Metsästys

[Keiju]

Koira oli palannut yöllä kahden aikoihin kotiinsa, hyvä niin .

Kyllähän tuo metsästyskärpänen jotenkin puri meikäläiseen...En ole kuitenkaan halukas asetta hankkimaan, luulen, ettei minusta olisi ampumaan eläintä. Koko ajan nyttenkin toivoin, etteivät saisi hirveä, koska en kestä katsoa sitä nylkemistä. Olisihan siellä naarashirvi ollut tyrkyllä, mutta päättivät keskittyä nyt uroksiin ja niistäkin säästää varsinkin sen kaksitoista piikkisen...
Olen ihastunut metsästysvaatteisiin, kyllä ovat muuten mahtavia ne vaatekappaleet käytössä. Ensimmäisenä päivänä olin ihan omissani, kerroksittain ja omasta mielestäni lämpimästi pukeutunut, niin olin jäätyä pystyyn. Seuraavana päivänä sain vähän lainavarustetta ja oli jo aivan toista se oleminen, vaikkakaan ei mikään lämmin silti.

Kertoivat hauskan tapauksen, kun karhujahdissa oli koira haukkunut vimmatusti ja juossut niin kuin asiaan kuuluu... porukka oli jo varustautunut asein ja riistakameroin asemiin varmana saaliista. Sieltähän se koira sitten tuli jahdaten mäyrää...Ei ollut kukaan pysynyt pokkana siinä tilanteessa

[Jussi Häkkinen]

en kestä katsoa sitä nylkemistä

Jos syöt lihaa, kestät. Ja pitää kestää muidenkin, jos liha maistuu.

Metsästysvaatteista olen samaa mieltä - tosin, en niistä goretexkikkareista ja fleeceistä, vaan pikemminkin brittityyppisistä. Siitä ei paljoa käytännöllisyys, tyylikkyys ja kestävyys parane.

[Keiju]

Vaikka en joutunutkaan näkemään tappamista enkä nylkemistä, niin kuitenkin huomasin joutuvani silti aikamoisten ristiriitaisuuksien äärelle. Oli hyvä olla ja oli paha olla, jossain vaiheessa huomasin, että hitto näinkö minä ajattelenkin...en mene sen enempää nyt yksityiskohtiin.
Luulen, että jokainen varmaan joutuu jossain vaiheessa hämmennyksiin ajatustensa kanssa tuossa lajissa. Mistään asiasta ei oikeastaan voi olla varma. Aikamoista joukkuelajia hirvenmetsästys on ja mielipide-eroja uskoisin olevan joka porukassa enemmän tai vähemmän. "Joukkuelajista" huolimatta siellä ollaan omien ajatusten ja omien ratkaisujen kanssa eniten tekemisissä, kuinka siihen sitten vaikuttaa eri persoonien mielipiteet, on varmaan jokaisen itsearvostuksesta kiinni. Esimerkkinä, että jos joku jättää ampumatta, niin uskoisin ainakin jonkun porukassa olevan siitä närkästynyt...Siitä huolimatta henkilö kertoo jättäneen ampumatta, vaikka voisi pitää asian vain omana tietonaan. Sellaiselle nostan hattua!

[Poista käyttäjä 3276]

Kaikkeen tottuu, kyllä se ison sonnin nylkytapahtuma aikanaan oli jonkinlainen järkytys itelle, se veren määrä on jotain uskomatonta. Kyllähän se siitä pikkuhiljaa, ekan osallistumani kauden aikana olin ollut katsomassa joka vaihetta, tokan kauden aikana osallistuin jokaiseen vaiheeseen. Kolmannella ammuin, lopetin, pistin, suolistin, raahasin, ja nyljin itse pääosin kaatoni. Neljäs kausi loppui hiljattain, sain kaksi kaatoa, ja hommat kävi jo rutiinilla. Puukon käsittely Kas-Pinin kautta antaa suuren avun tähän, *lausuu taas kiitoksen Esalle*

Eli kaikkeen tottuu. Lopulta siitä alkaa pitämään, se on palkitsevaa osata saatella suur-riista pannulle asti, kaikkinen tehtävineen. Ja voi! Miten hyvää, hyvillä pippureilla ja suoloilla maustettu sonninfilee avotakassa kärtsättynä, parasta mitä olen ikinä syönyt. Jos näin hyvää meinaa syödä, sietäis kyllä kestää tosiaan

[Kari Aittomäki]

Kerron kehityskaaren.

Eno-Toivo, raaka miesi, tuo oli häijy opastaja turjan tammiston takana.
Kyyt viherti katsehesta,
suusta lenti yölepakot,
jalan alta ahmat nousi,
käden päällä kärpät juoksi,
korppi koikkui päälaella,
haaskalinnut hartioilla.

Eno-Toivo oli kaukopartiomies ja raaka, raaka mies.
Ei ollu siis enoni vaan iso-enoni, mommoni veli. Jossa mommolassa kukkui käki.
Se otti meiät mukulat mukaan teurastukseen, anto puukon käteen ja käski nirhata.. mitä milloinkin.
Me juotiin verta, riitinomaisesti. Syötiin tuoretta ja raakaa.

Jonkinaikaa myöhemmin, kolmitoistiaana, elin mettässä yhenkesän.
Kalastelin, metsästelin, söin mitä sain.
Eno-Toivon opit palautu mieleen, raaka maksa on hyvä eines ennen varsinaista lihoiksviiltelyä.
Veressä on vahva maku ja sorsan saa kiinni sukeltamalla.

Kolmetoista vuotta myöhemmin, lääkintävaksikurssilla, obduktio-avustaja ojensi haastaen vahvaa terää.
Nappasin kiinni ja avasin ihmisraadon suuria ähkimättä.
Avasin sitte monta lisää, sain tuurauksen.
Ei kivestäny.

Jokasen tosissaantreenaavan tulis leikata Lihaa.
Ei ole estoja sitte ku tulee se hetki fileerata vastaanpanevaa semmosta.

[Poista käyttäjä 3276]

Jokasen tosissaantreenaavan tulis leikata Lihaa.
Ei ole estoja sitte ku tulee se hetki fileerata vastaanpanevaa semmosta.

Osu. Ja hieno kertomus kehityskaarestas.

[MtJ]

Susista sen verran, että pääosin viha ei kohdistu susiin lainkaan. Vaan typeriin säädöksiin, jotka vaikuttavat niin, ettei voi olla varma, saako koiran pelastaa tappamalla suden. Vaikka se olisi raatelemassa koiraa. Yksi suurimpia "susivihan" tai paremminkin sääntövihan lievityksiä olisi se, että suden käydessä kotieläimen kimppuun, sen saisi tarvittaessa tappaa kuka tahansa. Jo yksin tämän selkeä toteaminen lainsäädännön kautta olisi hiton iso helpotus monelle metsästäjälle ja karjan kasvattajalle.

Metsästysvaatteina meikäläinen käyttää armeijan ylijäämää tai intin käytettyjä kamppeita. Alla villapaitaa ja kädessä normaalia nahkakinnasta tai työrukkasta. Metsästyskin on enemmän puskassa rytyämistä, kuin passissa istumista.

Nylkeminen ei tunnu mitenkään erikoiselta, mutta kyllä se oli kuin isompikin tapahtuma silloin 6-7 vanhana kun ekoja kertoja mukana oli. Ekan tappamisen ja nylkemisen mitä muistan, oli sian tappo lekalla joskus 5-vuotiaana. Siitä tuli kuitenkin hyviä verilettuja, joten ei se pahana asiana mieleen jäänyt. Toki sen isä ja sedät tappoi ja nylki.

[Keiju]

Tuota...
minähän syön hirvenlihaa vain jos sitä jossain tarjotaan, itse en osta enkä tee. Toisaalta olen sitä mieltä, että riistan syöminen olisi paljon järkevämpää kuin muun lihan, kuitenkaan en usko, ettäkö hirveä söisin eri tavalla kiihkolla, jos sen nylkemiseen osallistuisin. Päinvastoin, voi olla että välttelisin yhä enemmän. En osaa sanoa oikein nyt, mitä mieltä olen mistäkin...Olen niin pää pyörällä. Jos metsästäminen lopetettais kokonaan, en valittaisi lihan puutetta, kuten en sian, naudan tai kanankaan kohdalla.
Porukassa tarjottiin sorsapaistia ja en ehtinyt kieltäytymään, kun jo lautanen tyrkättiin eteen. Joka toinen haarukallinen oli hyvää joka toinen pahaa, kun minähän vastustan sorsametsästystä (ainakin vielä ). Mutta kun yritti olla ajattelmatta mitä lihaa se oli, niin hupenihan se lopulta. Jumala armahtakoon!

Jokasen tosissaantreenaavan tulis leikata Lihaa.
Ei ole estoja sitte ku tulee se hetki fileerata vastaanpanevaa semmosta.

Osu. Ja hieno kertomus kehityskaarestas.

Karin kertomus oli ihanan kamala! Mutta tuo loppu oli kyllä osuvasti sanottu!

[MtJ]

Yhteiskunta vaan piilottaa liian tehokkaasti tappamisen pois silmistä. Lisäksi kaupan tuotteisiin liittyyy monenlaista tappamista, kaikki ei ole suoraan pultilla otsaan tyylistä.

Metsästyksessä on karsittu kaikki turha pois ja jätetty jäljelle olennainen osa. Se on se ruuan hankinta ja tuominen alusta loppuun asti omaan pöytään. Tappaminen on tehty tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja samoin lihantuotanto. Metsästetty liha kun ei ole liikatuotettua lihaa, vaan luonto pystyy tuottamaan riistaa vain rajallisen määrän.

Lisäksi ihmisen vaikutus elävään elukkaan on minimoitu, mikä on varsin tärkeä asia ainakin itselleni. Ei ne eläimet ihmistä kaipaa. Mutta jos ja kun aikoo lihaa syödä, niin mieluusti sitten sitä metsästettyä lihaa, joka ei ole tuotettu ihmisen tarpeisiin, vaan on kasvanut vapaana.

Turha sitä tappamista on kauhistua, me tehdään kaikki sitä jossakin muodossa ja vaikutamme joka tapauksessa tappavan tehokkaasti ympäröivään luontoon.

[Keiju]

Metsästyksessä on karsittu kaikki turha pois ja jätetty jäljelle olennainen osa. Se on se ruuan hankinta ja tuominen alusta loppuun asti omaan pöytään. Tappaminen on tehty tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja samoin lihantuotanto. Metsästetty liha kun ei ole liikatuotettua lihaa, vaan luonto pystyy tuottamaan riistaa vain rajallisen määrän.

Lisäksi ihmisen vaikutus elävään elukkaan on minimoitu, mikä on varsin tärkeä asia ainakin itselleni. Ei ne eläimet ihmistä kaipaa. Mutta jos ja kun aikoo lihaa syödä, niin mieluusti sitten sitä metsästettyä lihaa, joka ei ole tuotettu ihmisen tarpeisiin, vaan on kasvanut vapaana.

Ihan jokaisen sanan minä ymmärrän ja tuo juuri tekee siitä alasta niin hienon ja kunnioitettavan. Riistanhoito myös kuuluu siihen kaikkeen.
Nyt tässä hämmästelenkin itseäni ja sitä ääripäästä toiseen seilaamista siellä metsässä ollessani. Toivoin, ettei mitään saalista tulisi...jossain vaiheessa ajattelinkin, että "ampukaa nyt herranjestas vaikka mitä tahansa"!! Tässä oleva "ongelma" siis on se, etten tiedä omaa kantaani, se tuntuu olevan varsin häilyvä. Lintujen metsästäjiltä en tarvitse perusteluja tietää, koska luulen tietäväni senkin lajin pohjimmaisen jujun.
Nyt siis tässä pohdin itseäni, en muita!

Turha sitä tappamista on kauhistua, me tehdään kaikki sitä jossakin muodossa ja vaikutamme joka tapauksessa tappavan tehokkaasti ympäröivään luontoon.

Jep, mutta kun se vaan kauhistuttaa ajatuksena, että itse joutuisin sen tekemään. Ei se tappaminen sinänsä olekaan se "paha juttu", kunhan sen tekee joku joka osaa.

[MtJ]

Jep, mutta kun se vaan kauhistuttaa ajatuksena, että itse joutuisin sen tekemään. Ei se tappaminen sinänsä olekaan se "paha juttu", kunhan sen tekee joku joka osaa.

Sinällään tappaminen ei ole kauhean monimutkainen asia, kuin henkisellä puolella. Elukan tappaminen on aika yksinkertainen toimenpide, jossa joko luotiasetta tai tarvittavan kovaa voimaa käyttäen tapetaan elukka. Ei niitä hengenpaikkoja montaa ole, pää ja lapa/sydämen alue on luotiaseelle otollista maaperää hengenlähdön kannalta. Lyömiselle taas, mikäli kyseessä on esimerkiksi auton alle jäänyt eläin, paras paikka on pitkällä halolla tai vaikkapa tunkin varrella päähän lyöminen. Kirves olisi hyvä lyömällä tappamiseen, siis kirveen hamarapuoli.

Henkinen puoli onkin kovempi juttu monelle, se vaatii kanttia päästä sen asian yli, että tässä ollaan nyt tappamassa toista elollista ihan oikeasti. Vieläkin välillä viistottaa lopettaa esimerkiksi supikoiria loukkuun. Kyllä se viha on aika kaukana siitä metsästyksellisestä tappamisesta, paremminkin taitaa kyseeseen tulla itsensä jäädyttäminen tekemään tarvittava väkivalta, että eläin kuolee. Kuolleen elukan käsittely on taas sitten saaliin hyödyntämistä, joka on seuraus omista tekemisistä, siis siitä, että on tappanut eläimen. Ja eläimen käyttö hyödyksi on ainakin itselleni tärkeä asia, jotta saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkoin saatava saalis. Pienpedoilla tämä ei aina ole mahdollista (kesäturkin aikana).

[Keiju]

Joo, mahdottomalta tuntuu ajatuskin, että pystyisin moiseen, eikä ole halujakaan. Kovasti yrittävät, että suorittaisin metsästyskortin, mutta itse voisin ajatella asetta pelkästään itseni puolustamiseen...
Olisiko sitten kovin järkevän ihmisen touhua mennä metsään puolustamaan itseään?
Kaikki 30 metriä lähempänä olevat linnut olisivat kamala uhka ja hirveä ei sataa metriä lähemmäksi voisi päästää...heh.
Aseen käyttöoikeushan ei tosin velvoita ampumaan, mutta maksapa itsesi kipeäksi vain ulkoiluttaaksesi asetta.

[Kari Aittomäki]

Mä tunnen tai itseasiassa paremminkin tiedän erään eläinrakkaan teurastajan, nyt jo eläkkeellä.
Erittäin voimakkaana miehenä otti elukat hengiltä enimmin lyömällä, logiikka oli että eläin kärsii täten vähiten ja homma ei ole niin sotkuista.
Etenkin hevosista tykkäs ja itku kurkussa hommiaan teki.

Kuulemma olivat erään hevostytön kanssa itkeneet jälkiterapiassa duettona..
Tapansa oli nimittäin ollu rynnätä heposen luo ja täräyttää heti, se ei muuten kyenny.
Ei huomannu että hevostaan saattamaan tullut itkuinen teinityttö oli vielä tontilla.
Likka oli järkyttynyt sydänjuuriaan myöten ja niin oli Teppo Teurastajakin, ku huomas mitä kävi.
Onneks homman hoiti vanha ja ihmisiä ymmärtävä tk-lääkäri, joka järjesti oikeen terapia-istunnon.
Kuulemani mukaan tyttö palautu oikeen eheäksi.

Mitesmites Keiju..
Sulle ois siis helpompaa päästää läpi ihmisestä kuin sorsasta? Nice!
Oletko mielikuvatasolla edennyt sinne asti että vertailet etnisiä/sosiaalisia eroja lääpäisyrajotteille?

[bodyguard]

Mä tunnen tai itseasiassa paremminkin tiedän erään eläinrakkaan teurastajan

[youtube][/youtube]

[Keiju]

Mitesmites Keiju..
Sulle ois siis helpompaa päästää läpi ihmisestä kuin sorsasta? Nice!
Oletko mielikuvatasolla edennyt sinne asti että vertailet etnisiä/sosiaalisia eroja lääpäisyrajotteille?

No tosiaankin vain kuvittelun pohjalta noinkin voisi sanoa, koska ihmiseen on helpompi kohdistaa vihansa ja luulen, että itse tarvitsisin aika suurenkin vihan/peloitteen motiiviksi toiminnalle...
Se yksi tapaus, jossa (en muista minkä maalainen) ukko piti tytärtään vankina kymmeniä vuosia ja teki lapsiakin, niin sillä mielikuvasilpomisella ei ollut mitään rajaa, mitä tuota ihmistä kohtaan olisin voinut harjoittaa, olisin vaikka paljain sormin tonkinut silmät päästä jne.
Eläimen kohdalla en samoja ajatuksia saa aikaan, vaikka kuinka yrittäisin.

Tuossa bodyguardin laittamassa videon pätkässä oli hyvä lause "systeemin sisällä".
Systeemin sisällä nimenomaan tajuaa vasta asioita. Vaikka joitain asioita vastustaisikin, niin ei ole tarvetta enää huuteluun ja kiukkuiluun. Myöskin siellä "systeemin sisällä" uskoisin vaikutusmahdollisuuksien olevan suurimmillaan. Uusi henkilö voisi tuoda jotain uutta tullessaan porukkaan. Minulla ei ikävä kyllä ole mitään tuomista, mutta jos jollakulla muulla enemmän opiskelleella.