Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. :boxing2:

Murteet

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Kuvake
L.K.
päähänpotkija
Viestit: 12812
Lauteille: Huhtikuu 2005
Paikkakunta: Kotka
Etulaji: Defendo
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Murteet

Viesti L.K. »

Ihan hauska kirjoitus tuolta SoMe-puolelta täkäläisestä puhekielestä.

Kotkan kieli

Kotkan kielelle on ominaista puheen nopea poljento. Kotkan seudun kieli tulee toimeen niin vähillä sanojen lopputavuilla, että on oikeastaan pieni ihme, että me, tämän murrealueen ihmiset ymmärrämme toisiamme. Vaikeusastetta nimittäin lisää se, ettemme usein tarvitse myöskään sanojen keskellä olevia tavuja. Aspiraatio eli sanojen loppuhenkonen on tuiki tuntematon ilmiö – sen vei kaiketi merituuli mennessään jo aikoja sitten. Siis sanat lääketiede tai täytekaakku lausutaan Kotkassa hieman toisin kuin muualla, puolikas t tai k ei kuulu lainkaan yhdyssanojen välissä.

Tämän seudun alkuperäiskansan naisgeenistö koostuu suoruudesta ja suulaudesta, äksyydestä ja älykkyydestä sekä sellaisesta tekemisen ja sanomisen nopeudesta, ettei itse aina ehdi tai edes muista ajatella loppuun asti. Tämän kulmakunnan mies on hauska suupaltti, joka yrittää verbaalisella yliotteellaan ja lahjomattomalla sanailullaan saada muut hallintaansa. Usein hän siinä onnistuukin – paitsi ei kotona. Muu Suomi kutsuu tätä verbaalista lahjakkuuttamme jonninjoutavaksi suunpieksennäksi!

Kotkalaisilla on aina joku mulku; mulku on kaamee jano, mulku on ihan kauhee kiire, mulku on niin paha olla tai mulku ei oo yhtää ystävää. Usein toistuva ilmaisu on myös enmiätiijä. Ilmaiusu kuuluu ehdottomasti lausua yhteen niin, ettei sanojen välissä vain ole mitään turhia taukoja tai painotuksia. Jos haluaa korostaa tietämättömyyttään, niin poljento menee suurin piirtein näin.”ENhänMIÄsittiijä.”

Kysymyssarja tai vuoropuhelu illan suunnitelmista kuuluu kotkalaisittain ehdottomasti näin, sillä näin se on kuulunut aina. ” Minnemennää? Mennääjonnee. Nominnejonnee. Nojonnee,enmiätiijäminne. Kysymyssarja päättyy vastaukseen, että jonneemennää, mutta minne, se ei tämänkään keskustelun jälkeen ole kenellekään selvä. Tässä kotkankieli muistuttaa rajusti ranskankieltä, jossa kaikki sanat lausutaan usein yhteen ja sanojen ja tavujen lyhentämisvauhti on niin hurja, että hitaita heikottaa. Samankaltaista on myös se, ettei kirjoitusasusta ja ääntämisasusta voi lainkaan päätellä, että kyse on samasta lauseesta tai mistä ylipäätänsä on kyse.

Ulkomaalaisenon mahdoton tietää useissa tapauksissa, mikä on verbin perusmuoto. ”Älä huua, ei saa juua, ei sit saa viijä, ei sit saa tuua tai saa juua, saa tuua ja saa viijä.” Lapsuudesta on mieleeni jäänyt myös kysymys, että ”ottaaks likat seksii”, kun mentiin kylää. Kysyjänä oli talon setä, joka halusi tarjota meille pipruja tai keksejä. Jostakin täysin epäloogisesta syystä keksi tai kex lausuttiin ässällä. Jos kulttuuri- ja merimiesravintolamme Kairo kirjoitettaisiin c:llä, kotkalaiset aivan varmasti kutsuisivat kuulua kapakkaamme Sairoksi.

Kirjainpari ts tuntuu tuottavan hieman vaikeuksia kotkalaisille. Meitä lapsia uhattiin silloin josku, että josetnytookiltist niitulee vittaa kintuille. Tai kysyttiin ”onks vatta kipee” tai ”onks vatta täys?” Kirjainten pois jättäminen, sanojen lyhentäminen, lopputavujen täydellinen hylkääminen sekä äännettäessä sanojen yhteenliittäminen tauotta ovat ilmiselviä kotkalaisen kielen tunnusmerkkejä. ”Kylse on niin ilkiä ihminen, että ihan ilettää” tai ”kylse sitteoli niin kalpia, niin kalpia, että” tai ”enhänmiäsille mitää voi, että meijän äiskä käski panna vaustin päähän” tai ”meijän iski (tai iskä) haluaa suolamakkaraa, mun pitää mennä ostaa sit.” vausti on tietenkin baskeri ja suolamakkara meetvursti.

Yksittäiset sanat ja niiden merkitys jää ulkopaikkakuntalaiselle arvoitukseksi. ”Meil kotona tehtii aina ennen punsaa, torilt ostettiin possoi ja saareen mentiin tuurilla ja niis juhlis oli sit niin rapsakka tunnelma, että pois tieltä eli suomennettuna lihahyytelöä, omenahillolla täytetty leivonnainen, vuoromoottorilla ja mukava, iloinen tunnelma. Viti tarkoittaa muualla Suomessa vastasatanutta lunta. Kotkalaisilmaisuna se tarkoittaa henkilöä, joka on vähän heihei tai muuten vaan hieman tyhmä. Siihen vastataan tietenkin, että MIÄKÖ muka viti, envarmaaoo, ite oot.
Kysymyksen asettelussa kotkalasilla saattaa olla hieman omalaatuinen tapa. Kun mennään kylään, niin emäntä saattaa kysyä tai kysyykin, että ”ethän sie kahvii ota?” Tai ”ethän sie meille vaa o tulos?” Tämänkaltaiset ilmaisut tarkoittavat pelkkää hyvää; kysyjä toivoo myönteistä vastausta ja on myös valmis tarjoamaan vieraalle kahvia ja kodin lämpöä.
"He´s too much blackbelt for you"- Tuntematon setä ravintelissa.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1818
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 28 kertaa
Tykätty: 114 kertaa

Murteet

Viesti Antti »

Tuli déjà-vu ja oli pakko tarkistaa: http://www.potku.net/forum/viewtopic.ph ... 53#p688853" onclick="window.open(this.href);return false; ;)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
L.K.
päähänpotkija
Viestit: 12812
Lauteille: Huhtikuu 2005
Paikkakunta: Kotka
Etulaji: Defendo
Tykännyt: 0
Tykätty: 2 kertaa

Murteet

Viesti L.K. »

Antti kirjoitti: Tuli déjà-vu ja oli pakko tarkistaa: http://www.potku.net/forum/viewtopic.ph ... 53#p688853" onclick="window.open(this.href);return false; ;)
No kappas:)
"He´s too much blackbelt for you"- Tuntematon setä ravintelissa.
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit: 91165
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yinjooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 645 kertaa
Tykätty: 258 kertaa

Murteet

Viesti Mika »

Tampere valloittaa koko maan!
- Kun on ympärillä valtamurteita, pienet murteet, pikkukylissä kehitellyt sanonnat ja puhetavat, kuihtuvat pois. Esimerkiksi kaakkoishämäläinen Hollolan murre on jo lahtelaistunut ja menettänyt hienoimpia vivahteitaan, sanoo murretutkija Jaakko Yli-Paavola.

Yleiskielen käyttäminen puhekielenä on harvinaista, kirjakieltä ei suullisesti käytä juuri kukaan.

- Keuruun murre on lähimpänä yleiskieltä. Se sijoittuu savolais- ja hämäläismurteiden rajamaille Keski-Suomeen. Vähitellen Suomen yleiskieli kyllä hämäläistyy.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19028
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 678 kertaa
Tykätty: 354 kertaa

Murteet

Viesti Lasse Candé »

Mitä yleiskieli tarkoittaa silloin kun alan terminologiaa tuntevat käyttävät termiä? Esim tuossa tekstissä näyttäisi siltä että se olisi jotenkin standardoitu tai muutoin rajattu juttu...
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1818
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 28 kertaa
Tykätty: 114 kertaa

Murteet

Viesti Antti »

Lasse Candé kirjoitti: Mitä yleiskieli tarkoittaa silloin kun alan terminologiaa tuntevat käyttävät termiä? Esim tuossa tekstissä näyttäisi siltä että se olisi jotenkin standardoitu tai muutoin rajattu juttu...
"Yleiskielellä" tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa kuin "kirjakielellä", mutta "kirjakielellä" voidaan viitata myös siihen, että jotain kieltä ylipäänsä kirjoitetaan, esim. "kieli x on olemassa kirjakielenä". Yleiskieli on juuri se kielimuoto, johon kielenhuollolliset toimenpiteet pyrkivät kohdistumaan, joten siinä mielessä se on standardoitua ja rajattua. Tässä merkityksessä "yleiskieli" on terminä oikeutettu, sillä kaikki oppivat kyseistä murretta koulussa ja sitä käytetään laajasti kirjallisuudessa sekä tiedotusvälineissä (tämä huomio yleensä kirvoittaa kommentteja siitä, miten toimittajat eivät enää osaa suomea jne.).

Lauseessa "vähitellen Suomen yleiskieli kyllä hämäläistyy" tarkoitetaan mahdollisesti puhekieltä yleensä tai sitten sitä, että kielenhuollon normit muuttuvat hämäläismurteiden suuntaan. Vaikea päätellä asiayhteydestä. Samoin kohdassa "yleiskielen käyttäminen puhekielenä on harvinaista, kirjakieltä ei suullisesti käytä juuri kukaan" tarkoitetaan "yleiskielellä" luultavasti sellaista puhekielen muotoa, joka ei levinneisyytensä vuoksi paljasta käyttäjänsä syntyperää.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19028
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 678 kertaa
Tykätty: 354 kertaa

Murteet

Viesti Lasse Candé »

Eli onko yleiskieli jotakuinkin
1. Sillä tavalla lyhennettyä kirjakieltä että sitä ei erikseen tunnista miksikään murteeksi
2. Uutissetien ja -tätien puhetapa
?

Tarkoitan tällä sitä että kai yleiskieli kuitenkin eroaa sikäli kirjakielestä että periaatteessa on "väärin" kirjoittaa yleiskieltä?

Ja voisiko tuon lausahduksen tulkita pohjimmiltaan siten että Keuruun murre on murteista lähimpänä kirjakieltä (ja täten ns yleiskieltä)?

Koitan tässä vain hahmotella sitä miten liikkuva ja hyvin määritelty käsite "yleiskieli" on...
Koulussa sanasta tuli mieleen vähän niinkuin sellainen "leikitään että olisi olemassa jokin yleiskieli ja sitten yritetään puhua sitä, koska sitä voi myös pitää hyvänä suomenkielenä". Ja todentotta ei Mertaranta ja A. Lind kai kovin vahvaa murretta TV:ssä puhu, eikä kyllä kirjakieltäkään...

Murteetonta yksinkertaistettua suomenkieltä? :D
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1818
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 28 kertaa
Tykätty: 114 kertaa

Murteet

Viesti Antti »

Kysytkö sitä, mitä minä tarkoitin, vai mitä mitä tuossa artikkelissa ehkä tarkoitetaan (ja mitä spekuloin tuossa ylempänä)?

Yleiskieli on siis sama asia kuin kirjakieli tai standardikieli. Kyllä Arvi Lind nähdäkseni luki uutiset ihan kirja- eli yleiskielellä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19028
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 678 kertaa
Tykätty: 354 kertaa

Murteet

Viesti Lasse Candé »

OK. Ajattelin vain että kuuluuko yleiskieleen sellaiset ilmaisut kuin "minun kissa" tai "sen kirja", jotka kirjakielessä olisi "(minun) kissani" ja "(hänen) kirjansa"...

Kirjakielessä ei kai ainakaan saa sanoa häntä siksi, mutta ehkäpä se on OK yleiskielessä? Ja sitten tuo toinen missä kirjakielessä tulee toistoa sen suhteen kenen jokin on. Ainakin sen verran yleistä on jättää turhat päätteet pois (sen sijaan että kirjakielessä jätetään usein turha alkuosa pois) että ihan huononakaan suomena sitä ei voi pitää. Samaten se on yleistä siinä "kaikille yhteisessä mielessä" että se ei kai mene minkään murteen suuntaan. En sitten tiedä onko se kuitenkaan kirjakieltä. Ja onko se sitten yleiskieltäkään...

Ja sitten vielä sellaiset kuin että onko "ei oo" yleiskieltä vai jotakin/joitain murteita vai ei kumpaakaan?

Joo, ehkä se Mertaranta on parempi esimerkki kun tilanteensakin ovat elävämpiä.
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1818
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 28 kertaa
Tykätty: 114 kertaa

Murteet

Viesti Antti »

Lasse Candé kirjoitti: OK. Ajattelin vain että kuuluuko yleiskieleen sellaiset ilmaisut kuin "minun kissa" tai "sen kirja", jotka kirjakielessä olisi "(minun) kissani" ja "(hänen) kirjansa"...

Kirjakielessä ei kai ainakaan saa sanoa häntä siksi, mutta ehkäpä se on OK yleiskielessä? Ja sitten tuo toinen missä kirjakielessä tulee toistoa sen suhteen kenen jokin on. Ainakin sen verran yleistä on jättää turhat päätteet pois (sen sijaan että kirjakielessä jätetään usein turha alkuosa pois) että ihan huononakaan suomena sitä ei voi pitää. Samaten se on yleistä siinä "kaikille yhteisessä mielessä" että se ei kai mene minkään murteen suuntaan. En sitten tiedä onko se kuitenkaan kirjakieltä. Ja onko se sitten yleiskieltäkään...

Ja sitten vielä sellaiset kuin että onko "ei oo" yleiskieltä vai jotakin/joitain murteita vai ei kumpaakaan?
En näe mitään syytä erottaa käsitteitä "kirjakieli" ja "yleiskieli". Kirja- eli yleiskielen vastakohta on puhekieli, joka jakautuu sosiaalisiin ja alueellisiin murteisiin (ml. slangit). Vaikka joku murrepiirre tai sellaisten rypäs olisi kuinka yleinen, se ei siis tee siitä yleiskieltä tässä merkityksessä. Jotkut kielisovinistit kyllä haluavat puhua "yleispuhekielestä" (johon kuuluvat esim. "mä" ja "sä") erotuksenta murteista ("mie", "sie", "mää", "sää"), koska heillä on jotain murteita vastaan, mutta tämä on ehkä parasta nähdä joillekin helsinkiläisille ja sinne maalta muuttaneille tyypillisenä intratritokyklisenä ajatteluna.

Sitten hieman sivuraiteille: päätteiden turhuus eli redundanssi kyllä mahdollistaa niiden jättämisen pois ilman, että viestintä kärsii, mutta sitä ei voi pitää selittävänä tekijänä puhekielen ominaispiirteille. Esimerkiksi adjektiivien luku- ja sijakongruenssi on aika redundanttia (esim. "punaisesta talosta") muttei näytä silti merkkejä katoamisesta. Yksikön toisen persoonan omistuspääte (esim. "sun talos") vaikuttaisi myös olevan sitkeämpi kuin muut, vaikka se on aivan yhtä redundantti kuin muutkin.

Kannattaa myös ylipäänsä muistaa, että puhekielen muodot eivät perustu yleiskieleen, vaikka peruskonservatiivisesta luonteestaan johtuen yleiskieli on usein suhteellisen lähellä eri murteiden kantamuotoa. Näin ei kuitenkaan ihan aina ole, sillä esim. "tekemhän" tai "tekemähän" sisältävät h:n, joka on kadonnut yleiskielen pohjana olleesta kielimuodosta ("tekemään").
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19028
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 678 kertaa
Tykätty: 354 kertaa

Murteet

Viesti Lasse Candé »

Hyvää settiä. On saanut vähän yrittää mamulle selittääkin miksi tuossa punaisesta talosta -jutussa on 2x -sta. Esittää liian hyviä ja vaikeita kysymyksiä hän.
Mutta tuo oli uutta että yleiskieli on sama kuin kirjakieli. Ihan järkeenkäyvää, juurikin edellä mainituista kirjakieli-sanan ongelmallisuuksista johtuen.

Edit: kieli totaalisen ruosteessa. :)
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1818
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 28 kertaa
Tykätty: 114 kertaa

Murteet

Viesti Antti »

Lasse Candé kirjoitti: On saanut vähän yrittää mamulle selittääkin miksi tuossa punaisesta talosta -jutussa on 2x -sta. Esittää liian hyviä ja vaikeita kysymyksiä hän.
Mikä on hänen äidinkielensä? Siihen, miksi näin on, tuskin kukaan osaa vastata...

(Saksa itse asiassa osoittaa taipumuksia redundanssin vähentämiseen: attribuuttina olevan adjektiivin pääte tunnustaa periaatteessa sukua, lukua ja sijaa, esim. großer Mann, großem Mann, großes Haus, mutta jos asia käy ilmi jo artikkelista, taipuu adjektiivi eri tavalla, esim. der große Mann, dem großen Mann, das große Haus mutta ein großer Mann, ein großes Haus, koska ein on sama molemmissa. Tämä ei ole kuitenkaan oikea syy adjektiivien vahvalle ja heikolla taivutukselle, sillä gootissa heikot päätteet ovat eri muodoissa aivan yhtä erilaisia toisistaan kuin vahvatkin, ja esim. ruotsissa redundanssinvähennyslogiikka ei pädekään, vaan adjektiivin heikko muoto ("a-muoto") liittyy vain määräisyyteen, esim. ett stort hus ja det stora huset.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Lasse Candé
etupotkija
Viestit: 19028
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 678 kertaa
Tykätty: 354 kertaa

Murteet

Viesti Lasse Candé »

Kreikka. Joo, siis tarkoitin lähinnä sitä että milloin toistetaan ja milloin ei. En kyllä muista mitä juttuja käytiin läpi. Miksi-kysymykseen en todentotta osannut sanoa mitään järkevää. :)

Pitäisin itse mahdollisena selityksenä sitä että talo on se, mistä jokin esim tulee, oli sen kuvaukset mitä tahansa. Joten siihen on pakko laittaa se jälkiliite, kun kerran on päätteisiin perustuva kieli. Sitten taas se että se tulee siihen adjektiiviin myös voi olla lupailua että se mitä tulee lopuksi kuvauksen jälkeen sanomaan ei ole jotakin ihan muuta. Varsinkin jos sanoo "punaisesta mäen päällä olevasta talosta". Vastaavalla tavalla vaikkapa englannissa "from the..." tms sanotaan heti alkuun, jolloin vaikkapa kysyjä tietää että hänelle vastataan.

Meni kyllä ehkä kieliknoppiaiheen puolelle...
Tjolahoppsan, din jävel.
- John McClane

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 1818
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 28 kertaa
Tykätty: 114 kertaa

Murteet

Viesti Antti »

Mielenkiintoista, sillä kyllähän kreikassakin adjektiivit ja artikkelit taipuvat pääsanan mukaan, esim. η ερυθρά κατοικία, της ερυθράς κατοικίας 'punaisen talon'.

Juu, lauseenjäsenten merkitseminen päätteillä sanajärjestyksen sijaan kyllä mahdollistaa vapaamman sanajärjestyksen, mutta "syy" on hieman hankalampi asia: historiallisesti esim. päätteiden katoaminen ja sanajärjestyksen merkityksen vakiintuminen ovat rinnakkaisia ja toisiaan ruokkivia ilmiöitä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
finnjet
reiteenpotkija
Viestit: 393
Lauteille: Maaliskuu 2009
Paikkakunta: Lahti
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Murteet

Viesti finnjet »

Karjalasta sekä itänaapurista on tullut paljon kivoa murre-sanoja, ensin tulee mieleeni "käntty=pulla, sumppi=kahvi" jotka nuoremmat ovat unohtaneet.
Sitten törmäsin wanhassa 1900-luvun kirjassa Latinalaiseen käännökseen Miehestä ja Naisesta, kuulemma Latinassa ei ole "nainen"-sanaa vaan se on "Miehetär" en tiedä totuutta, mutta näin wikipedia väitti. Aikas hauska.
Eniten ottaa pannuun kun suomessa on vakioitunut "mä-sä" sanat, hienotkin ministerit käyttää telkka haastatteluissa "mä lähden siitä että brysseliin ....."
Tulee ihan mieleen joku stadin slangi :)
-Genesis Forever Young

Seuraajat

Kuvake
Aleksi T
Kuvake
finnjet
saarikko
Kuvake
TimoS