­so­jen parissa

Dr. Luis Eduardo Luna esit­teli ayahuasca-tutkimuksen his­to­riaa. Ensim­mäi­set tie­teel­li­set mai­nin­nat ovat vuo­delta 1851 kas­vi­tie­tei­lijä Ric­hard Sprucen havai­tessa päih­dyt­tä­vän liaa­nin käyt­töä tucano-intiaanien parista (jul­kaistu Spruce 1873). Filo­so­fian pro­fes­sori ja uskon­to­tie­tei­lijä Rafael Kars­ten mai­nit­see ayahuascan käy­töstä Amazo­nian kent­tä­mat­koil­taan jiva­roi­den parissa (Kars­ten 1935). Suo­messa pit­kään asu­nut Luna on tut­ki­nut ayahuascan käyt­töä yli 40 vuotta ja väit­teli aiheesta Tuk­hol­man yli­opis­ton uskon­to­tie­teen lai­tok­sella vuonna 1989. Luna päätti esi­tel­mänsä kolum­bia­lai­sen kamsa-kansan ver­taus­ku­vaan ayahuasca-liaanista napa­nuo­rana ihmi­sen ja uni­ver­su­min välillä, mikä on kuin ravit­seva yhteys äidin ja sikiön välillä.

Alku­pe­räis­kan­so­jen käyt­tö­kon­teks­tien panee­lissa oli mukana kamsa-kulttuurin edus­taja, Taita Juan Bau­tista Agreda (Kolum­biassa paran­ta­jista käy­te­tään nimeä taita = tie­täjä, isä, isoisä). Hänen 93-vuotiaana edes­men­nyt isänsä oli myös taita, joka oli val­mis­ta­nut häntä pie­nestä pitäen. Ayahuascaa (Kolum­biassa yajé) hän joi ensi­ker­ran kah­dek­san­vuo­ti­aana. Kui­ten­kin ensim­mäi­set visionsa hän sai vasta 18-vuotiaana. Bau­tista pai­not­taa, että ayahuasca on maan päällä elä­mistä var­ten, eikä len­tä­mi­seen hul­lun lailla. Tämä on tär­keä huo­mio, ole­tet­ta­vasti vii­ta­ten joi­den­kin län­si­mais­ten motii­viin juoda ayahuascaa vain näh­däk­seen visioita, tai kokeak­seen hen­ki­siä koke­muk­sia. Oleel­lista on, miten kokija pys­tyy integroi­maan koke­muk­set elä­määnsä. Unka­ri­lai­nen trans­per­soo­nal­li­sen psy­ko­lo­gian jatko-opiskelija MSc Petra Bokor esit­teli väi­tös­kir­ja­tut­ki­mus­taan koke­mus­ten integroin­nista kon­fe­rens­sin aka­tee­mi­sessa linjassa.

Lunan mukaan alku­pe­räis­kan­so­jen kon­teks­tissa ayahuascan käyt­tö­tar­koi­tuk­set ovat hyvin käy­tän­nön­lä­hei­set. Ayahuascaa ei käytetä ainoas­taan sil­loin, kun halu­taan ottaa yhteyttä yli­luon­nol­li­seen tai saa­vut­taa uskon­nol­li­sia koke­muk­sia, vaan myös kei­nona saada opas­tusta käytännön elämää ja tavan­omaista todel­li­suutta var­ten. Ayahuascan avulla saa­daan tie­toa tästä ja muista maa­il­moista, sekä men­neistä että tule­vista tapah­tu­mista. Usko­taan, että ayahuasca aut­taa tut­ki­maan luonnonympäristöä, sen maan­tie­dettä, kas­vis­toa ja eläimistöä. Ayahuasca aut­taa sha­maa­nia määrittelemään sai­rau­den, sen luon­nol­li­sen tai yli­luon­nol­li­sen syyn, sekä löytämään paran­nus­kei­non. Ayahuasca aut­taa löytämään riis­taa tai kadon­neita esi­neitä, saa­maan sel­ville vihol­lis­ten suun­ni­tel­mat, pitämään yhteyttä kau­kai­siin suku­lai­siin, sekä siirtymään ajassa ja pai­kassa. Usei­den hei­mo­jen parissa ayahuascaa pidetään ihmis­ten tai­teel­lis­ten kyky­jen synnyttäjänä. Kasvi-opettaja –ole­muk­sen lisäksi ayahuascan nähdään ole­van lääke itsessään. Ayahuascaa käytetään kehon puh­dis­ta­mi­seen kai­ken­lai­sista epäpuhtauksista (Luna 1986, 60).

Bra­si­lian Amazo­niassa asu­van Kaxinawa-kansan joh­taja ja inti­aa­niak­ti­visti Siã Kaxi­nawa sanoi panee­lissa, että ayahuasca ei rat­kaise, vaan näyt­tää tien. Myös hän pai­not­taa ayahuascan oikeaa ja asian­mu­kaista käyt­töä ”bio­pi­ra­tis­min” sijaan. Perin­teitä on kun­nioi­tet­tava ja on seu­rat­tava esi-isiltä perit­tyä lin­jaa. Sha­maa­niksi opit­taessa on käy­tävä läpi kou­lu­tus, mikä on pitkä ja moni­vai­hei­nen. Hei­dän kult­tuu­ris­saan sha­maa­nin (pajé) on opis­kel­tava sys­te­maat­ti­sesti 12 vuotta, jotta hän voi tar­jota ayahuascaa muille.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen kehitys

Hen­ki­lö­koh­tai­sen kehi­tyk­sen panee­lissa klii­ni­nen psy­ko­logi Danae Saenz Val­pa­rai­son yli­opis­tosta Chi­lestä pai­notti hen­kistä kehitystä/evoluutiota hen­ki­lö­koh­tai­sessa kehi­tyk­sessä. Saenzin mukaan hen­ki­lö­koh­tai­nen kehi­tys on osa nykyistä para­dig­maa, eikä ole käsit­teenä ole­massa alku­pe­räis­kan­so­jen kon­teks­tissa. Hänen mukaansa hen­ki­nen ylit­tää samais­tu­mi­sen kehoon ja mie­leen. Hie­no­va­rais­ten koke­muk­sen aal­to­jen kautta ja ole­malla tie­toi­nen mitä sisäl­lään tapah­tuu, voi kuun­nella intui­tii­vista ääntä, joka on seu­ras­samme päi­vit­täin ja joka het­kenä. Saenzin mukaan se opet­taa iloit­se­maan ja naut­ti­maan elä­mi­sestä täy­desti, mitä säi­lyt­tää, mitä muut­taa, paran­taa, sekä stra­te­giat miten sen tehdä. Tun­tea, aja­tella ja olla, muo­dos­ta­vat kohe­ren­tin yhte­näi­syy­den. Muu­tok­sen pro­sessi on pro­sessi. Se vie aikaa. Pitää tehdä muu­tos. Tehdä läk­syt. Sovel­taa käy­tän­töön, mikä on todel­li­nen teh­tävä. Aito muu­tos, mitä elää ja kokea. Sitä ei voida siir­tää toi­selle, vaan se on hen­ki­lö­koh­tai­nen ja kes­tää koko elämän.

Kon­fe­rens­sin yhden kun­nia­vie­raan, psy­kiatri ja Berkleyn yli­opis­ton pro­fes­sori Dr. Clau­dio Naran­jon mukaan on kyse pro­ses­sista, jossa siir­ry­tään (bar­baa­ri­sen yhteis­kun­nan) pat­riar­kaa­li­sesta mie­lestä totaa­li­seen mie­leen. Hänestä tilamme on kuin eläi­simme saa­rek­keella oman mie­lemme sisällä, mikä riis­tää ja hal­lit­see ulkoista ja sisäistä luon­toamme. Naran­jon mukaan ayahuasca palaut­taa eläi­mel­li­sen ter­vey­temme ja sovit­taa ihmi­sen halu­jensa ja spon­taa­ni­suu­tensa kanssa sekä herät­tää äidil­li­sen prin­sii­pin sisäl­lämme. Naran­jon mukaan maa­il­masta puut­tuu soli­daa­ri­suutta ja löy­tyy vain vähän mie­len­kiin­toa yhteistä hyvää kohtaan.

Sano­taan, että pri­mi­tii­vit eivät ole kehit­tä­neet ”minän” mer­ki­tystä. Heille on jalom­paa sanoa ”me”. Naran­jon mukaan ayahuascan avulla meistä tulee nor­maa­lim­pia. Tällä het­kellä esiin­tyy enem­män riis­toa kuin vil­je­lyä, ja ihmi­sistä on tul­lut epä­hu­maa­neja sapiens-ylpeyden joh­dosta. Naran­jon mukaan intui­tio on kykyä havaita kaikki yhtenä koko­nai­suu­tena. Hän havain­nol­lis­taa aivo­puo­lis­ko­jen toi­min­taa ker­to­malla toi­sen ole­van mestari/tietäjä, sekä arvoja omaava. Toi­sen puo­lisko on lähettiläs/ vies­tin­viejä, sekä ratio­naa­li­nen. Hänen mukaansa ayahuasca puuduttaa/nukuttaa vies­tin­vie­jä­puolta tauolle, joka tuot­taa kon­templa­tii­vi­sen hil­jai­suu­den. Täl­löin pys­tyy kuu­le­maan mes­ta­ri­puolta kun mieli on hil­jaa. Havain­noi­mi­seen tar­vi­taan aivo­puo­lis­ko­jen tasapainoa.

Naranjo havain­nol­lis­taa, että ennen kuin menee oraak­ke­lin luo on oltava val­mis kuun­te­le­maan. On tuo­tava viesti maa­il­maan sovel­let­ta­vaksi. Mikäli ei hyö­dynnä saa­maansa valoa, on tie­tyllä tapaa ran­gaistu ja on vai­keaa kokea uudel­leen vas­taa­vaa. Ei voi haluta elää ayahuascasta kul­ke­matta itse pol­kua. Naranjo viit­taa Carl Jun­gin käsit­tee­seen itsestä sisäi­senä oppaana. Naran­jon mukaan on koh­dat­tava omat vah­vuu­det ja heik­kou­det ja pyrit­tävä muut­tu­maan eheäksi ja totaa­li­seksi olen­noksi, joka on paras ver­sio itses­tämme. Tässä pro­ses­sissa anteek­sian­nolla ja kii­tol­li­suu­den osoi­tuk­sella itseä ja muita koh­taan on tär­keä rooli.

Aka­tee­mi­sessa lin­jassa sosi­aa­li­fi­lo­so­fian ja etii­kan mais­teri Pie­ter Stok­kink Ams­ter­da­min yli­opis­tosta ja OPEN-säätiön edus­taja esi­tel­möi filo­so­fi­sesta perus­tasta ayahuascaan hen­ki­senä tek­niik­kana Mic­hael Foucal­tin teo­riaa hyö­dyn­täen. Stok­kin­kin mukaan ana­ly­soi­taessa tapaa millä ayahuasca muut­taa meitä, on otet­tava huo­mioon tapa jolla se integroi­daan joka­päi­väi­seen elä­mään har­joi­tuk­sena, jonka tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sesti annamme muut­taa meitä. Tällä har­joi­tuk­sella on neljä piir­rettä: se on muu­tosta aiheut­tava, sillä on suhde totuu­teen, se vaa­tii roh­keutta ja se on jat­ku­vaa. Ana­ly­soi­malla ayahuascan käyt­töä tässä vii­te­ke­hyk­sessä, voimme mukaut­taa sen hel­pom­min elä­määmme. Yksit­täi­sen huip­pu­ko­ke­muk­sen sijaan ayahuascasta tulee voima, joka jat­ku­vasti aut­taa itsemme ja myös ympä­röi­vän yhteis­kun­nan muut­ta­mi­sessa. Se aut­taa meitä kysee­na­lais­ta­maan kolme teki­jää, jotka muo­dos­ta­vat iden­ti­teet­timme: oma sub­jek­tii­vi­suu­temme (eril­li­syy­temme), yhteis­kun­nan val­ta­ra­ken­teet, jotka muo­dos­ta­vat ja ohjaa­vat tätä sub­jek­tii­vi­suutta tiet­tyyn suun­taan sekä sub­jek­tii­vi­suu­des­tamme puhu­tut ”totuu­det” tieteessä/tai uskonnossa.

Vii­me­ai­kai­set tie­teel­li­set edistysaskeleet

Vii­me­ai­kais­ten tie­teel­lis­ten edis­ty­sas­ke­lien panee­lissa ayahuasca-tutkimuksia rahoit­ta­van Beckley-säätiön perus­taja Amanda Feil­ding ker­toi lyhyesti sää­tiön muista psy­ko­far­ma­ko­lo­gi­sen tut­ki­mus­hank­keen tulok­sista. Carhart-Harris et. al. (2012, 1) tut­ki­muk­sissa havait­tiin aivo­jen fMRI-kuvauksissa, että psy­ke­dee­li­siä vai­ku­tuk­sia aiheut­tava psi­lo­sy­biini vähen­tää veren­kier­toa aivo­jen Default Mode Network (DMN) alu­eella. Tämä veren­kier­ron vähe­ne­mi­sen määrä kor­re­loi koke­muk­sen inten­si­tee­tin kanssa. DMN on aivo­jen alue, joka liit­tyy itseen liit­ty­vään pro­ses­soin­tiin, tai psy­ko­lo­gian ter­mein egoon. Tämä voi selit­tää psy­ke­dee­li­sille koke­muk­sille tyy­pil­li­sen egon liu­ke­ne­mi­sen tai muut­tu­neet egon rajat itseen liit­ty­vien aivoa­luei­den toi­min­nan vähen­tyessä. DMN-alueilla on myös suu­rin määrä yhteyk­siä eri aivoa­luei­siin, sen ollessa tär­keä yhdis­tävä kes­kus tehok­kaalle tie­don siir­rolle. DMN toi­mii myös tie­don kulun mode­raat­to­rina, jol­loin sen toi­min­nan vähen­tyessä tie­don­ku­lun val­vonta vähe­nee ja esi­mer­kiksi muis­to­jen muis­ta­mi­nen vah­vis­tuu. Tämä liit­tyy myös lisään­ty­nee­seen ais­ti­muk­sel­li­sen aivo­kuo­ren akti­voin­tiin. Tämä tut­ki­mus esit­tää, että psilosybiinista/psykedeelisesta koke­muk­sesta voi olla hyö­tyä apuna psy­ko­te­ra­piassa. (Carhart-Harris et. al. 2012, 2.)

Far­ma­ko­lo­gian toh­tori ja Barce­lo­nan auto­no­mi­sen yli­opis­ton apu­lais­pro­fes­sori Jordi Riba on tut­ki­nut ayahuascan ihmis­far­ma­ko­lo­giaa vuo­desta 1994. Tällä het­kellä hän toi­mii Sant Paun sai­raa­lan joh­to­tut­ki­jana hank­keessa, joka sel­vit­tää ayahuascan käy­tön pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia. Esi­tyk­sen yksi­tyis­koh­tiin mene­mättä Riba havain­noi, kuinka ayahuasca muut­taa tie­don­kul­kua aivoissa, joka voi lisätä spon­taa­nia aktii­vi­suutta ja muo­kata sisäistä dia­lo­gia, mikä joh­taa uuteen näke­myk­seen todel­li­suu­desta. Riban tut­ki­mus­ten mukaan ayahuascan pit­kä­ai­kai­nen käyttö lisää itse-transsendenssia. Tämä joh­to­pää­tös teki koh­dal­lani suu­ren vai­ku­tuk­sen. Pro gradu-tutkielmassani ”Ayahuasca-kokemuksien elä­män­kat­so­muk­sel­li­sia vai­ku­tuk­sia” (2011), jonka kent­tä­työ­ai­neis­ton poh­jalta pidin kon­fe­rens­sissa esi­tel­män aka­tee­mi­sessa lin­jassa, tar­kas­te­len ayahuasca-kokemuksia Abra­ham Mas­lowin huip­pu­ko­ke­muk­sen ja itsensä toteut­ta­mi­sen teo­ria­mal­lien avulla. Mas­lowin myö­hem­mässä teo­rian­muo­dos­tuk­sessa itsensä toteut­ta­mi­nen saa itse-transsendenttisia piir­teitä. Uskon­to­fe­no­me­no­lo­gi­nen tut­ki­muk­seni päät­tyy sanoi­hin: ”kes­kei­senä joh­to­pää­tök­senä nämä itsensä toteut­ta­mi­sen ja itse-transsendenssin motii­vit ihmi­sen elämää ohjaa­vina tekijöinä vai­kut­ti­vat saa­van pitkäaikaisen tai pysyvän ase­man infor­mant­tien elämässä.” On roh­kai­se­vaa, että täy­sin eri tie­tee­na­lo­jen tut­ki­mus­me­ne­tel­mien kautta voi­daan pää­tyä samaan johtopäätökseen.

Lää­ke­tie­teel­li­sen fysii­kan toh­tori ja neu­ro­ku­vauk­sen pro­fes­sori Drau­lio Bar­ros de Araujo Nata­lin Aivoins­ti­tuu­tista Bra­si­liasta huo­mioi, että DMN-toiminta vähe­nee myös medi­taa­tion ja ayahuascan vai­ku­tuk­sen aikana. DMN-toiminnan lisään­ty­mi­nen puo­les­taan liit­tyy mie­len vael­te­luun (mind wan­de­ring, MW), joten hypo­teet­ti­sesti DMN-toiminnan vähen­ty­mi­nen mer­kit­see vähen­ty­nyttä mie­len vael­te­lua. Intui­tii­vi­sesti puo­les­taan voisi Bar­ro­sin mukaan aja­tella, että MW lisään­tyisi ayahuascan vai­ku­tuk­sen alai­sena mie­len pomppiessa.

Bar­ros esit­te­lee Wendy Hasen­kam­pin (2012) tut­ki­musta mie­len vael­te­lusta ja huo­miosta fokusoi­dun medi­taa­tion aikana. Koke­neet medi­toi­jat pai­noi­vat nap­pia aina huo­ma­tes­saan mie­lensä vael­ta­van. Sykli kulki MW:sta a) tie­toi­suu­teen MW:sta, b) huo­mion siir­ty­mi­seen, c) yllä­pi­det­tyyn fokuk­seen ja d) uuteen MW:hen. DMN-toiminta lisään­tyi juuri ennen kuin MW havait­tiin. Juuri MW:n havait­se­mi­sen jäl­keen eli tie­toi­suu­den het­kellä aktii­vi­suus lisään­tyi puo­les­taan ”salience networ­kissa”. Ayahuascan vai­ku­tuk­sen alai­sena on tie­toi­sempi mie­len vael­luk­sesta sen sijaan, että se olisi vähen­ty­nyt. Mikä sit­ten kiin­nit­tää huo­mion MW:hen tul­taessa siitä tie­toi­seksi? Bar­ro­sin mukaan kyseessä on visu­aa­li­sys­teemi, joka on aktii­vi­sempi ja vah­vem­min sidok­sissa muis­tiin ayahuasca-kokemuksen aikana, lisä­ten myös valoa MW:hen. Bar­ros näkee, että tämä saat­taa kuvas­taa yhteistä lisään­ty­nyttä tie­toi­suu­den tilaa omasta mie­len vael­luk­sesta medi­taa­tion ja psy­ke­dee­lien välillä.

Tuo­reesta ayahuasca-tutkimuksesta voi­daan mai­nita myös kon­fe­rens­sissa jul­kaistu, ant­ro­po­logi Dr. Beat­riz Laba­ten ja klii­ni­nen psy­ko­logi Clancy Cav­na­rin toi­mit­tama kirja Ayahuasca Sha­ma­nism in the Amazon and Bey­ond (2014). Kirja käsit­te­lee miten Amazo­nian alku­pe­räis­kan­so­jen sha­ma­nis­ti­siin ritu­aa­lei­hin liit­tyvä epis­te­mo­lo­gia ja onto­lo­gia on levin­nyt län­si­mai­hin, sekä miten alkuperäis-, mestizo-, ja kos­mo­po­lii­tit kult­tuu­rit ovat käy­neet vuo­ro­pu­he­lua ja muut­ta­neet näitä vii­da­kon perin­teitä. Kirja kes­kit­tyy myös sha­ma­nis­tis­ten ritu­aa­lien leviä­mi­seen ja kehit­ty­mi­seen urbaa­neissa kon­teks­teissa ympäri maailmaa.

Ayahuascan käyttö riip­pu­vuuk­sien hoidossa

Kon­fe­rens­sissa esi­tel­tiin myös Gio­vanna Vall­sin, Rans­kan nykyi­sen pää­mi­nis­te­rin Manuel Vall­sin sis­kon kirja, Afer­rada a la vida (2014), eli ”Tart­tu­neena elä­mään”, joka ker­too hänen vuonna 1984 alka­neesta 20-vuotisesta heroiini-addiktiostaan, sekä para­ne­mis­pro­ses­sista, joka sisälsi kah­dek­san­kuu­kau­ti­sen desin­tok­si­kaa­tion ayahuascan avulla vie­roi­tuskli­ni­kalla Bra­si­lian Amazoniassa.

Tut­kija ja Toron­ton yli­opis­ton riip­pu­vuus ja mie­len­ter­veys­kes­kuk­sen psy­kiat­rian eme­ri­tus­pro­fes­sori, sekä kan­san­ter­veys­tie­tei­den apu­lais­pro­fes­sori Brian Rush esit­teli tut­ki­mus­pro­jek­tia (The Ayahuasca Treat­ment Outcome Pro­ject, ATOP), joka arvioi ayahuascan tehok­kuutta riip­pu­vuuk­sien hoi­dossa. Ayahuascassa on huo­mattu ole­van tera­peut­tista poten­ti­aa­lia riip­pu­vuuk­sien ja mui­den mie­len­ter­vey­del­lis­ten haas­tei­den, kuten masen­nuk­sen ja trau­maan liit­ty­vien sai­rauk­sien hoi­dossa. Tar­vi­taan kui­ten­kin lisä­tut­ki­musta tar­koin mene­tel­min eri­lai­sissa tera­peut­ti­sissa puit­teissa ja kult­tuu­ri­sissa kon­teks­teissa. ATOP on suun­ni­teltu toi­mi­maan eri pai­koissa ja maissa (Peru, Mek­siko, Bra­si­lia, Argen­tiina ja Uru­guay). Todis­tusai­neis­toa tar­vi­taan, että saa­vu­te­taan hyväk­syn­tää ja vakuu­te­taan lin­jaus­ten teki­jät ja ter­vey­den­huol­to­jär­jes­telmä hei­dän vaa­ti­muk­sensa täyt­täen. Tar­vi­taan holis­ti­nen para­digma, missä yhdis­tää perinteisiä/shamanistisia ja länsimaisia/psykoterapeuttisia lähes­ty­mis­ta­poja. Voi kui­ten­kin olla, että on haas­teel­lista iden­ti­fioida aktii­vi­set ele­men­tit mene­tel­mien moni­muo­toi­suu­desta eri parannuskonteksteissa.

Ayahuascan klii­nis­ten käyt­tö­tar­koi­tus­ten panee­lissa Kana­dassa asuva riip­pu­vuuk­siin eri­kois­tu­nut lää­käri Gabor Maté puhui video­yh­tey­den kautta työs­tään. Maté on jär­jes­tä­nyt usei­den päi­vien ayahuasca-retriittejä peru­lai­sen shipibo-parantajan kanssa riip­pu­vuuk­sien hoi­toon noin 150−200 poti­laalle, jotka ovat pää­osin Vancou­ve­rin nar­ko­maa­neja. Osassa ret­rii­teistä oli mukana ter­veys­tut­ki­joita Vic­to­ria ja Bri­tish Colum­bia yli­opis­toista teke­mässä havain­noin­ti­tut­ki­musta. Vaikka tut­ki­muk­sen luonne oli alus­tava ja rajal­li­nen, vai­kut­ti­vat Matén väit­teet tera­peut­ti­sesta toi­mi­vuu­desta hyvin perus­tel­luilta ja osal­lis­tu­jilta löy­tyi psy­ko­lo­gi­sissa mit­tauk­sissa mer­kit­tä­vää kehi­tystä ja vähen­ty­nyttä ongel­ma­käyt­töä. Kana­dan ter­veys­vi­ran­omai­set uhka­si­vat kui­ten­kin pidät­tää Matén ja viedä hänen lupansa, mikäli hän vielä jat­kaisi ayahuascan kanssa työs­ken­te­lyä, minkä hän sit­ten lopetti. Maté sanoo, että oikein käy­tet­tynä ayahuasca avaa osia itsestä, mihin ei nor­maa­listi ole pää­syä. Aivo­jen osat, jotka varas­toi­vat emo­tio­naa­li­sia muis­toja yhty­vät aivo­jen osiin, jotka modu­loi­vat oival­ta­mista ja tie­toi­suutta. Matén mukaan ihmi­sen luon­tai­nen tai­pu­mus kipua koh­taan on paeta sitä. Tämä on riip­pu­vuu­den perusta. Ayahuasca mah­dol­lis­taa, että käyt­täjä koh­taa kipunsa eikä pakene sitä.

Ayahuascan muista tera­peut­ti­sista hyödyistä

Debora Gonzá­lez Barce­lo­nan auto­no­mi­sesta yli­opis­tosta esit­teli tut­ki­mus­ryh­mänsä tut­ki­muk­sen ”Searc­hing Tools to Confront Death”. Suru on uni­ver­saali koke­mus iden­ti­tee­tin pirs­tou­tu­mi­sesta, jonka aiheut­taa emo­tio­naa­li­sen sidok­sen mene­tys. Se vai­kut­taa ihmi­siin moniu­lot­tei­sesti. Eten­kin itse­murha, lap­sen kuo­lema ja onnet­to­muu­det ovat vai­keam­pia hyväk­syä. Suru on pois­sao­lon läs­nä­oloa. Gonzá­lezin tut­ki­muk­seen osal­lis­tui 50 infor­mant­tia, joi­den lähei­sen kuo­le­masta oli kulu­nut 2–25 vuotta. Gonzá­lezin mukaan suru ei ole vaihe, vaan pro­sessi. Kiel­tä­mis­vai­heessa voi esiin­tyä vihaa maa­il­maa koh­taan, somaat­ti­sia sai­rauk­sia ja tun­tei­den puu­tetta. Itkulle on aina syynsä. Ayahuasca vai­kut­taa ensi­si­jai­sesti mene­tyk­sen hyväk­sy­mi­seen, men­nei­den tapah­tu­mien ymmär­ryk­seen, suh­teen suu­rem­paan arvos­tuk­seen ja trans­sen­dens­sin ulot­tu­vuu­den integroin­tiin elä­mään. Vas­taa­vasti tois­tu­vim­mat tee­mat oli­vat yhtey­den luo­mi­nen ja hyväs­tien sano­mi­nen edes­men­neille. Ayahuascalla oli kes­kei­nen rooli ja myön­tei­nen vai­ku­tus kaik­kien osa­not­ta­jien surun prosessissa.

Yhtei­sö­lin­jassa jatko-opiskelija Sout­hern Cross, Flin­ders yli­opis­ton psy­kiat­ri­selta lai­tok­selta Etelä-Australiasta esi­tel­möi ayahuasca-seremonioista maanis-depressiivisyyden hoi­dossa. Ylei­senä lin­jauk­sena on, että ayahuascaa ei suo­si­tella mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sille (Sha­non 2002, 328–329). Maanis-depressiivisyys vai­kut­taa vah­vasti sitä sai­ras­ta­vaan ihmi­seen, usein joh­taen itse­mur­haan, mutta maanis-depressiivisiä on usein myös luo­vim­pien ajat­te­li­joi­den jou­kossa. Cros­sin mukaan sai­rau­teen ylei­sesti mää­rä­tyt mie­lia­la­lääk­keet saat­ta­vat ehkäistä mie­lia­lan­vaih­te­lui­den ääripäitä, mutta samalla tur­rut­ta­vat luo­vaa ja hen­kistä tie­toi­suutta. Luo­vat ihmi­set kiel­täy­ty­vät usein näistä lääk­keistä, säi­lyt­täen mie­luum­min luo­van hen­kensä, jopa ajoit­tais­ten kur­juu­den kausien kus­tan­nuk­sella.

Cros­sin mukaan on pal­jon aineis­toa ayahuascan toi­mi­vuu­desta yksi­suun­tai­sen masen­nuk­sen hoi­dossa, mutta hyvin vähän tie­toa kak­si­suun­tai­sen masen­nuk­sen eli maanis-depressiivisyyden hoi­dossa. Osa sere­mo­nioi­den pitä­jistä kiel­tää hei­dän osal­lis­tu­mi­sensa. Cros­sin oman koke­muk­sen mukaan ayahuascan vai­kut­ta­vat aineet har­mala ja DMT yhdessä vakaut­ta­vat mie­len­hei­lah­te­luja sere­mo­nial­li­sessa kon­teks­tissa käy­tet­tynä. Cross paran­tui itse vaka­vasta ja hen­gen­vaa­ral­li­sesta kak­si­suun­tai­sesta mie­lia­la­häi­riöstä, mihin 17 mie­lia­la­lää­kettä sivu­vai­ku­tuk­si­neen ei tehon­nut. Ayahuascan sano­taan edis­tä­vän luo­vuutta. Cross tekee tut­ki­musta siitä, voi­si­vatko ayahuasca-seremoniat olla sovel­tu­vampi hoito luo­ville maanis-depressiivisille ihmi­sille, kuin nykyi­sin saa­ta­villa ole­vat mielialalääkkeet.

Ayahuascaan liit­ty­viä haasteita

Ayahuascan käy­tön nopea kasvu tuo muka­naan myös monia haas­teita. Ayahuasca-turismin kasvu on tuo­nut alalle mah­dol­li­sen, pai­kal­li­seen palk­ka­ta­soon ver­rat­tain kor­kean talou­del­li­sen hyö­dyn perässä oppor­tu­nis­teja, joilla ei vält­tä­mättä ole asian­mu­kaista ja riit­tä­vän val­mis­ta­vaa kou­lu­tusta ja etiik­kaa pitää sere­mo­nioita. Ayahuascaa käy­te­tään perin­teis­ten usko­mus­ten mukaan paran­ta­mi­sen lisäksi myös noi­tuu­dessa vahin­gon­te­koon. Nais­te­ma­tii­kan panee­lissa Ken­tin yli­opis­ton sosi­aa­liant­ro­po­lo­gian leh­tori Dr. Daniela Peluso puhui sha­maa­nien ja nais­tu­ris­tien (jos­kus molem­min­puo­li­sista) sek­su­aa­li­sista jän­nit­teistä, mistä osa on joh­ta­nut sek­su­aa­li­seen häi­rin­tään ja jois­sa­kin tapauk­sissa jopa rais­kauk­siin. Myös ayahuascaa sakra­ment­tina käyt­tä­vien syn­kre­tis­tis­ten uskon­to­jen joh­toa­se­massa ole­vilta on pai­koin esiin­ty­nyt kysee­na­laista käy­töstä nuo­ria nais­seu­raa­jia kohtaan.

Ayahuasca-keitoksessa käy­tet­tävä liaani (jota myös kut­su­taan ayahuascaksi) kes­tää vuo­sia kas­vaa ja sen kes­tävä vil­jely ja riit­tä­vyys ovat avain­ky­sy­myk­siä kysyn­nän kas­vaessa. Ayahuascan hin­nan nous­tessa ja turis­tien odot­taessa voi­mak­kaam­pia visioita, saa­te­taan kei­tok­seen lait­taa muita pal­jon vah­vem­pia kas­veja (esim. toé, eli Brug­man­sia), jonka seu­rauk­set voi­vat olla arvaa­mat­to­mat, eten­kin koke­mat­to­mam­man sere­mo­nian vetä­jän joh­dolla. On sat­tu­nut myös joi­ta­kin kuo­le­man­ta­pauk­sia epä­sel­vissä olo­suh­teissa. Far­ma­ko­logi Dr. Rafael Gui­marães dos San­tos on jul­kais­sut artik­ke­leita, joissa hän ana­ly­soi kriit­ti­sesti näitä tapauk­sia, sekä raport­teja ayahuascan hait­ta­vai­ku­tuk­sista (esim. Gui­marães dos San­tos 2013). Lisäksi ayahuascan käyt­töön liit­tyy oleel­li­sesti eri­tyi­nen dieetti ja tiet­tyjä rajoi­tuk­sia,[3] joita kuu­luu nou­dat­taa. Tilai­suu­dessa käy­tiin myös etno­bo­taa­nista kes­kus­te­lua ayahuasca-keitokseen lisät­tä­vistä kas­veista, sekä kas­vi­pa­reista, jotka kemial­li­sesti vai­kut­ta­vat ayahuascan tavoin. Näitä kut­su­taan ayahuasca-analogeiksi, tai jos­kus har­haan­joh­ta­vasti jopa ayahuascaksi. Niistä ei vält­tä­mättä ole yhtä pit­käi­käistä ja laa­jaa käyt­tö­pe­rin­nettä tai tun­te­musta. Ayahuascan moni­nai­sia vai­ku­tuk­sia ei voida redusoida vain tiet­ty­jen mole­kyy­lien toi­min­taan, vaan kyseessä on moni­muo­toi­nen yhdis­telmä. Kuu­lui­sia etno­bo­taa­nik­koja kon­fe­rens­sissa oli pai­kalla mm. Jonat­han Ott ja Dr. Den­nis McKenna Yhdys­val­loista. Ayahuascan lail­li­suuss­ta­tus vaih­te­lee mait­tain ja käsit­te­len aihetta omassa kappaleessa.

Aloit­teita haas­tei­den ratkaisemiseen

Glo­ba­li­saa­tion haas­teet ja kes­tä­vyys –panee­lissa peru­lai­nen Amazo­nia Viva-säätiön perus­taja Rol­dan Rojas ker­toi hei­dän lupaa­vista sade­met­sän suojelu-, bio­di­ver­si­teetti– ja jäl­lee­nis­tu­tus­hank­keis­taan, joissa istu­te­taan myös ayahuasca-liaania (Banis­te­riop­sis caapi) ja chacruna-pensasta (Psyc­hot­ria viri­dis) mui­den lääke– ja hyö­ty­kas­vien lisäksi. Kes­tä­vyys­asian­tun­tija Jos­hua Wic­ker­man Yhdys­val­loista on Eth­no­bo­ta­nical Stewards­hip Counci­lin (ESC) pää­neu­vo­nan­taja. ESC pyr­kii kokoa­maan yhtei­seen dia­lo­giin kaikki ayahuascan parissa työs­ken­te­le­vät eri sidos­ryh­mät. Tavoit­teena on luoda ylei­nen kon­sen­sus par­haista käy­tän­teistä tur­val­li­sen ja kes­tä­vän tule­vai­suu­den takaa­mi­seksi. ESC on laa­ti­nut myös ayahuasca-terveysoppaan. Kon­fe­rens­sissa puhut­tiin ruo­hon­juu­ri­ta­son jär­jes­täy­ty­mi­sestä, joka toi­misi itse val­vo­vana eli­menä. Vas­tuut­to­mat har­joit­ta­jat voi­vat tehdä vahin­koa koko ayahuasca-liikkeelle.

Etiikka ja tur­val­li­suus –panee­lissa ICEERS-järjestön sih­teeri, elo­ku­van­te­kijä ja tut­kija Jeró­nimo Mazar­rasa lai­nasi kii­na­laista sanan­las­kua met­sästä, jossa kaikki kuu­le­vat yhden puun kaa­tu­van, mutta kukaan ei kuule 5000 puun kas­va­van. Mazar­rasa muis­tut­taa, että län­si­mai­nen lää­ke­tiede on koke­nut his­to­rias­saan suu­ria muu­tok­sia siir­ryt­täessä kreik­ka­lai­sesta kehit­ty­neen­pään ara­bia­lai­seen. Usein tie­teel­li­siä uudis­tuk­sia vas­tus­te­taan. Esi­mer­kiksi pas­tö­roin­nin ja bak­tee­ri­ro­kot­teen kehit­tä­jää Louis Pas­teu­ria syy­tet­tiin ja kri­ti­soi­tiin elä­mänsä aikana. Ayahuascan käy­tön sään­nön­mu­kais­ta­mi­sen kehit­tä­mi­seksi ICEERS on laa­ti­nut sere­mo­nioi­den pitä­jille Hip­po­kra­teen valan, jossa samalla kon­kreet­ti­sesti lue­tel­laan mah­dol­li­sia vaa­roja, joita vas­tuut­to­masti pidet­tyyn sere­mo­ni­aan osal­lis­tuja voi koh­data. Tämä vala jaet­tiin kon­fe­rens­siin osal­lis­tu­jille ja se on avoinna palaut­teelle ja kehi­ty­seh­do­tuk­sille. Lisäksi ICEERS on koon­nut hyvien käy­tän­tö­jen oppaan, jossa käsi­tel­lään perus­ta­van­laa­tui­sia ohjeita, kuten sere­mo­nioi­hin osal­lis­tu­vien arvioin­nin edel­tä­vällä hen­ki­lö­koh­tai­sella haas­tat­te­lulla sekä jäl­ki­seu­ran­nan, myyn­nin, sala­kul­je­tuk­sen ja ayahuascalla kei­not­te­lun kiel­tä­mi­sen, sen ettei ayahuascaa tar­jota ihme­lääk­keenä mihin­kään, kas­vien kas­vu­paik­ko­jen, eli vii­dak­ko­jen suo­je­lun sekä osal­lis­tu­jien sek­su­aa­li­sen, fyy­si­sen ja emo­tio­naa­li­sen ehey­den kun­nioi­tuk­sen. Myös Kolum­bian ayahuasca-parantajien yhdis­tys UMIYAC sekä espan­ja­lai­nen Plantaforma-järjestö, joka oli läsnä konferenssissa, ovat laa­ti­neet eet­ti­set säädökset.

Ayahuascan lail­li­suus­ky­sy­myk­sistä

Kon­fe­rens­sissa vakuu­tet­tiin, että ayahuasca ei ole huume. Ainoa linkki mikä ayahuascalla on huu­mei­den kanssa, on dime­tyy­lit­ryp­ta­miimi, eli DMT. Se on alka­loidi, jota esiin­tyy Psyc­hot­ria viri­dis –kas­vissa (toi­nen ayahuasca-keitoksen kas­veista). DMT kuu­luu YK:n psy­kot­roop­pis­ten ainei­den vuo­den 1971 yleis­so­pi­muk­sen kiel­let­ty­jen lis­talle. Tähän asti osa hal­li­tuk­sista rin­nas­taa ayahuascan DMT:hen sekä kiel­tää ja ran­kai­see sen maa­han­tuon­nin. Kui­ten­kin on sekä tie­teel­li­sesti että juri­di­sesti tois­tu­vasti osoi­tettu, ettei tämä rin­nas­tus ole asian­mu­kai­nen. DMT:tä esiin­tyy useissa kas­veissa sekä myös ihmis­ke­hossa. Alka­loi­din pitoi­suu­det kas­vissa ovat niin pie­niä, ettei niitä tulisi ottaa huo­mioon juri­di­sessa val­von­nassa. Ei myös­kään ole ole­massa min­kään­laista myr­kyl­li­syys­tau­luk­koa, joka osoit­taisi missä mää­rissä DMT olisi ter­vey­delle hai­tal­lista. Ayahuasca on kei­tos, eikä siinä pyritä uut­ta­maan tai eris­tä­mään DMT:tä.

Bra­si­liassa ayahuascan (kut­su­taan Daimeksi/teeksi) uskon­nol­li­nen käyttö on lail­lista vuo­desta 1992, perus­tuen vuo­den 1987 tut­ki­muk­seen, jossa kon­sul­toi­tiin laa­jasti eri asian­tun­ti­joita ja neu­vo­nan­ta­jia aiheesta. Viran­omai­silla itsel­lään ei vält­tä­mättä ole riit­tä­vää tun­te­musta aiheesta ja pää­tök­set teh­dään muu­ten hel­posti ennak­ko­luu­loi­hin noja­ten. Tut­ki­muk­sen joh­to­pää­tös oli, että Dai­mella oli erit­täin posi­tii­vi­nen vai­ku­tus yhtei­söön, kan­nus­taen sosi­aa­li­seen har­mo­ni­aan ja hen­ki­lö­koh­tai­seen inte­graa­tioon. Tut­ki­mus osoitti, että pel­kän far­ma­ko­lo­gi­sen ana­lyy­sin sijaan, on oleel­lista ottaa huo­mioon teen koko käyt­tö­kon­teksti – uskon­nol­li­nen, sosi­aa­li­nen ja kult­tuu­ri­nen. Kon­fe­rens­sissa oli mukana puhu­massa Bra­si­lian kan­sal­li­sen huu­me­po­li­tii­kan koor­di­naat­tori Leon de Souza Lobo Bra­si­lian oikeusministeriöstä.

Yhdys­val­to­jen kor­kein oikeus säi­lytti UdV-kirkon oikeu­den har­joit­taa uskon­to­aan ayahuasca sakra­ment­ti­naan vuo­den 2006 pää­tök­sel­lään. Kir­kon mes­tari ja kysei­sen oikeus­ta­pauk­sen joh­to­hahmo Jef­frey Bronf­man ker­toi laki, poli­tiikka ja ihmi­soi­keu­det –panee­lissa pro­ses­sista sekä neu­vot­te­luista Yhdys­val­tain huu­me­vi­ras­ton (DEA) kanssa, jolta heillä on lisens­sit ayahuascan maa­han­tuon­tiin, säi­ly­tyk­seen ja jake­luun. Sään­te­ly­jär­jes­tel­män kautta val­tion rajattu rooli ei ole kont­rol­loida, vaan hel­pot­taa pro­ses­sia, pal­vel­len kir­kon tar­koi­tuk­sia. Bronf­ma­nin mukaan aihe liit­tyy juri­di­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen oikeasta ja vää­rästä, sekä hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen. Panee­lin eri­tyis­vie­raana ja mode­raat­to­rina toimi Drug Policy Alliancen joh­taja Ethan Nadelmann.

Hol­lan­nissa Santo Daime –kirkko voitti oikeu­den­käyn­nin vuonna 2001, saa­den luvan jat­kaa ayahuascan sere­mo­nial­lista käyt­töä. Vas­taa­vasti Rans­kassa Santo Daime –kirkko sai jat­kaa ayahuascan sere­mo­nial­lista käyt­töä vuo­den 2005 oikeu­den­käyn­nin jäl­keen. Tämä pää­tös ei kui­ten­kaan perus­tu­nut uskon­non­va­pau­teen, vaan sii­hen, että kirkko ei pyr­ki­nyt uut­ta­maan kas­veista nii­den vai­kut­ta­via aineita DMT:tä tai har­ma­laa, eikä näitä kas­veja ollut kiel­letty. Neljä kuu­kautta oikeus­voi­ton jäl­keen ayahuascan ylei­set aines­osa­kas­vit ja har­mala luo­ki­tel­tiin huu­mausai­neiksi ja kiel­let­tiin, mikä teki Dai­men tai sen aine­so­sien hal­lus­sa­pi­dosta lai­tonta. Kon­fe­rens­sin oikeu­del­li­sessa lin­jassa Char­lotte Walsh (Leices­te­rin yli­opisto) ja Jonat­han Hobbs (Impe­rial Col­lege Lon­don) piti­vät esi­tel­mät ayahuascaan liit­ty­vistä oikeu­den­käyn­neistä Englan­nissa ja Iso-Britanniassa sekä sen moni­tul­kin­tai­sesta lail­li­sesta sta­tuk­sesta. Suu­rim­massa osassa tapauk­sista syy­te­tyt ovat jää­neet ilman tuo­miota. Tosin toi­min­nal­taan kysee­na­lais­tettu ayahuasca-seremonioiden vetäjä Peter Aziz sai 15 kuu­kau­den tuo­mion Bris­to­lissa vuonna 2011.

Espan­jassa on kol­men viime vuo­den aikana ollut 40 pidä­tystä ayahuascaan liit­tyen, useim­mi­ten liit­tyen sen vas­taa­not­ta­mi­seen pos­titse. Useim­mat näistä tapauk­sista on jätetty tuo­mit­se­matta. Plantaforma-järjestö on perus­tettu usei­den ayahuascaa käyt­tä­vien kol­lek­tii­vien toi­mesta ja sen pää­asial­li­sena teh­tä­vänä on tar­jota neu­von­taa sekä infor­ma­tii­vista ja juri­dista tukea kai­kille pidä­te­tyille, jotka pyy­tä­vät heiltä apua. Kol­lek­tiivi on laa­ti­nut kah­dek­san asian­tun­ti­jan alle­kir­joit­ta­man selon­teon ja luo­nut vuo­ro­pu­he­lu­me­ka­nis­mit sekä viran­omai­sille, että toi­mit­ta­jille, pyr­kien esit­te­le­mään kaikki sosi­aa­li­set ja kult­tuu­ri­set puo­let, jotka ayahuascan käyt­töön liit­ty­vät. Plan­ta­for­man perus­ta­ja­jä­se­nen, juristi Diego de las Casa­sin mukaan ayahuasca ei ole mil­lään kan­sain­vä­li­sen huu­me­val­von­ta­vi­ras­ton (INCB) sopi­mus­ten kiel­let­ty­jen ainei­den lis­talla, joten sitä ei voida pitää huu­meena myös­kään Espan­jan laissa. Espan­jassa ei ole yhtä­kään kiel­let­ty­jen ainei­den lis­taa, missä kum­pi­kaan ayahuascan kas­veista esiin­tyisi. Klii­ni­nen psy­ko­logi ja far­ma­ko­lo­gian toh­tori José Car­los Bouso vakuut­taa, ettei yhdes­sä­kään klii­ni­sessä tut­ki­muk­sessa ole osoi­tettu, että ayahuasca olisi ter­vey­delle hai­tal­li­nen tai aiheut­taisi riippuvuutta.

Kon­fe­rens­sin pää­tös­se­re­mo­niassa paran­taja Car­men Vicente Ecua­do­rista lau­loi voi­ma­lau­lun. Lop­pusa­noissa Open Society Foun­da­tion­sin (OSF) glo­baa­lin huu­me­po­li­tiik­kaoh­jel­man joh­taja Kasia Malinowska-Sempruch ker­toi OSF:n ole­van mukana YK:n huu­me­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­vässä yleis­ko­kouk­sessa vuonna 2016, mikä on his­to­rial­li­nen tilai­suus vai­kut­taa glo­baa­liin huu­me­po­li­tiik­kaan, inhi­mil­lis­täen sitä nykyi­sen tehoa­mat­to­man sodan sijaan.

Kai­ken kaik­ki­aan World Ayahuasca –kon­fe­renssi voi­daan nähdä merk­ki­paa­luna ayahuascan polulla län­si­mai­den tie­toi­suu­teen, osoit­taen maa­il­malle, että tämä pyhäksi koettu kasvi ei ole huume, vaan osa ihmis­kun­nan his­to­rial­lista kult­tuu­ri­pe­rin­töä.

Kir­jal­li­suus

Internet-lähteet

http://www.aya2014.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://ayahuascahealthguide.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.beckleyfoundation.org/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.ethnobotanicalcouncil.org/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.iceers.org/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.plantaforma.org/" onclick="window.open(this.href);return false;

UMIYAC: http://umiyac.blogspot.com.es/" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.bialabate.net/pdf/laws/el_pensamiento.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Pai­ne­tut läh­teet

Beyer, Step­han, V.
2009 Sin­ging to the Plants: A Guide to Mes­tizo Sha­ma­nism in the Upper Amazon. Albuqueque, Uni­ver­sity of Mexico Press.

Carhart-Harris, Robin, L., Feil­ding, Amanda & Nutt, David et. al.
2012 Neu­ral cor­re­la­tes of the psyc­he­de­lic state as deter­mi­ned by fMRI stu­dies with psi­locy­bin. –Procee­dings of the Natio­nal Aca­demy of Sciences, Jan 2012. 2012 1. http://www.pnas.org/content/109/6/2138.full" onclick="window.open(this.href);return false;

Carhart-Harris, Robin, L., Feil­ding, Amanda & Nutt, David et. al.
2012 Implica­tions for psychedelic-assisted psyc­hot­he­rapy: func­tio­nal mag­ne­tic reso­nance ima­ging study with psi­locy­bin. –Bri­tish Jour­nal of Psyc­hiatry, 2012, 200(3): 238–44. 2012 2. http://bjp.rcpsych.org/content/200/3/238.full.pdf html" onclick="window.open(this.href);return false;

Gui­marães dos San­tos, Rafael
2013 A Cri­tical Eva­lua­tion of Reports Associa­ting Ayahuasca with Life-Threatening Adverse Reac­tions. –Jour­nal of Psyc­hoac­tive Drugs 45:2, 179–188.

Hasen­kamp, Wendy
2012 Mind wan­de­ring and atten­tion during focused medi­ta­tion: a fine-grained tem­po­ral ana­ly­sis of fluc­tua­ting cog­ni­tive sta­tes. –Neu­roI­mage 59 (2012): 750–760. http://psychology.emory.edu/cognition/b ... course.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Kars­ten, Rafael
1935 The Head-Hunters of Wes­tern Amazo­nas. Hel­sing­fors: Socie­tas Scien­tia­rum Fennica.

Koltko-Rivera, Mark
2006 Redisco­ve­ring the Later Ver­sion of Mas­low ́s Hie­rarchy of Needs: Self– Transcen­dence and Oppor­tu­ni­ties for Theory, Research, and Uni­fica­tion. –Review of Gene­ral Psyc­ho­logy 2006, Vol. 10 4: 302–317.

Labate, Beat­riz & Cav­nar Clancy (toim.)
2014 Ayahuasca Sha­ma­nism in the Amazon and Bey­ond. Oxford Uni­ver­sity Press.

Lavo­nius, Jaakko
2011 Ayahuasca-kokemuksien elä­män­kat­so­muk­sel­li­sia vai­ku­tuk­sia. Pro gradu –tut­kielma, Hel­sin­gin yliopisto.

Luna, Luis, E.
1986 Vege­ta­lismo: Sha­ma­nism Among the Mes­tizo Popu­la­tion of the Peru­vian Amazon. Stock­holm: Alm­qvist and Wik­sell International.

Luna, Luis, E. & Pablo Ama­ringo
1991 Ayahuasca Visions, the Reli­gious Ico­no­graphy of a Peru­vian Sha­man. Ber­ke­ley: North Atlan­tic Books

Reichel-Dolmatoff, Gerardo
1975 The Sha­man and the Jaguar: A Study of Narco­tic Drugs Among the Indians in Colom­bia. Phi­la­delp­hia: Temple Uni­ver­sity Press.

Shan­non, Benny
2002 The Anti­po­des of the Mind, Char­ting the Phe­no­me­no­logy of the Ayahuasca Expe­rience. Oxford Uni­ver­sity Press.

Spruce, Ric­hard, A.
1873 On Some Remar­kable Narco­tics of the Amazon Val­ley and Ori­noco. Ocean Highways. –Geo­grap­hical Magazine 1: 184–193.

Valls Gal­fetti, Gio­vana
2014 Afer­rada a la vida. La Magrana.

Viit­teet

[1] http://www.aya2014.com/" onclick="window.open(this.href);return false; koko ohjel­man voi kat­soa sivulta http://www.aya2014.com/timetable/" onclick="window.open(this.href);return false;

[2] Monet ayahuascasta kir­joit­ta­neet tut­ki­jat käsit­te­le­vät aihetta sha­ma­nis­min muo­tona (ks. esim. Reichel-Dolmatoff 1975; Luna 1986 ja Beyer 2009).

[3] Luna (1991, 14) mai­nit­see diee­tin koos­tu­neen vain kalasta, ruo­ka­ba­naa­neista ja rii­sistä ilman suo­laa tai maus­teita. Vari­aa­tioita on pal­jon paran­ta­ja­mes­ta­rin mukaan. Sian­liha sekä suo­mut­to­mat kalat ovat ylei­sesti kiel­let­tyjä diee­tin aikana, usein myös ras­vai­nen ja makea, mai­to­tuot­teet, alko­holi sekä suku­puo­li­suh­teet. Suo­raa aurin­gon­va­loa, tulta ja muita ihmi­siä on myös hyvä vält­tää. Lisäksi esi­mer­kiksi mie­lia­la­lääk­keet tai tyra­mii­nia sisäl­tä­vät elin­tar­vik­keet, kuten kyp­sät juus­tot, pavut ja hiiva voi­vat aiheut­taa hai­tal­li­sen reak­tion, kuten voi­mak­kaan veren­pai­neen nousun.
When tyranny becomes law, rebellion becomes duty.
Kuvake
Näkymätöpn
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 88
Lauteille: Helmikuu 2010

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#8

Viesti Näkymätöpn »

Happo valuu takaisin tieteen valtavirtaan – LSD-terapia kuolemaan liittyvän ahdistuksen hoidossa
http://psykedeeliuutiset.blogspot.fi/20 ... eteen.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Sveitsissä toteutettu, lupaaviin tuloksiin päätynyt pilottitutkimus on ensimmäinen ihmiskoehenkilöillä toteutettu LSD-tutkimus yli neljäänkymmeneen vuoteen. Kuten tutkimuksen tekijätkin toteavat, tämän ensimmäisen uuden tutkimuksen otanta on niin pieni, ettei yksinään sen perusteella voi vielä tehdä laajamittaisia johtopäätöksiä, mutta se osoittaa vähimmilläänkin, että terapiaolosuhteissa on mahdollista nauttia LSD:tä turvallisesti, ja avaa ovia lisätutkimukselle.
Kuvake
taikuri
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 2719
Lauteille: Kesäkuu 2008
Paikkakunta: Mazatlan, Sinaloa, Mx

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#9

Viesti taikuri »

Norjalaistutkimus psykedeelien ja mielenterveysongelmien suhteesta. Jo vuoden vanha juttu mutta tässä kokonaisesitys linkin takana.

When tyranny becomes law, rebellion becomes duty.
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#10

Viesti Aihki »

Ei ole paljonkaan kiinnostaneet päätä sekoitavat aineet, sen sijaan olen kokeillut muutamaa päätä selventävä tuotetta (ihan laillisia). Kokemukset ovat vähän vaihtelevia, mutta kyllä mielenkiintoisia. (Lisää tietoa "nootropic" termin alta.)
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 21
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#11

Viesti Mika »

Usein tuolla viitataan piristäviin. :D Eli että jaksaa keskittyä vaikka tenttiin pänttäämiseen paremmin. Mutta mitä laillisia psykoaktiivisia "älypäihteitä" sitten on olemassa?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#12

Viesti Aihki »

Ne jotka käyttävät enemmän ilmeisesti nimenomaan välttävät pelkkiä piristeitä. Itse olen kokeillut Piracetamia ja Sulbutiamiinia. Eka on Suomessa reseptillä, toista ei saa täältä, mutta Ranskasta tiskiltä.

"Racetameja" on useita erilaisia, joista useimmat ovat paljon vahvempia kuin tämä vanhin.

Piracetamin vaikutus on sinänsä aika monitahoinen, se parantaa hapenottokykyä jonkin verran ja siinä sivussa mm. nostaa mukavan olon korkeutta jopa 1500m. Joskus se tuntuu käyttäytyvän kuin lievä piriste, mutta ei aina ja toistettavasti. Jos on hyvä päivä niin ajatuksen juoksu kyllä jonkin verran paranee, mutta pitempiaikainen käyttö ilman muutamaa lisää aiheuttaa kyllä juuri päinvastaisia oireita. Jännä vaikutus on, että tuntuu ainakin muistavan unensa selvemmin tai sitten niitä näkee enemmän. Toinen omituisuus on, että tämän vaikutuksen alla ei tee mieli alkoholia, sitä voi kyllä juoda ilman sen kummempaa, mutta ei vaan tee mieli, Ranskassa käytetäänkin lievän alkoholismin torjuntaan.

Sulbutiamiini on lähempänä piristettä ja sillä selviä bonkistakin hetkeksi, mutta sitten kun tulet alas niin on homma paras olla tehty koska siihen se sitten pysähtyy. Tätä voi käyttää hyvin rajallisen määrän tietyssä ajassa koska menettää tehonsa jatkuvassa käytössä. Hetkellisesti tuo kyllä potkua hommaan.

Kaikki lukemani kyllä viittaa myös siihen, että vaikutukset ovat aika yksilöllisiä.
Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 6855
Lauteille: Kesäkuu 2005

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#13

Viesti sivarinlötkö »

Mika kirjoitti: Usein tuolla viitataan piristäviin. :D Eli että jaksaa keskittyä vaikka tenttiin pänttäämiseen paremmin. Mutta mitä laillisia psykoaktiivisia "älypäihteitä" sitten on olemassa?
KVG. Nootropins.
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 21
Viestit: 93835
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#14

Viesti Mika »

Kyllä minä nuo googlasin jo heti, kun Aihki niistä mainitsi. KVG vain on aika helvetin huono keskustelutekniikka keskustelulaudalla. Jotten tällä viestilläni itse syyllistyisi samanmoiseen spedeilyyn, jatkan aiheesta.

Tästä huomaa kuinka psykedeeliset olisi ollut liian kapea otsikko tälle aiheelle, vaikka sitten psykoaktiiviset onkin liian lavea otsikko.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoaktiivinen_aine" onclick="window.open(this.href);return false;
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Näkymätöpn
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 88
Lauteille: Helmikuu 2010

Psykoaktiiviset yhdisteet eilen, tänään ja huomenna

#15

Viesti Näkymätöpn »

Psykedeeliuutiset: Katsaus ayahuascan etnofarmakologiseen historiaan [img]http://4.bp.blogspot.com/-96xZUf0 ... .jpg[/img]
Suomennos Dennis McKennan seikkaperäisestä ayahuascan historiaa käsittelevästä artikkelista, joka on alunperin julkaistu The Ayahuasca Experience -esseekokoelmassa.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 81 kurkkijaa