Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Atticora kirjoitti: ↑kesä 7, 2019, 17.03
Kyllä kai useatkin muutkin eliöt osaavat laskea kaikenlaista, vaikka varmaan filosofisia keskusteluja asian tiimoilta juuri harrastele. Ne käyttävät matematiikkaa tuohon "luonnontieteelliseen mallintamiseen", nk. puhdasta matematiikkaa(?) ei varmaan ole muiden elukoiden havaittu harjoittavan. Sivuhuomautus, ymmärsin kuitenkin pointin ehkä nipinnapin.
Tässä matematiikan toimivuutta perustellaan ikäänkuin esimerkkien kautta, eli induktiivisesti. Ajattelin huomauttaa tästä vaikka siinä ei mitään vikaa olekaan. Matematiikassa itsessään induktiiviset todistukset eivät yleisesti ottaen kelpaa.
Kommentillani on sellaista merkitystä, että se "luonnon matematiikka" on mitä luultavammin melko induktiivista matematiikkaa ja matematiikkaa muutenkin opitaan pääasiassa induktiivisesti, vaikka formaali matematiikka itsessään on deduktiivista.
Tämän keskustelun lähtökohta kun on toteamus matematiikan ja logiikan asettamista raameista, niin sitä minä lähdin nimenomaan huomauttamaan että matematiikkaa on vähän erilaista ja että vetoaminen matematiikkaan ei tarkoita yleensä paljoakaan. Tietty tämän saman pointin voisi rakentaa kysymällä että mikä osa matematiikasta oli sen ponnahtaessa esiin relevantti silloin käsitellylle jumalakysymykselle?
[mention]Lasse Candé[/mention] ”Tietty tämän saman pointin voisi rakentaa kysymällä että mikä osa matematiikasta oli sen ponnahtaessa esiin relevantti silloin käsitellylle jumalakysymykselle?”
Itseäni ei matematiikka ja jumala kiinnosta, mutta se kylläkin miten fraktaalit, Fibonaccin lukujono ym esiintyy luonnossa. Lähinnä mietin onko tietyt matemaattisesti esitetyt asiat luonnossa ns optimaalisia toimintoja.
Joops; spekulointihan alkoi siitä, kun vastasin kysymykseen; "voiko Jumala kaikkivoipaisuudessaan luoda niin ison kiven, ettei jaksa sitä nostaa?"
Ja vastasin metodilla, ettei voi, koska Raamatun teksteistä ilmenee, ettei Jumala ole kaikkivoipa.
Ja nythän tosiaankin olemme huomanneet, miten vaikeaa kaikivoipaisuus on. Mutta siitä huolimatta meille on iankaiken paasattu, että Jumala on kaikkivoipa.
Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Ennen kaikkivoipaisuutta lienee mielekkäämpää lyhentää tuo väite näin; "Jumala on" ja miettiä sitä. Mielestäni kaikkivoipaisuus johtuu tuosta, tai jää olematta yhtä kaikki.
Fraktaaleista pitäisi esittää tarkentavia kysymyksiä, mutta lähtisin itse liikkeelle luonnon jutuissa esim pinta-alan maksimoimisesta suhteessa tilavuuteen (=> "röpelöisyys") ja erinäisiin tapoihin puskea eteenpäin uusiin suuntiin. En tarkalleen tiedä mitkä kaikki luonnon jutut saavat fraktaaleja muistuttavia muotoja, mutta kaikenlainen pirstaloituminen on enemmänkin luonnon juttu. Ja taas kerran, matemaatikot ovat keksineet tavan formalisoida ja abstrahoida näitä.
On mielenkiintoinen kysymys, että seuraako luonto matematiikkaa vai matematiikka luontoa. Opettajana ja näiden asioiden kulttuurihistoriasta kiinnostuneena, tietenkin taivun itse ajattelemaan enemmän siitä näkökulmasta, kuinka ihminen on konstruoinut oppirunkoja ja kyllä se matematiikka aina löytyy kaikelle missä on minkään näköistä säännönmukaisuutta. Toisaalta Einstein hämmästeli melko nerokkaasti: "The most incomprehensible thing about the world is that it is comprehensible."
Se, että melko simppeli matematiikka toimii suurissakin kysymyksissä on mielenkiintoinen juttu. Tätä asiaa itsessään matematiikka ei selitä vaan se on jokin luonnon ominaisuus.
Tuota lainausta etsiessäni törmäsin wikiquotes-sivulla myös tähän Einsteinin sitaattiin, joka koskettaa aihetta: In so far as theories of mathematics speak about reality, they are not certain, and in so far as they are certain, they do not speak about reality.
En ihan varmuudella ymmärrä väitettä, mutta mielenkiintoinen pähkäilysuunta.
Tai sitten ei ole outoa. Jos miettii siltä kannalta, että säöntöjä noudattamattomassa maailmankaikkeudessa ei olisi pystynyt syntymään sellaista järjestystä, joka kulminoituisi järkeen, joka pystyy pohtimaan maailmankaikkeuden tapaa seurata sääntöjä.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
Täsmälleen saman raiteen kulkenut samalle pysäkille tuon pohdinnan ääressä. On vain niin diippiä settiä kaikkinensa, etten kehdannut sanoa vielä tuotakin.
Mutta Einsteinin pohdinta on kyllä harvinaisen antoisa hieman tiedettä tai matematiikkaa syvempi olemuksellinen kaivelu.
Niin, tuskin sen kummempaa syntyisi, jos kaikki olisi vain sekalaisten säännöttömyyksien sekamelskaa.
Mutta miksi ylipäätään luonnonlait ovat olemassa? Yhtä hyvin kait voisi olla sekamelskaa?
90-luvulla ostin James Gleickin kirjan Kaaos. Siinä kuvataan hyvin, miten kaaoksen keskellä vallitsee järjestys.
Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, että näitä ei voi pohtia ilman diippiä settiä
Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Voisi yhtä hyvin olla sekamelskaa. Voi jopa olla 1 000 000 000 000 000 000 kertaa todennäköisempää, että täällä olisi sekamelskaa. Tällä ei tosin ole hirveästi väliä, sillä sekamelskan vallitessa et hirveästi potkuun kirjoittele.
Yhtä hyvin voisi ihmetellä miten kummallista on, että jokainen veteraani jonka kanssa olen puhunut on selvinnyt sodasta hengissä, vaikka luulis sodassa olevan aika korkea riski kuolla...
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara