Koirat

[Kurki]

Ajattelin avata tällaisenkin ketjun, kun koirat tuntuvat kovasti puhuttuva aihe olevan enkä löytänyt aikaisempaa ketjua. Tänne siis kaikenlaista höpinää muustakin kuin kyseisten karvapallojen hyökkäyksistä.

Omakin lehmä on ojassa, nimittäin reenaamisen muodossa. Nuori aktiivinen koira kun vie aika lailla aikaa ja energiaa, ja on elävänä olentona pikkuinen pakko asettaa etusijalle yli muun reenailun. Kuitenkin olen vakaasti päättänyt että hojoilunkin on sijansa saatava, joten nerokkaana lapsosena koitan keksiä kaikkea hyödyttävää toimintaa.

Varsinkin talvi tarjoaa loistavat puitteet kunnonkohotukselle lumen muodossa. Umpihangessa eteenpäin tohottaminen lienee tehokasta kaikille, astetta kovempaa reeniä saa esim. sorakuopilla kinoksien peitossa olevia mäkiä kiipeilemällä - vaikka sitten kontaten jollei muuten eteenpäin pääse. Esim koirapuistossa hiljaisina aikoina on hyvä tehdä kataharjoittelua, dynaamista venyttelyä ym. Minkälaisia systeemeitä muilla on, vaiko vain enemmän aikaa ja energiaa kuin minulla erilaiseen treeniin?

Tärppinä muuten Kari Aittomäelle: bullmastiffi on vanha metsänvartijoiden apukoira ja rotuna erittäin lähellä sydäntäni kaikessa väärinymmärrettyydessään. Rotu tuttuna ja potkua lukeneena mielikuva parivaljakosta oli sangen herkullinen

[Kari Aittomäki]

No perkule.
Se roikale nimittäin nuoremman versionsa kanssa sulatti syrämeni tyystin.
Sillä aivan todesti käytäytyivät erittäin tappelijamaisesti joka suhteessa.
Eli asiat tärkeysjärjestykseen: Ensin ruakaa, sitte lisää ruokaa.. jaha, ruoka loppu. Nukkumaan. Lämpimään..
Hetko, tuolla hiippaa joku tuntematon..
traitrai trallallaa, muinarumiluksina asiaa katsastamaan..
Katselepa juu muualle kohta ollaan asemassa..
Noni:
GRUH, PASKIAINEN! LIIKAHDAPA JA SAAT KYYTIÄ!
Jaa kova jätkä.. Okei, Jeesus tulee, ota koppi. Grrprk..Mikäs siihen väliin..
aihitto, se on tuo Isännän kaveri joka näyttää samanheimoiselta ja rapsuttelee miehekkäästi. Tietää varmaan mitä tekee.. aijuu, se laitto ton tuntemattoman pakettiin. Okei, kohde on vaaraton.
Jep, varmistetaanpa sällin selusta. Ei näy muita kohteita. Tämähän on mukava sälli, taputtaa ja kehuu, ihan ku isäntä.
Antaiskohan se makkaraa? Tai jos syötäis ihan pikku käikäle tota vähäpoikaa, jooko? Lääh, lääh, kuolaanpa huvikseni ton tärisijän naamalle, tuoksuu niin kivasti pelolle ja ahdistuxelle.

Mahtava olio.

[Kurki]

Bmt ovat kyllä siitä hienoja, että ihan aitoja sohvaperunoita 90% ajastaan, ja ruuan perässä loput. Sylikoiria. Mutta vietti on ihan pinnan alla, ja jestas että iso elukka muuten pääsee kovaa eteenpäin pitkällä suoralla.

Harmillinen puoli tuossa vahdissa tosin on se, että oma nuori neiti, vain puolikas, ei nuoruuden kiihkeydessä aina muista että vahtimiseen pitää olla lupa. Iltalenkki tyttöjen kesken menee siihen, että joudutaan pimeällä koluamaan välillä ojien kautta kun tulee vieraita miehiä humalassa vastaan...

Odotan suurella innolla tulevaisuuden uraani metsänvartijana.

[tänäskän]

Nämä helteiset säät koettelevat myös koiria. Vesikuppeihin saa vaihtaa uudet vedet useita kertoja päivässä. Olen laittanut varjostuskankaat
tarhojen päälle, kun puut eivät varjosta riittävästi. Tarhojen sisäpuolella
ei ole (enää) puita. Riiviöt ovat onnistuneet ne tuhoamaan.

[Mika]

Muuten vain pari linkkiä.


http://www.koirat.com/koirarodut.phtml" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.terrificpets.com/dog_breeds/" onclick="window.open(this.href);return false;
195 rotua, kait. Montako niitä tunnustetusti on, muuten?

[Abe Simpson]

Omat suosikit löytyy kanssa molossien joukosta, vaan tahtoo terveysongelmia olla melkein rotuun katsomatta. Onko kellään muuten (ollut) Bordeauxindoggia tai muuten kokemuksia niistä? Kesä on kyllä muuten kivaa aikaa mutta punkit on yksiä perkeleitä. Iltaisin kun tulee rapsuttelun lomassa napsittua rupia irti, niin saa olla taas tarkkana ettei revi samalla punkkeja irralleen.

Aiheen vierestä, joku mainitsi Kaimion kirjat - suosittelisin myös tädin luentoja, melko rautaista osaamista mitä tulee eläinten sielunmaailmaan.

[MtJ]

Omat suosikkirotuni ovat metsästyskoiria, kuinkas muuten. Ykkösenä on suomenpystykorva. Kakkosena ja kolmosena tulevat suomenajokoira ja beagle, lähinnä siksi, koska aiemmin olen niilläkin metsästystä harrastanut. Itäsiperian laika olisi mielenkiintoinen tuttavuus, harkitsin ensin laikaa, mutta päädyin kuitenkin kansalliskoiraamme. Älykäs ja vaativakin koira.

Pystykorva loukkaantuu verisesti jos kohtelee väärin. Ja osaa kyllä olla äkäinen todella pitkään. Kerran kun metsällä en antanut syödä ketun pas#%a, niin vielä vuosi tapahtuman jälkeen samassa kohtaa mentäessä laittoi korvat luimuun ja vilkaisi halveksivasti. Että tässäpä kuule tapahtui verinen ja huutava vääryys. Vaikka oli niin komea pötkö, että...

Liikuntapuoli menee pyörällä kesäaikaan, pystykorvalle on minimi sellainen 5-6km (iltaisin, koska on kuuma) kolme kertaa viikossa. Syksyllä sitten metsällä irti. Muuallahan ei koira saa olla vapaana kuin omalla metsästysalueella. En kyllä laskisikaan, on ne sellaisia hulivilejä.

Punkkiasiaan; apteekista saa punkkikarkotetta, joka toimii ainakin meillä hyvin. En muista nimeä, varmasti osaavat tiskillä neuvoa. Muuten syksyllä punkkiongelma todella realisioitui siinä kanalintujahdin alussa. Eräänä sunnuntai-iltana nypin pystykorvasta irti niskasta 22 punkkia ja lisäksi niitä juoksenteli vapaana turkissa toinen mokoma lisää. Jos punkit ovat ongelma, kysykää apteekista punkkikarkotetta, on erittäin tehokasta ja teho kestää 7 viikkoa.

[Nade]

Minun suosikkini on sekarotuiset. Lapsesta saakka meillä on ollut sekarotuisia ja aina kun koiran synnytyksen hetki lähestyi, oli jännittävää saada nähdä minkänäköisiä pieniä koiria sieltä syntyy. Joka kerta tuli eri näköisiä. Oli mustia, valkoisia, ruskeita, pilkullisia, pitkäkarvaisia jne.
Sekarotuiset ovat myös pitkäikäisiä. Meidän koirat kaikki elivät 17- tai 18- vuotiaiksi. Nykyään minulla on vain kissa, mutta aina välillä kaipaan koiraystävää.

[joksanen]

Punkkiasiaan; apteekista saa punkkikarkotetta, joka toimii ainakin meillä hyvin. En muista nimeä

Lienee Expot-niminen litku jota valutetaan koiran niskaan (ja lapaan, jos on iso koira). Toimii hyvästi eikä ole yhtään punkkia näkynyt. Toinen troppi on Stronghold, mutta en tiedä onko se peräti reseptitavaraa. Se toimii myös nenäpunkkeihin ulkoloisten lisäksi

Näistä aineista ja niiden myrkyllisyydestä tietyille koiraroduille (collie, lagotto) kulkee netissä varsin ristiriitaisia tietoja, mutta käsittääkseni pahasti allergisoiva aine on nimeltään ivermektiini jota ei mielestäni ainakaan Expotissa ole. Ivermektiiniä annetaan kait pistoksina pahoissa loistapauksissa.

Paljon on epäinformaatiota tarjolla, joten kannattaa varmistaa asioita eläinlääkäriltä tai apteekkihenkilöltä.

[MtJ]

Niinpäs olikin. Erinomainen tuote, kuitenkaan sitä ei esimerkiksi kissalle saa laittaa. Varmistakaa asia vielä apteekista. Punkkihuolet jäivät tuon tökötin jälkeen historiaan.

Yksi hyvä harrastus, jolla koiraan saa eloa, on verijälkien seuraus. Erinomainen tapa ja tarpeellinen nykyaikana hirvikolarien luvatussa maassa. Mikäli aikaa koiran kanssa harrastukseen on, olisi jäljestävät koirat erittäin tarpeen. Varmasti esimerkiksi kennelliiton kautta saa lisätietoa asiasta. Pääsette karhun perään hyvällä onnella

Maanomistajan luvalla voi myös käydä metsässä kävelemässä koira vapaana. Koiralle tekee todella gutaa päästä kulkemaan metsässä oman "laumansa" kanssa. Muistakaa, ettette laske koiraa vapaaksi luontoon keväällä ja kesällä.

[heian]

Joo, expot se punkkikarkoite on. Meilläkin sitä käytetään. Ei ole punkkeja näkynyt. Ja se auttaa myös korvapunkkeihin. (tulee paljon halvemmaksikin, meidän koirilla oli korvapunkkeja, käytettiin eläinlääkärillä ja se reissu maksoi n.100e, ei lähteny punkit. Ostettiin expottia, hinta13e ja heti lähti.)

Meillä on siis 2,5v suomenpystykorva uros ja 1,5v schipperkenarttu. Narttu on pikkuinen, sellainen kissan kokoinen, mutta omaa ison egon pienessä ruumiissa. Ja tää meiän pystis on ihan nartun tassun alla...

Pystistä mies käyttää lintumetsällä ja joka syksy sille on lintuja saatukkin. Irti koirat saavat olla appivanhempien luona, kun heidän maitaan on siellä sen verran paljon, etteivät muita häiritse. Ja pihassahan nuo yleensä pysyykin. Tosin nyt linnunpoikien aikaan piti pystis panna kiinni, kun meni aina pesälle tonkimaan. Mies käy myös rullaluistelemassa pystiksen kanssa. Se tykkää juosta mukana. Se on myös opetettu niin, että se osaa kiertää kaikki esteet.

Ja ihan kaheleita nuo meidän koirat on. Pikkukoira on monta kertaa törmänny esim. seinään tai oveen, kun on liikaa vauhtia. Pystis taas on kova juttelemaan. Ja nämä siis on meillä sisällä, kumpikin pakkaantuu syliin ja nukkuuvat sängyn alla.

[deelux]

Mie hurahdin staffeihin, oma pallikalle on ihan yhtä possu ku omistajansa, ei sitä koiraksi voi enää sanoa, näyttää hullulta ja käyttäytyy sitäkin oudommin.

http://irc-galleria.net/view.php?nick=deluxe" onclick="window.open(this.href);return false;^&image_id=844921

Nyt on kanssa Maisa-mastiffi suunnitelmissa, sais isoa sohvapäikkäriseuraa

[MtJ]

Se on myös opetettu niin, että se osaa kiertää kaikki esteet.

Onko oppi tullut kantapään kautta niin kuin meidän koiralle? Voin kuvitella pystykorvan mielenliikkeet; "Hopi hopi, tässä mennään isännän kanssa, kas naapurin villakoiran virtsaa, maistanpa hiukan...POKS... OHO mistäs tuo pylväs tuohon ilmestyi". Meillä kertoilee myös pystykorva juttuja, aina kun kotia tulee niin se sanoo jo ovella, että "voevoevoeee, voeeeee". Ihan kuin sanoisi, että kuule, kyllä ton terrierin kanssa on todella tylsää, se ei osaa kun haukkua ja piereskellä.

[bob]

195 rotua, kait. Montako niitä tunnustetusti on, muuten?

F.C.I . tunnustaa 337 koirarotua, lisäksi on sitten ameriikan ja aasian erikoisuuksia.

[Ralle Ryökäle]

Belgian Malinois ehdoton ykkönen. Toimii ja jättää jalkoihinsa sakemannit, rotikat ja dopperit.