Koululiikunnan syvin olemus

[Questao]

Kannattaa myös käydä lukemassa tuota väitöskirjaa. Tutkija on haastatellut vain kahta liikunnanopettajaa. Vain toinen liikunnanopettajista on laittanut parhaan pelaajan valitsemaan joukkueita ja tutkimuksessa ei kerrota, kuinka monta kertaa näin on käynyt. Kukaan haastatelluista lapsista ei ole haastattelutilanteessa valittanut tästä käytännöstä. Mielestäni tästä ei kovin hurjia tulkintoja siis voida vetää.

- Q.

[TimoS]

Se on aika sama mitä siellä liikunnassa tehdään, jos itse ottaa sen asenteen, että en varmasti tee, en varmasti opi!

Mutta eikö myös päinvastainen ole totta, eli jos on jo jonkun lajin piirissä niin huonompikin liikunnanopetus tuntuu hyvältä? Ja jos se sitten on vielä sitä, että pistetään porukat joukkeisiin ja aletaan pelaamaan, niin aina paremmalta tuntuu.

[Ameepa]

Opettajan tehtävä on pyrkiä motivoimaan lapset liikkumaan. Kapteenit valitsee tiimit ja pelataan- meininki ei motivoi tietenkään kun parhaimmistoa, siinä olet 100% oikeassa.

Jäikö tästä joku epäselväksi? Jos jäi, en ymmärtänyt kysymystä.

[TimoS]

Kannattaa myös käydä lukemassa tuota väitöskirjaa. Tutkija on haastatellut vain kahta liikunnanopettajaa. Vain toinen liikunnanopettajista on laittanut parhaan pelaajan valitsemaan joukkueita ja tutkimuksessa ei kerrota, kuinka monta kertaa näin on käynyt. Kukaan haastatelluista lapsista ei ole haastattelutilanteessa valittanut tästä käytännöstä. Mielestäni tästä ei kovin hurjia tulkintoja siis voida vetää.

Totta, liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tuon perusteella varmaan pitäisi tehdä, MUTTA jo se, että kahdesta haastatellusta opettajasta toinen on laittanut parhaan oppilaan valitsemaan muita, antaa minusta viitteitä siihen, ettei käytäntö mitenkään harvinainen ole. Mitä taas tulee tuohon, ettei kukaan lapsista valittanut asiasta, niin kuten tuossa jo aikaisemminkin kirjoitettiin:

Eihän sitä lapsena osannut koululiikuntaa kritisoida, tiesi vain ettei viihtynyt.

eli siitäkään asiasta ei ehkä kovin pitkälle meneviä tulkintoja kannata vetää.

[Mika]

Totta, liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tuon perusteella varmaan pitäisi tehdä, MUTTA jo se, että kahdesta haastatellusta opettajasta toinen on laittanut parhaan oppilaan valitsemaan muita, antaa minusta viitteitä siihen, ettei käytäntö mitenkään harvinainen ole.

Hä? Yksi liikkamaikka tuhansien joukosta on KERRAN tehnyt näin, ja sinusta on syytä olettaa ettei käytäntö ole mitenkään harvinaista? Melkoinen yleistys... Toki voit olla asiassa oikeassa, mutta et kyllä millään muotoa voi sitä tuosta päätellä. Siksi toiseksi, tuossa ei mainita olosuhteista mitään.

Oikeasti, lehdistön kohuartikkeleihin ei järkevien ihmisten kannattaisi lähteä mukaan minkään syvemmän keskustelun kautta. Lehdistö on perzeestä, joten meidän olisi parempi hankkia tarpeeksi tietoa asiasta ja keskustella siitä vasta sitten.

Mutta tämä on nyt ihan peruskauraa ainakin kaikille tänne kirjoittaneille, luulen ma.

[harja]

Totta, liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tuon perusteella varmaan pitäisi tehdä, MUTTA jo se, että kahdesta haastatellusta opettajasta toinen on laittanut parhaan oppilaan valitsemaan muita, antaa minusta viitteitä siihen, ettei käytäntö mitenkään harvinainen ole.

Hä? Yksi liikkamaikka tuhansien joukosta on KERRAN tehnyt näin, ja sinusta on syytä olettaa ettei käytäntö ole mitenkään harvinaista? Melkoinen yleistys... Toki voit olla asiassa oikeassa, mutta et kyllä millään muotoa voi sitä tuosta päätellä. Siksi toiseksi, tuossa ei mainita olosuhteista mitään.

Tai toisella tavoin ilmaistuna: 50 % tutkituista opettajista käytti kunujakoa.

Oikeasti, mikä todennäköisyys muka on sille, että niistä tuhansista opettajista satunnaisesti valitun kahden opettajan joukkoon mahtuu juuri se äärettömän harvinainen yksittäistapaus joka vielä käyttää kunujakoa, mutta kukaan muu ei?

[sivarinlötkö]

Kyllä meille tilastotieteessä heti aluksi painotettiin että hyvä otoskoko on kaksi, siitä voi tehdä jo erittäin päteviä päätelmiä.

[harja]

Kyllä meille tilastotieteessä heti aluksi painotettiin että hyvä otoskoko on kaksi, siitä voi tehdä jo erittäin päteviä päätelmiä.

Tilastotiedettä opiskelleena osaat varmaan laskea seuraavan esimerkin:

Laitetaan hattuun 999 valkoista palloa ja yksi musta. Nostetaan kaksi palloa. Millä todennäköisyydellä toinen nostetuista palloista on musta?

[bodyguard]

Noniin, oli edellistä viestiä kirjoittaessa vähän kiire niin jäi vielä osa sanomatta. Eli tuosta 73% liikunnan tykkäämisestä niin kai tuo on aikalailla oikean suuntainen vaikka opetus olisi huonoa. Ei meillä ainakaan ollut kuin se 1-2 vakiodissattua niillä tunneilla joten tuo prosentti oli varmasti jopa suurempi (tilastollisesti yhdeksän kymmenestä nauttii joukkoraiskauksesta). Vielä kun ei tarvinnut luokassa istua, ei tehdä läksyjä ja ei paljoa komenneltukkaan niin ei ihme jos on yläasteikäisen toiveaine. En nyt lähtisi siitäkään vetämään kovin suuria johtopäätöksiä opetuksen tasosta. Itseasiassa meillä yläasateella ylivoimaisesti suosituin valinnaisaine oli maa ja metsätalous (tai joku sellainen) kun siellä opettaja kyllästyttyään aina laittoi jonkun leffan vaan pyörimään (mm. niinkin aiheeseen liittyvä kuin Jack Nicholsonin Wolf jne.). Hyvää opetusta se ei kyllä ollut parhaalla tahdollakaan vaikka 100% oppilaista tykkäsi.

[Mika]

Oikeasti, mikä todennäköisyys muka on sille, että niistä tuhansista opettajista satunnaisesti valitun kahden opettajan joukkoon mahtuu juuri se äärettömän harvinainen yksittäistapaus joka vielä käyttää kunujakoa, mutta kukaan muu ei?

En osaa vastata kysymykseesi, mutta onko joku tässä yhteydessä nyt väittänyt moista?

[Elina]

Väitös ja sen tiivistelmä ovat luettavissa täällä.

Tutkimus on tehty peruskoulun yläasteen 7.luokkalaisten liikuntatunneilla etnografisin menetelmin; havainnoimalla yhden lukuvuoden liikuntatuntien arkea viidessä liikuntaryhmässä ja haastattelemalla oppilaita (N=27) sekä heitä opettaneita liikunnanopettajia (N=2).

Näin. Eli kyllä tästä bodyguard nyt VOIDAAN osoittaa sormea Hesarin suuntaan.

Kiitos Mano tuosta linkistä.

Täytyy nyt muistaa, että oppilaita on siis ollut 27 ja opettajia kaksi, ja kaikki oppilaat siis seitsemäsluokkalaisia. Kaikki samasta koulusta. Se rajoittanee yleistettävyyttä.

[sivarinlötkö]

Kyllä meille tilastotieteessä heti aluksi painotettiin että hyvä otoskoko on kaksi, siitä voi tehdä jo erittäin päteviä päätelmiä.

Tilastotiedettä opiskelleena osaat varmaan laskea seuraavan esimerkin:

Laitetaan hattuun 999 valkoista palloa ja yksi musta. Nostetaan kaksi palloa. Millä todennäköisyydellä toinen nostetuista palloista on musta?

Kahdesta vaihtoehdosta valittaessa, eli nyt mustasta ja valkoisesta, todennäköisyys on tietysti fifti-fifti. Lapsikinhan sen ymmärtää.

[Walt Ruckus]

Herranjestas jos joku väittää että noista KAHDESTA haastatellusta opettajasta voi sanoa yleisellä tasolla YHTÄÄN MITÄÄN niin mories. Suosittelen tutustumaan edes hivenen tieteen menetelmiin.

[SJR]

Herranjestas jos joku väittää että noista KAHDESTA haastatellusta opettajasta voi sanoa yleisellä tasolla YHTÄÄN MITÄÄN niin mories. Suosittelen tutustumaan edes hivenen tieteen menetelmiin.

Mitenköhän tuo tutkija sellaiseen tulokseen sitten päätyi?


Näitä kommentteja lukiessani olen tullut tulokseen, että koululiikunnan sisältö vaihtelee todella paljon opettajasta riippuen... mikä nyt varmaan on selvää, mutta kuitenkin. Minusta pakollinen liikunta ei ole paras tapa saada nuoria innostumaan liikunnasta, minkä olenkin jo tainnut sanoa, mutta kai sekin on parempi kuin ei mitään.

[Mika]

Herranjestas jos joku väittää että noista KAHDESTA haastatellusta opettajasta voi sanoa yleisellä tasolla YHTÄÄN MITÄÄN niin mories. Suosittelen tutustumaan edes hivenen tieteen menetelmiin.

Mitenköhän tuo tutkija sellaiseen tulokseen sitten päätyi?

Kuten sanottu, niihin tieteen menetelmiin on hyvä tutustua... Eihän tuo tutkija edes yritä väittää, että kyse olisi kaikenkattavasta totuudesta. Kukaan oikea tieteentekijä ei tee sellaista. Siksi siis sanoin bodyguardille, että sormi osoittaa Hesarin suuntaan. Pidän tuota artikkelia sensaatiohakuisena skeidana. On se joka tapauksessa ainakin osittain harhaanjohtava.