Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Pamfletti
Valvoja: Valvoja
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 26
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Pamfletti
Tännehän tämä kuuluu!
Pamfletti
Pientä taustaa.
1) Sosiobiologinen keskustelu varsinkin Suomessa on jo pitkään ollut yksipuolista. Keskusteluun, jos sitä nyt edes sellaiseksi voi kutsua, on osallistunut vain tahoja, jotka eivät sosiobiologiasta mitään ymmärrä, vaikka väkevästi muuta luulevatkin. Tämän lisäksi heidän sävynsä on ollut vähintäänkin hyökkäävä ja parjaava. Tällaiseen pitää tietenkin jossakin kohtaa puuttua, koska vaikka alan asiantuntijat eivät edes olkapäitään tällaisille puutaheinää-jutuille kohauta, on maallikon kuitenkin vaikea erottaa faktaa fiktiosta.
2) Nyt asiaan on siis puututtu, ja keskustelua käyneiden tahojen sävyä mukaillen. Pamfletinhan on tarkoituskin olla värikäs.
Nuo seikat kun muistaa jo ensimmäistä sivua lukiessaan, osaa suhtautua asiaan oikealla tavalla. Asiasisältö, kuten Osmo Tammisalo esipuheessa toteaa, kelpaisi vaikka oppikirjaan.
Lukuhetkiä
Pamfletti
Pientä taustaa.
1) Sosiobiologinen keskustelu varsinkin Suomessa on jo pitkään ollut yksipuolista. Keskusteluun, jos sitä nyt edes sellaiseksi voi kutsua, on osallistunut vain tahoja, jotka eivät sosiobiologiasta mitään ymmärrä, vaikka väkevästi muuta luulevatkin. Tämän lisäksi heidän sävynsä on ollut vähintäänkin hyökkäävä ja parjaava. Tällaiseen pitää tietenkin jossakin kohtaa puuttua, koska vaikka alan asiantuntijat eivät edes olkapäitään tällaisille puutaheinää-jutuille kohauta, on maallikon kuitenkin vaikea erottaa faktaa fiktiosta.
2) Nyt asiaan on siis puututtu, ja keskustelua käyneiden tahojen sävyä mukaillen. Pamfletinhan on tarkoituskin olla värikäs.
Nuo seikat kun muistaa jo ensimmäistä sivua lukiessaan, osaa suhtautua asiaan oikealla tavalla. Asiasisältö, kuten Osmo Tammisalo esipuheessa toteaa, kelpaisi vaikka oppikirjaan.
Lukuhetkiä
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 26
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Ei hätää
Mä voi lähettää sulle iltalukemista s-postitse
(Kai sulla on Acrobat Reader?)
(Kai sulla on Acrobat Reader?)
No niin masiinassani ei ole vikaa, vaikka on vähän hitaanpuoleinen. Vika taisi olla enemmänkin "kärsivällisessä" käyttäjässä, mutta nyt sain sen luetuksi. Tai siis pikalukuna tarttui silmiini tässä vaiheessa vain pari kohtaa, joihin tarttua.
Siellä ihmeteltiin, että miten ihminen voi kokea mielihyvää tuntemattoman auttamisesta esim. verenluovutuksella, kun saa siitä palkkioksi vain pullan ja kahvia? (itseasiassa ei taidettu mainita edes pullaa)
Hyvä kysymys ja vastaan omalta osaltani, että en kokenut mitään mielihyvää, enkä kokenut olevani siellä auttamassa ketään. Menin sinne voittamaan pelkoni piikkejä kohtaan ja hakemaan fyysistä hyvää oloa, eli syy oli ilmeisesti erittäin itsekäs?
No olisinko mennyt sinne, jos verelleni ei olisi mitään käyttöä vaan se menisi roskikseen suoraan? En olisi, koska en anna pistää itseäni turhaan.
Pois lähtiessäni minulla ei ollut hyvä mieli sen vuoksi, että olen kenties auttanut jotain vaan siksi, että nyt se on ohi ja olen voittanut pelkoni. Jos jotakin olen sillä pelon voittamisen kustannuksella tullut autetuksi, niin ei minulla ole mitään tarvetta tietää, kuka tämä "auttamani" henkilö on ja siksipä tällainen auttamismuoto on aika mieluinen minulle, vältän siis kiitokset ja palvomiset.
No, kuitenkin minulle tyrkättiin kouraan kauppakassi, jossa lukee "Pelastaja". Mikä pelastaja minä olen, kun vertani ei välttämättä tulla käyttämään missään ja se voi ehtiä vanheta siihen mennessä kuin jollakulla käyttöä olisi. Ja, vaikka olisikin käyttöä en halua kantaa mitään "pelastajan" taakkaa. Mitenkä tuota tekstiä saisi muokattua? P:stä R-kirjain ja ä:n pilkut a-kirjaimiin...eipä taida tulla mitään viisasta sanaa, vaikka kuin muokkaisi.
Eniten minua rupesi ärsyttämään kuitenkin niinkin mitätön asia kuin se, että hoitaja sanoi lähtiessäni pois, "kiitos paljon".
Olin vähällä sanoa, että mitäs siinä kiittelet, sinuako autoin jotenkin, kun tulin tänne hakemaan itselleni hyvää oloa. Vai saavatko he kenties provikkaa sen mukaan, paljonko luovuttajia käy heidän työvuoron aikana?
No oli siinä hommassa jotain hyvääkin ja se oli se, että perinteisten keksien, kahvien ja mehujen lisäksi tarjolla oli nyt mahtavia munkkirinkilöitä!
Siellä ihmeteltiin, että miten ihminen voi kokea mielihyvää tuntemattoman auttamisesta esim. verenluovutuksella, kun saa siitä palkkioksi vain pullan ja kahvia? (itseasiassa ei taidettu mainita edes pullaa)
Hyvä kysymys ja vastaan omalta osaltani, että en kokenut mitään mielihyvää, enkä kokenut olevani siellä auttamassa ketään. Menin sinne voittamaan pelkoni piikkejä kohtaan ja hakemaan fyysistä hyvää oloa, eli syy oli ilmeisesti erittäin itsekäs?
No olisinko mennyt sinne, jos verelleni ei olisi mitään käyttöä vaan se menisi roskikseen suoraan? En olisi, koska en anna pistää itseäni turhaan.
Pois lähtiessäni minulla ei ollut hyvä mieli sen vuoksi, että olen kenties auttanut jotain vaan siksi, että nyt se on ohi ja olen voittanut pelkoni. Jos jotakin olen sillä pelon voittamisen kustannuksella tullut autetuksi, niin ei minulla ole mitään tarvetta tietää, kuka tämä "auttamani" henkilö on ja siksipä tällainen auttamismuoto on aika mieluinen minulle, vältän siis kiitokset ja palvomiset.
No, kuitenkin minulle tyrkättiin kouraan kauppakassi, jossa lukee "Pelastaja". Mikä pelastaja minä olen, kun vertani ei välttämättä tulla käyttämään missään ja se voi ehtiä vanheta siihen mennessä kuin jollakulla käyttöä olisi. Ja, vaikka olisikin käyttöä en halua kantaa mitään "pelastajan" taakkaa. Mitenkä tuota tekstiä saisi muokattua? P:stä R-kirjain ja ä:n pilkut a-kirjaimiin...eipä taida tulla mitään viisasta sanaa, vaikka kuin muokkaisi.
Eniten minua rupesi ärsyttämään kuitenkin niinkin mitätön asia kuin se, että hoitaja sanoi lähtiessäni pois, "kiitos paljon".
Olin vähällä sanoa, että mitäs siinä kiittelet, sinuako autoin jotenkin, kun tulin tänne hakemaan itselleni hyvää oloa. Vai saavatko he kenties provikkaa sen mukaan, paljonko luovuttajia käy heidän työvuoron aikana?
No oli siinä hommassa jotain hyvääkin ja se oli se, että perinteisten keksien, kahvien ja mehujen lisäksi tarjolla oli nyt mahtavia munkkirinkilöitä!
Viimeksi muokannut Keiju, tammi 18, 2005, 21.35. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
...mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.
Niin ja se toinen kommentoitava kohta oli (hitsi, kun kadotin sen, enkä löytänyt uudestaan) suunnilleen näin, että jos kaksi työtöntä ihmistä laittavat hynttyyt yhteen niin he siirtävät työttömyyttä seuraaville sukupolville.
Jaahas, entäpä jos ihminen on työssä, mutta sielultaan työtön, eli hänen suurin haave ja autuus olisi olla työtön, mutta fyysisesti istuu, vaikkapa luistelukentän kopissa vahtimassa loskaa , niin eikö hän siirrä työttömyyttä aseenteellaan seuraavalle sukupolvelle?
Jos minä ja Inkeri päätämme ryhtyä suhteeseen "työtä rakastavina" yksilöinä, niin millaisiahan jälkeläisiä saisimme aikaan?
Jaahas, entäpä jos ihminen on työssä, mutta sielultaan työtön, eli hänen suurin haave ja autuus olisi olla työtön, mutta fyysisesti istuu, vaikkapa luistelukentän kopissa vahtimassa loskaa , niin eikö hän siirrä työttömyyttä aseenteellaan seuraavalle sukupolvelle?
Jos minä ja Inkeri päätämme ryhtyä suhteeseen "työtä rakastavina" yksilöinä, niin millaisiahan jälkeläisiä saisimme aikaan?
...mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 26
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Ensin kysyt:
Sitten vastaat itsellesi:
Tuohon työttömyyskysymykseen vastaisin hätäpäissäni niin, että siinä kyse on ehkä enemmänkin mallinnuksesta ja arvoista kuin periytyneistä ominaisuuksista (kuten taas on tuon verenluovutuksen kyseessä ollessa).
Sosiobiologia on tavattoman laaja aihealue, mutta tuo pamfletti on kyllä varsin kelpo otos koko kentästä. Sosiobiologia kattaa kyllä todella ison osan ihmisen käyttäytymisestä, joten sen avulla on mahdollista selittää, ja mikä tärkeintä, ymmärtää aivan jokapäiväisiä ilmiöitä, mutta myös monimutkaisempia kokonaisuuksia. Toisaalta taas moni vaikealta näyttävä malli voikin muuttua helpoksi asiaa hieman pohdittuaan.
Ja perin hupaisasti on tuo opus kirjoitettu, saanen lisätä
Keiju kirjoitti: Siellä ihmeteltiin, että miten ihminen voi kokea mielihyvää tuntemattoman auttamisesta esim. verenluovutuksella, kun saa siitä palkkioksi vain pullan ja kahvia? (itseasiassa ei taidettu mainita edes pullaa)
Sitten vastaat itsellesi:
Eli se siitäKeiju kirjoitti: No olisinko mennyt sinne, jos verelleni ei olisi mitään käyttöä vaan se menisi roskikseen suoraan? En olisi, koska en anna pistää itseäni turhaan.
Tuohon työttömyyskysymykseen vastaisin hätäpäissäni niin, että siinä kyse on ehkä enemmänkin mallinnuksesta ja arvoista kuin periytyneistä ominaisuuksista (kuten taas on tuon verenluovutuksen kyseessä ollessa).
Sosiobiologia on tavattoman laaja aihealue, mutta tuo pamfletti on kyllä varsin kelpo otos koko kentästä. Sosiobiologia kattaa kyllä todella ison osan ihmisen käyttäytymisestä, joten sen avulla on mahdollista selittää, ja mikä tärkeintä, ymmärtää aivan jokapäiväisiä ilmiöitä, mutta myös monimutkaisempia kokonaisuuksia. Toisaalta taas moni vaikealta näyttävä malli voikin muuttua helpoksi asiaa hieman pohdittuaan.
Ja perin hupaisasti on tuo opus kirjoitettu, saanen lisätä
Joo, siis motivaatiooni mennä verenluovutukseen vaikutti se, että vaikka en saisi itselleni sitä fyysistä hyvää, niin jäähän siitä sentään jollekin jotain. Ja kokemus ei ollut minulle mieluisa, enkä huomannut olossani muutosta, mutta en tunne myöskään mielihyvää siitä, että olen jotain kenties auttanut. Se ei siis yhtään saa kokemustani mieluisammaksi, vaikka olen jotakin auttanut. Kummallista, eikö?Sitten vastaat itsellesi:
Keiju kirjoitti:
No olisinko mennyt sinne, jos verelleni ei olisi mitään käyttöä vaan se menisi roskikseen suoraan? En olisi, koska en anna pistää itseäni turhaan.
...mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 26
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
- mronkain
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 8623
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Roihuvuori
Täytyy sanoa että objektiivisuus karisi jo otsikossa. Ja johdantoa kun luki niin tunne vain vahvistui. Itse asiassa kirjoittajan vastenmielinen putkinäköisyys sai aikaan sen etten viitsinyt lukea paria sivua pidemmälle.
Ikävää sinänsä, jos olisi ollut jotain sanottavaa niin olisi kannattanut tehdä se kiihkottamasti. Tuolla hän vain tekee hallaa edustamalleen (?) "tieteelle"...
- Marko
Ikävää sinänsä, jos olisi ollut jotain sanottavaa niin olisi kannattanut tehdä se kiihkottamasti. Tuolla hän vain tekee hallaa edustamalleen (?) "tieteelle"...
- Marko
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 26
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Juuri tuosta syystä kirjoitin tuohon johdannoksi nuo kaksi kohtaa.mronkain kirjoitti: Täytyy sanoa että objektiivisuus karisi jo otsikossa. Ja johdantoa kun luki niin tunne vain vahvistui. Itse asiassa kirjoittajan vastenmielinen putkinäköisyys sai aikaan sen etten viitsinyt lukea paria sivua pidemmälle.
Ikävää sinänsä, jos olisi ollut jotain sanottavaa niin olisi kannattanut tehdä se kiihkottamasti. Tuolla hän vain tekee hallaa edustamalleen (?) "tieteelle"...
- Marko
Kiihkottomuus EI enää tässä kohtaa ole vaihtoehto. Jokainen alan keskustelua seurannut tietää tämän. Lång ja Pietarinen ovat aivan uskomattoman ylimielisesti osoittaneet tietämättämyytensä näissä asioissa. Puusilmäisyys ja ylimielisyys on vaarallinen yhdistelmä. Siihen OLI puututtava.
Esipuheen kirjoittaja Osmo Tammisalo on muuten Darwin-seuran puheenjohtaja.
Edelleen, pamfletin KUULUU olla hyökkäävä, sitähän pamfletti tarkoittaakin.
Kun näkee metsän puilta, tuolta avautuu monta mielenkiintoista asiaa
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 26
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Re: Pamfletti
Tätä siis tarkoitin noilla kahdella kohdalla. Kyllä rationaalinen ihminen osaa lukea tekstiä ilman tunteiden paloa, asiasisältö kun kuitenkin on se pääasia. Ja tiedettä tuo on viimeisen päälle, vielä en ole kuullut yhtään virheanalyysiä siitä (muutama mutu-kommentti, toki, mutta ne yleensä ystävällisesti korjataan, tarpeen vaatiessa viitteillä). Sen verran kova taustatyö tuon eteen on tehty ja sen verran kovia nimiä tekstissä vilisee.Mika kirjoitti: 1) Sosiobiologinen keskustelu varsinkin Suomessa on jo pitkään ollut yksipuolista. Keskusteluun, jos sitä nyt edes sellaiseksi voi kutsua, on osallistunut vain tahoja, jotka eivät sosiobiologiasta mitään ymmärrä, vaikka väkevästi muuta luulevatkin. Tämän lisäksi heidän sävynsä on ollut vähintäänkin hyökkäävä ja parjaava. Tällaiseen pitää tietenkin jossakin kohtaa puuttua, koska vaikka alan asiantuntijat eivät edes olkapäitään tällaisille puutaheinää-jutuille kohauta, on maallikon kuitenkin vaikea erottaa faktaa fiktiosta.
2) Nyt asiaan on siis puututtu, ja keskustelua käyneiden tahojen sävyä mukaillen. Pamfletinhan on tarkoituskin olla värikäs.
Nuo seikat kun muistaa jo ensimmäistä sivua lukiessaan, osaa suhtautua asiaan oikealla tavalla. Asiasisältö, kuten Osmo Tammisalo esipuheessa toteaa, kelpaisi vaikka oppikirjaan.
Asiasisältö on rautainen ja tieteenkritiikin kestävä, se on vissi, ja siihen kannattaa paneutua
Mika, miksi toit tämän aiheen esille? Haluatko tietää, mitä tuntemuksia asiat muissa herättää tms? Olet jotenkin niin hyökkäävällä kannalla kommentoidessasi ja puolustellessasi tota pamflettia vai mikä pefletti lieneekin ...ja mähän yllätykseksesi pidän siitä, että "hyökkäät", vaikka omasta mielestäsi et todellakaan hyökkää, älä edes mainitse siitä, koska tiedän sen lausumattakin.
Sallinet siis sen, että sieltä poimitaan aiheita ja sanotaan oma mielipide, olipa samaa mieltä tai ei? Vai onko tarkoitus arvostella enemmänkin kirjoittajia kuin aiheiden sisältöä?
Niin, ja mitkä asiat siellä ovat sinulle niitä mielenkiintoisimpia ja herättääkö jokin asia enemmän pohtimisen tarvetta tai jopa tunteita?
Sallinet siis sen, että sieltä poimitaan aiheita ja sanotaan oma mielipide, olipa samaa mieltä tai ei? Vai onko tarkoitus arvostella enemmänkin kirjoittajia kuin aiheiden sisältöä?
Niin, ja mitkä asiat siellä ovat sinulle niitä mielenkiintoisimpia ja herättääkö jokin asia enemmän pohtimisen tarvetta tai jopa tunteita?
...mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 68 kurkkijaa