Nyt lukuvuorossa...

[J-P Koivula]

Tony Halme jumala armahtaa minä en . Kerrankin kirja jonka luultavasti jaksaa lukea kannesta kanteen.

[Jere Rajaniemi]

Miyamoto Musashi: Go rin no sho. alussa vasta mutta vaikuttaa todella kiinnostavalta.

Mahtava kirja.. itse olen lukenut kannesta kanteen monesti..

[Kristian Hyvärinen]

Sofi Oksasen Stalinin lehmät. Kirja on toistaiseksi ollut todella kiinnostava ja hyvää luettavaa. Kieli ei ole aivan parhaasta päästä, mutta se on eloisaa ja värikästä. Viron lähihistoria ja Neuvostoliiton ja Suomen suhteet tulevat todella hienosti esille tavallisen ihmisen elämän kuvauksen kautta. Myös syömishäiriöisten elämään en ole tainnut koskaan saada näin läheistä kontaktia, jos ei nyt yhtä lähipiiriini kuuluvaa lasketa.

[Jussi Häkkinen]

Naomi Klein: Tuhokapitalismin nousu

Sisällöltään hyvin kiinnostava kirja, jossa kuitenkin esitystyyli on hieman liian amerikkalainen makuuni. Ylipitkä esimerkki kidutuksesta (tunteiden pohjustus) ja kirjailijan selkeä itselietsonta kantansa itselleen väkevöimiseksi ärsyttää jossain määrin.

Silti, suositeltavaa luettavaa jotakuinkin kaikille, joita yhteiskunta kiinnostaa vähänkin. Kuten myös ne vastakkaistenkin kantojen kirjat. Ja neutraalit kirjat. Ja samaa kantaa edustavat, toisten kirjoittamat kirjat.

[mronkain]

Tony Halme jumala armahtaa minä en . Kerrankin kirja jonka luultavasti jaksaa lukea kannesta kanteen.

Olikos tuo se eika vai toka? Luin itse aikoinaan Halmeen toisen kirjan, olisin pitänyt ihan viihdyttävänä jos ei olisi viitteitä siitä että vaikka mies kirjoittaa huumoripitoisella otteella, ajatukset ovat aika lailla noita. Mutta hyvin ja sujuvasti helposti luettavaa tekstiä mies kirjoittaa.

Mielenkiintoista olisi lukea Halmeelta nyt kirja, jossa hän arvioisi tapahtumia sen toisen kirjansa jälkeen, miten siis suomisi itseään omista touhuistaan. Voisi olla hänelle itselleenkin terapeuttinen kokemus.

- Marko

[m4G-]

Olikohan Robert Jordan vai mikä? Mutta sarja on kuitenkin se ajanpyörä, jossa on ilmeisesti tällä hetkellä yli 25 osaa, kaikki kirjat sen 500 sivua. Nyt päässyt 4. kirjaan. Ihan mukavaa ja luettavaakin riittää puoleksivuodeksi.

[flammee]

Olikohan Robert Jordan vai mikä? Mutta sarja on kuitenkin se ajanpyörä, jossa on ilmeisesti tällä hetkellä yli 25 osaa, kaikki kirjat sen 500 sivua. Nyt päässyt 4. kirjaan. Ihan mukavaa ja luettavaakin riittää puoleksivuodeksi.

Eikös se häiskä kuollut ennen kuin sai sarjaa loppuun. Meinaan että kun olet lukenut sen 25 kirjaa niin ei siellä välttämättä mitään loppuratkaisua ole. Vaikka eikai noin pitkä sarja voi olla riippuvainen loppuratkaisusta.. Mä kyllästyin kylläkin jo ton sarjan ekaan osaan.

[Kerkko]

Olikohan Robert Jordan vai mikä? Mutta sarja on kuitenkin se ajanpyörä, jossa on ilmeisesti tällä hetkellä yli 25 osaa, kaikki kirjat sen 500 sivua. Nyt päässyt 4. kirjaan. Ihan mukavaa ja luettavaakin riittää puoleksivuodeksi.

Eikös se häiskä kuollut ennen kuin sai sarjaa loppuun. Meinaan että kun olet lukenut sen 25 kirjaa niin ei siellä välttämättä mitään loppuratkaisua ole. Vaikka eikai noin pitkä sarja voi olla riippuvainen loppuratkaisusta.. Mä kyllästyin kylläkin jo ton sarjan ekaan osaan.

Viimeinen osa jäi kesken, sen kirjoittaa loppuun joku toinen Jordanin muistiinpanojen pohjalta. Oon lukenu melkeen kaikki suomennetut, tarkoituksella oon vähän säästellyt, ettei joudu odottamaan vuosia uutta suomennosta. Vaikka on tässä ollut kyseisen sarjan kanssa useemmanki vuoden taukoja.

Etenee aivan saakuran hitaasti, eikä kirjoissa useinkaan tapahdu juuri mitään, mutta silti mitään tappavan tylsää luettavaa sarja ei mielestäni ole. Vaikkapa Taru kolmesta miekasta -sarja oli paljon tylsempi. Se jäi multa kesken, mikä on kyllä harvinaista.

[Jussi Häkkinen]

Oon lukenu melkeen kaikki suomennetut, tarkoituksella oon vähän säästellyt, ettei joudu odottamaan vuosia uutta suomennosta.

Kokeilepa alkuperäiskielellä. Viihteen lisäksi tulee muita etuja.

[AlexMachine]

Jeff Lindsayn kirjat Darkly Dreaming Dexter, Dearly Devoted Dexter, Dexter in the Dark ja Dexter by Design.
Tosin ihan yksi kerrallaan, ensimmäinen on luettu ja toisessa mennään hyvää vauhtia, niin alkuperäiskielellä siis.

[TimoS]

Terry Pratchettin Lords and Ladies. Taattua Pratchettiä, eli ei varmaan toimi kaikille. Nämä vaan kannattaa ehdottomasti lukea englanniksi, epäilen nimittäin, ettei paraskaan suomennos pysty noita kaikenmaailman sanaleikkejä onnistuneesti kääntämään

[Kerkko]

Oon lukenu melkeen kaikki suomennetut, tarkoituksella oon vähän säästellyt, ettei joudu odottamaan vuosia uutta suomennosta.

Kokeilepa alkuperäiskielellä. Viihteen lisäksi tulee muita etuja.

Tässä tapauksessa tuota oon harkinnutkin, mutta ei oo niin paljoa ärsyttänyt tämä projektin hidas eteneminen, että oisin kieltä vaihtanut. Noin yleisesti ottaen liian vaivalloista. Aika paljon tulee englanniksi luettua kyllä, mutta suurimmaksi osaksi ovat tenttikirjoja. Ei niissä yleensä mitään ongelmia ole, mutta lukeminen on kuitenkin hiukan hitaampaa ja hankalampaa. Joten mieluummin sitä nautiskelee kirjoista ihan äidinkielellä. Joitain tiettyjä kirjoja kyllä on, jotka olen ajatellut lukea enkuksi, sitten joskus jos ne luen. Esim. nuo Pratchettit.

[m4G-]

Mielestäni tuo on itseasiassa ihan mukavaakin luettavaa. Itsellä jäi myös silloin 10-vuotiaana ensimmäinen kirja vaiheeseen ja olen karttanut tämän takia tuota kuin ruttoa. Nyt sitten alkoi jostain syystä kiinnostamaan... Ihan kivastihan tuota lueskelee. Ainut oikeastaan mitä kaipaa, on se R.A Salvatoren mainio kamppailukohtien kuvailu ja elävä kamppailu kieli. Tuossa tulee vain jotain hyppivää tiikeriä yms. vastaavaa, joka pistää lähinnä harmittamaan ja naurattamaan...

[Jklak]

Heikki S. Vuorinen - TAUTI[111_yla]N[/111_yla]EN HISTORIA

Hitsi - kansanterveyden kirjatenttikirja joka osoittautui älytsin mielenkiintoiseksi. Kannattaa tsekata.

Tautien ekologiasta metsästäjä- keräilijäyhteisöistä teollistumisen valtakaudelle, sisältäen mm: ruton, lepran, kupan, koleran, tubin, malarian ja monta muuta....

[Janne Oksanen]

James Clavell - Shogun

Eipä ole aikaisemmin tullut luettua ja nyt bongasin tuon kaverin kirjahyllystä, niin tuli otettua työn alle. Muuten fiktion parissa on viime aikoina tullut luettua lähinnä Pratchettia. Luin itse asiassa yhden Pratchettin suomeksi eikä se ollut niin paljon huonompi, kuin olisi voinut odottaa. Silti jatkanen niiden lukemista alkuperäiskielellä sikäli kun saatavuus ei tule esteeksi.