Kuolemanpelko

[sivarinlötkö]

Miten kuolemanpelosta pääsee eroon?

En siis tarkoita sitä, että pelkäisi niin paljon kuolemaa, että yrittäisi koko ajan elää mahdollisimman terveellisesti ja turvallisesti, mutta miten pääsee ahdistuksesta eroon, joka tulee tietoisuuden katoamisen ajattelusta?

Uskoon tuleminen vaikuttaa yhdeltä vaihtoehdolta, onko muita?

[Vlad Tepes]

Pyri tietoisesti ymmärtämään, että olet vain pieni pikkuriikkinen osa maailmankaikkeutta jossa kaikki kuolee joskus.

Näin ollen ota maailmasta ja elämästäsi kaikki irti kuitenkaan toisia loukkaamatta. Elä ihmiskunnan huomispäivää varten, ei tuonpuoleisen kuvitelmia varten. Maailma on kaunis paikka täynnä ihmeitä.

Plus lopeta nyt hyvä mies typerien miettiminen. Sinä kuolet, minä kuolen jopa moderaattorit kuolevat. Kyllä se sieltä itsestään tulee ilman miettimistäkin. Tiedä vaikka kuolisit jo huomenna.

Kokeile meditaatiota.

[AriJ]

Sinä kuolet, minä kuolen jopa moderaattorit kuolevat.

Olen kuullut myös *GASP* että jopa adminitkin veivinsä heittäisivät......

[tabitha]

Ei kannata pelätä kuolemaa, koska kun kuolee, niin ei voi tajuta enää mistään mitään. Ei ole enää olemassa. Mun mielestä se on ihan hyvä juttu.

Kelaa: jos eläisit ikuisesti. Se olisi kauheinta mitä on olemassa.

Tietoisuus on ilmiö joka syntyy kun organismi (tai mahdollisesti mikä tahansa systeemi) kehittyy riittävän monimutkaiseksi. Se on vain sellainen ovela harha, mutta ei mitään erityisen hienoa. Loppuu aikanaan.
Suhteellisuutta, hyvä mies.

[ville]

Plus lopeta nyt hyvä mies typerien miettiminen. Sinä kuolet, minä kuolen jopa moderaattorit kuolevat. Kyllä se sieltä itsestään tulee ilman miettimistäkin.

Siinähän se!
Ei se miettimällä miksikään muutu. Tai no..tarpeeksi, kun miettii niin saattaahan sitä vaikka polla seota, ja alkaa pitään itseään kuolemattomana. Mutta siltikin kuolet jonakin päivänä.

[AriJ]

Miten kuolemanpelosta pääsee eroon?

Jatkokyssäriksi herää, että miksi sitä pitää pelätä? Eiku se on tää "kaikki tuntematon pelottaa", eikös?

Ja, ei millään pahalla kelleen, miten se uskoontuleminen siihen auttaa?

[Vlad Tepes]

Tietoisuus on ilmiö joka syntyy kun organismi (tai mahdollisesti mikä tahansa systeemi) kehittyy riittävän monimutkaiseksi. Se on vain sellainen ovela harha, mutta ei mitään erityisen hienoa. Loppuu aikanaan.
Suhteellisuutta, hyvä mies.

Sori, mutta tietoisuutta ei voida selittää nykytieteen valossa. Se vain yksinkertaisesti on ja siitä on paras ottaa kaikki irti. Harhaksi en menisi haukkumaan, sillä silloin olisimme kaikki harhaisia.

[sivarinlötkö]

Ja, ei millään pahalla kelleen, miten se uskoontuleminen siihen auttaa?

Jos uskoisin että tietoisuus (sielu) säilyy kuoleman jälkeen, ei mitään ongelmaa olisikaan.

[tabitha]

Harhaksi en menisi haukkumaan, sillä silloin olisimme kaikki harhaisia.

Niin saatamme kyllä ollakin.

[Vlad Tepes]

Jos uskoisin että tietoisuus (sielu) säilyy kuoleman jälkeen, ei mitään ongelmaa olisikaan.

Olen melko kokenut uskonnollisten ihmisten parissa. Kokemuksieni mukaan he ovat aivan yhtä ahdistuneita ja usein paljon ahdistuneempia, kuin normaalit ihmiset.

Väittäisin jopa ahdistuksen ja mielenterveysongelmien olevan suurin syy uskoon tulemiseen aikuisella iällä. Perustuu VAIN minun kokemuksiin asiasta.

[sivarinlötkö]

Eipä tässä vielä mitään uusia näkökulmia tai ratkaisuja vielä tullut.

En mä nyt niin ahdistunut ole, että en esimerkiksi pystyisi nukkumaan, mutta asia pyörii mielessä silloin kun ei ole mitään mihin keskittyä.

[AriJ]

Mutta siltikin kuolet jonakin päivänä.

Mutta sitähän ei tiedä ennen kuin se tapahtuu, ja sittenkään ei ehkä ehdi tajuta, eli loppunsa asti oli kuolematon!

[Tohtori Krabola]

Aika pahan kyssärin heitit, lötkö, ei tommoseen vastaa ihan hetkessä. Itseäni ei kuolemanpelko vaivaa, jossain vaiheessa sitä kuitenkin lähdetään. Ainahan sitä toivoisi että lähtö tulisi vasta isoisänä

Kokeile elä kuin viimeistä päivää -metodia, jos sillä pääsisit kuolemanpelosta sen kunnioitukseen. Mun mielestä se on plajon parempi olotila.

[AriJ]

Jos uskoisin että tietoisuus (sielu) säilyy kuoleman jälkeen, ei mitään ongelmaa olisikaan.

Eli kyseessä ei niinkään ole se kuolemisen pelko.... Vaan juuri se epätietoisuus siitä sen jälkeen tulevasta.

[sivarinlötkö]

Jos uskoisin että tietoisuus (sielu) säilyy kuoleman jälkeen, ei mitään ongelmaa olisikaan.

Eli kyseessä ei niinkään ole se kuolemisen pelko.... Vaan juuri se epätietoisuus siitä sen jälkeen tulevasta.

Lähinnä se, että tiedän että kuoleman jälkeen ei ole mitään.