Ainoa mihin joskus tulee näin tähdättyä niin lintuja jos pääsee oksalla istuvaa tai uivaa ampumaan. Vedessä olevaa sorsaa kannattaa haulikolla ampua muutenkin ylemmäs kuin normaalisti tähtäisi, koska muuten menee suuri osa haulipilvestä veteen ja menettää iskutehonsa. Mitään liikkuvaa sen puoleen en itse ainakaan päähän yritä koskaan.Ronin kirjoitti: Täysin metsästystä tuntemattomalta kysymys:
Tähdätäänkö koskaan päähän? Jos ei, miksi ei?
Hirvellä ja muilla suuremmilla kiväärillä ammuttavilla eläimillä on se laajin ja varmin kuoleman tuottava alue juuri se mihin radoillakin hirvikuvaa ammutaan eli keuhkolaaki. Pää on suhteettoman pieni maali keuhkoihin nähden ja siten päähän tähdätessä turhanpäiväisen haavoittamisen riski on iso. (Se ei ole mitään nautintoa jahdata sitä toheloiden ammuttua elukkaa, jonka kulkuvauhti on yleensä huonon osuman jälkeen kiitettävän reipas.) Hyvän keuhko-osuman jälkeen kuolema on ihan varma, vaikka isona eläimenä ainakin hirvi saattaa sen jälkeen juosta vielä pari sataa metriäkin. Harjaantunut metsämies tietää useimmiten heti laukauksen jälkeen milloin osuma oli hyvä ja tarvitseeko sitä paikata.
Jousesta suurriistan pyynnissä sanoisin samaa kuin joku aikaisemminkin, että sitten tarviisi sitten olla joku nopea kivääriampuja kaverina, koska käsittääkseni mahdollisesti tarvittavan paikkolaukauksen ampuminen ei kovin nopeasti jousella onnistu. Ja se taas voi tietää vaarallisia tilanteita. Toistaiseksihan on tosiaan niin, että Suomessa suurriistan pyynti jousella on kielletty.
--
Piti vielä tuosta lopetusaseesta sanoa, että ysimillinen pistooli on aika suosittu niin suuremman riistan metsästäjien kuin loukku- ja luolapyytäjien keskuudessa.
.22 on ainakin isompien elukoiden armahtamiseen turhan tehoton.
