Fillarit, nuo mainiot mankelit

[Polvi]

Hyvä vinkki, kiitos! Pitääpä perehtyä.

[NCP]

Turvallista pyöräilyä: Onko kypärän käyttö turhaa?

[MarkkuT]

Rupes olemaan liian kevyttä tuo pyöräily niin laitoin taakse tuommosen jarruvarjon ja alle isommat ja painavammat renkaat:



Jos joku miettii cyclokrossarin ostoa lapsenkuljetuskäyttöön, niin kannattaa valita semmoinen, jossa takana on joko mini-v- tai levyjarru. Tuossa minun Meridassa oli perinteinen cantilever, jonka länget osoittautuivat liian leveiksi istuimen kanssa.

[Mika]

Rupes olemaan liian kevyttä tuo pyöräily niin laitoin taakse tuommosen jarruvarjon ja alle isommat ja painavammat renkaat:

Olet siis keksinyt näkymättömyyden salat. Onnittelen.

[MarkkuT]

Ilmeisesti tarkoitat, että lastenistuin ei aiheuta ilmanvastusta, koska jää polkijan taakse?

En juurikaan tunne näkymättömyysteknologiaa, mutta veikkaisin, että näkymätönkin polkija vastustaa ilman virtausta. Tiedä häntä.

Mullahan on toki aina käytössä aerodynaamisesti äärimmilleen viritetty munamainen ajoasento, jolloin istuimen yläreuna nousee senttimetrikaupalla selän yläpuolelle. Viiden kilometrin työmatkalla tuollainen arviolta 30 cm leveä ja useita senttejä korkea muovikaistale kasvattanee matka-aikaa USEILLA SEKUNNEILLA. Vertailun vuoksi säärikarvojen ajelu, jonka vaikutus sekin olisi jo kokonaisen sekunnin luokkaa mainitulla viidellä kilometrilla:

http://sheldonbrown.com/rinard/aero/aerodynamics.htm

[Mika]

Tarkoitin ettei tuo kuva näy

[MarkkuT]

No siinä tuli arvokasta infoa kaikille työmatkapyöräilijöille. Pelkästään säärikarvat ajamalla voi säästää lähes 4 minuuttia/vuosi tehokasta peliaikaa, jos työmatkan pituus on 5 km. Olettaen, että polkee ympäri vuoden shortseissa.

Toimisko noin:
https://www.dropbox.com/s/qbwesgncs04tt4b/WP_000167.jpg

[flammee]

No siinä tuli arvokasta infoa kaikille työmatkapyöräilijöille. Pelkästään säärikarvat ajamalla voi säästää lähes 4 minuuttia/vuosi tehokasta peliaikaa, jos työmatkan pituus on 5 km. Olettaen, että polkee ympäri vuoden shortseissa.

Toimisko noin:
https://www.dropbox.com/s/qbwesgncs04tt4b/WP_000167.jpg

Jostain lukasin että ilmanvastuksen kannalta on paljon oleellisempaa että se aerodynaaminen muotoilu on pyöräilijän takana kuin edessä. Tiedä häntä. Mutta kommentoinpa vaan että sullahan on matalalla penkki suhteessa ohjaustankoon. Ei ihme että se tuntuma käsissä on vähän eri kuin mulla. Mulla siis sarvet on luokkaa 20 cm alempana kuin penkki, koska penkkiä voi säätää, sarvia ei. Silläkään penkin korkeudella jalat eivät mitenkään lukkosuoraan ojennu, eikä nilkalla tarvi kurkottaa. Tänään viimein viitsin kokeilla penkin kulman säätöä, pistin sen jotain 15 astetta eteenpäin kaltevaksi, jotta tulisi vähän lisää tilaa palleille, vielä en ole koettanut.

[MarkkuT]

Mutta kommentoinpa vaan että sullahan on matalalla penkki suhteessa ohjaustankoon. Ei ihme että se tuntuma käsissä on vähän eri kuin mulla. Mulla siis sarvet on luokkaa 20 cm alempana kuin penkki, koska penkkiä voi säätää, sarvia ei.

Kuva ehkä hieman vääristää, mutta joo kyllä mulla aika vähän on droppia. Kuvastakin näkee, että ohjainkannattimen alla on iso pino prikkoja. Ostaessa tanko oli alempana, mutta säädin ylemmäksi totuttelun vuoksi. Siihen se sitten jäikin.

Tuo etuhaarukan putkihan sahataan johonkin mittaan ja yleensä se jätetään juurikin säätövaran takia vähän pitkäksi ja prikkoja ohjaustangon ylä- tai alapuolelle siirtämällä säädetään tangon korkeutta. Ihmettelen suuresti jos sun pyörässä on etuhaarukan putki jätetty niin lyhyeksi, ettei yhtään prikkaa olisi väliin mahtunut. Jos näin kuitenkin on, niin yksi konsti nostaa tankoa on kääntää ohjainkannatin toisin päin.

Siinä päällä on todnäk. yksi kuusiokolopultti, joka pitää paikallaan "korkkia" siinä prikkapinon ja ohjainkannattimen päällä. Kun laitat sitä kiinni, niin sitä ei sitten kiristetä hampaat irvessä, vaan tarkoitus on hakea tiukkuus, jolla klappia ei ole, mutta tanko kääntyy kevyesti. Liian löysälle tai liian kireälle se ei saa kuitenkaan jäädä, joten kannattaa varata vähän aikaa oikean kireyden hakemiseen.

Edit: Tuolta apuja säätämiseen:
http://www.parktool.com/blog/repair-help

[MarkkuT]

Niinjoo ja ohjainkannattimenkin kiristämisen kanssa kannattaa käyttää harkintaa, ettei joudu vetämään sitä kiinni läpi pulteilla ja muttereilla kuten tuossa mun pyörässä...

[Mika Luostarinen]

Telkkarissa Deutsche Wellen kanavalla esiteltiin sähköavusteisia pyöriä. Eräässä oli etuveto. Moottori oli suunnilleen rumpujarrun kokoinen. Akku oli asennettu tankolaukkuun, ja oli irrotettavissa latausta varten (+ hyvä varkaudenesto, kun ottaa mukaansa).

Onko ollut erikseen ostettavissa moottorillisia etuvanteita?

[flammee]

Niijuu, tännekin piti vastata säätövaraa on toki, mutta vain alaspäin. Ei se ero ihan 20 senttiä tainnut olla, mutta huomattavan paljon kuitenkin.

[MarkkuT]

Niijuu, tännekin piti vastata säätövaraa on toki, mutta vain alaspäin. Ei se ero ihan 20 senttiä tainnut olla, mutta huomattavan paljon kuitenkin.

Siinä tapauksessa ei taida jäädä muuta vaihtoehtoa tangon nostamiseen kuin stemmin kääntäminen toisin päin.

[Aihki]

Siinä tapauksessa ei taida jäädä muuta vaihtoehtoa tangon nostamiseen kuin stemmin kääntäminen toisin päin.

Mulla on tossa AFH:ssani säätöstemmi, hieman painava, mutta tukeva ja säätö toimii hyvin.

[Polvi]

Onkos kellään kokemusta työsuhdefillareista? Pitäisi selvitellä ko asian järkevyyttä, josko meillekin hommattaisiin tuollainen etu. Täällä jotain lisätietoa: http://www.tyosuhdepyora.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

Ideana tuo kuulostaa ihan näppärältä; saat uuden fillarin kahden (tai kolmen, riippunee sopparista?) välein, määräaikaishuollot (1-2 krt/vuosi), sekä hajonneiden osien korjauksen yhdessä paketissa. Em linkin takaa löytyvän laskurin perusteella kk-erä vaikuttaisi suht pieneltä. Lisäksi noissa on vissiinkin yleensä mahdollisuus ostaa fillari itselle edullisesti sopimuskauden päättyessä, jos ei halua uutta pyörää alle.

Huonoja puolia ei ihan äkkiä tule mieleen.