Hyvä viesti!
Täytyi vielä jo aiemmin kirjoittaa siitä Ellun kanat -kohdasta, että hyvin onnistuttiin viemään tarina siihen pisteeseen saakka, että Koskela pystyi päästämään sen jätkän omille reissuille ja luottamaan että tulee ajoissa takaisin sotimaan. Se, että tämä luottamus oli olemassa toi omaan mieleeni Band of Brothersin, jossa tämä tahto olla auttamassa omaa porukka tulee vahvemmin eksplisiittisesti esiin. Tässä Tuntemattomassa sotilaassa se on siellä osana ja pidänkin siitä, ettei sitä ole kirjoitettu tai ohjattu näkyviin varmuudella myös kaikkein tyhmimmille, vaan katsoja pääsee sen sijaan tuntemaan asiaa elokuvan ääressä.
Voi ajatella sen tulevan esiin myös noissa Rokan kotikäynneissä, joihin Eppu viittaa. Leffa peräti jättää sitä tulkinnan mahdollisuutta, että koti on Rokalle tylsempi paikka kuin rintama, mikä sitten taas kurkottelisi uudempien tekeleiden suuntaan ja ehkä varsinkin Hurt Lockerin. Mutta tätä ei mitenkään rankasti vihjata, että tällainen tulkinta olisi kenties vahvasti jonkin verran yli-. Mutta Rokka jätetään tässä elokuvassa kyllä tarkoituksella vaikeaselkoiseksi hahmoksi, jolla haastetaan katsojaa tulkitsemaan ja kenties myös menemään jollekin omalle epämukavuusalueelleen.
Ellun kanat -kohtaa voi eräässä mielessä pitää myös elokuvan vähäeleisenä kulminaationa. Siinä kun aikaansaadaan piste jossa tunnollisuus on läsnä ja pelkuruus on voitettu, kunhan sotimisella on tarkoitus. Tämän jälkeen sitten on kaikille selvää, että lopun tottelemattomuudet eivät johdu siitä että pelättäisiin itsensä takia, vaan siitä, että tiedetään kaikkien kuolevan. Ehkä varsinkin kaikkien muiden kuin minähahmon. Kyseinen taistelullinen loppu on sitten jotakuinkin tiivistelmä kaikista teemoista joita elokuva on käsitellyt, esim eliitti vs rahvaanomaiset, mainitsemani tunnollisuus ja myös elämäntahto (Rokan "ei olla tultu kuolemaan vaan tappamaan" + hölmöyksissään kuoleva korkeampi skappari uusintana, Pirkka-Pekan jälkeen).
Haha! Wittu se vanha leffa on myös passka. Jos ei ole kirjaa lukenut, niin eihän siitä saa näitä teemoja mitenkään irti.
Tyttöystäväni sanoi leffan päätteeksi että NYT tunnisti Linnan, kun meidän oli vielä hieman vaikea saada mitään sanottua. Sanottakoon myös että tässä kirjoittamani on herännyt päiviä katsomisen jälkeen ja osittain tätä kirjoittaessani. Ainakin minä siis koen elokuvassa jotakin niin syvällistä, että sitä pitää sulatella.