Viimeisin katsomasi elokuva

[Jussi Häkkinen]

Tässä yhteydessä on pakko mainita Kourallinen dollareita, jonka suurin osa ketjun lukijoista tietäneekin Yojimbon plagiaatiksi.

Kun näin Y:n ekaa kertaa, tuumasin että tässä on aika paljon tuttua ja googlasin muistaakseni molempien leffojen nimillä ja todentotta, asiasta on käyty aikoinaan peräti oikeustaistoja, todeten KD Y:n plagiaatiksi.

Tietenkin myös Seitsemän Rohkeata Miestä (The Magnificent Seven) on vastaava juttu, ollen Seitsemän Samuraita (Shichinin no Samurai) amerikkalaisittain.

[Kari Aittomäki]

Waterworld parhaillaan menossa. Mielestäni mainettaan parempi elokuva. Hyviä näyttelijäsuorituksia varsinkin pahiksia esittäneiltä Dennis Hopperilta ja Gerard Murphylta (rauha heidän muistoilleen). Leffassa on aika mielipuolisia meritaistelukohtauksia. Vaikka elokuva aikoinaan floppasi niin se on AINA parempi kuin nämä nykyajan Avatarit ja Twilightit.

Minäkin kattelin taasen tuon läträyksen. Oon aina siitä pitänyt enkä keksi miksi se floppas.
Ihan jäntevä tarina, vaikuttavia näkymiä ja rakennelmat/esineistö ovat kiehtovia.
Asiaa tajuavat kertovat että Costnerin trimaraani on oikeasti varsin kürväkäs venho ja herra käsittelee peliä osaavasti.
Hän muuten esittelee fysiikkaansa varsin kivasti, eleettä ja säästeliäästi.
Urheilullinenhan hän on ja osaa käyttää kroppaansa kyllä.

Kuten mainittu, roistopirulaiset on eteviä vaikka Hopper onkin vähä vaivautunut.
Se loppu on jotenkin töplö, ois ansainnu pitemmän kaaren kaikkineen.
Mainettaan parempi.

[Lasse Candé]

Olikos Waterworld se Mad Max merihädässä?

Muistikuvat hatarat sekä MM:stä että WW:sta, mutta jos muistan tuon oikein, ei konsepti oikein pelittänyt itselleni yhtä hyvin kuin Mad Maxin, joka ei myöskään pelittänyt ihan tosi hyvin.

Jostain syystä silti pidän ihan helskutasti Pako New Yorkistasta, jos puhutaan näistä roskaväkileffoista, joissa joko apokalyptisyyttä tai eräänlaista paikallista sellaista. Vaikka onkin puoliksi skeidaa, sen genren parhaimmistoa (hyvin rajoittuneesta kiikaristani katsottuna) on sarjapuolen The Walking Dead.



Voisin jutella PNY:sta enemmänkin, mutta onko jotain hyviä pointterseja, miksi Waterworld sitten on parempi kuin "se leffa joka floppasi"? Karihan avaakin hieman pinnallista puolta, mutta mikä leffassa kolahtaa oikeasti ja kovaa?

Entäs Mad Max? Onko se oikeasti edes hyvä ja miksi?

[Jani Rantalainen]

Mad Max 2 on ylivoimaisesti paras ainakin omasta mielestäni. Siinä on se oma "kansanomainen" viehätyksensä. Uusin Mad Max eli Fury Road ei kolahtanut ja pidänkin sitä tämän leffasaagan huonoimpana. Mutta nämähän ovat vain makuasioita.

[Jani Rantalainen]

Nyt vuorossa Arnoldin tähdittämä The Running Man eli tunnetaan Suomessa nimellä Juokse tai Kuole. Tämä 80-luvun dystopinen toimintaleffa sijoittuu vuoteen 2017 jossa maailman talous on romahtanut ja ruoka ja öljy ovat lopussa. Yhdysvalloista on tullut totalitäärinen valtio jossa suosituin televisio ohjelma on elokuvan nimen mukaisesti The Running Man jossa viattomia ihmisiä poimitaan mukaan takaa-ajettaviksi. Tavallaan tämä on mielestäni tietynlainen action versio George Orwellin kirjasta 1984.

[AlexMachine]

Pako New Yorkista tulee muuten kohda remasteroituna 4K versiona leffateattereihin.ns 40-vuotis juhlajulkaisu.

[Jorge]

Nyt vuorossa Arnoldin tähdittämä The Running Man eli tunnetaan Suomessa nimellä Juokse tai Kuole. Tämä 80-luvun dystopinen toimintaleffa sijoittuu vuoteen 2017 jossa maailman talous on romahtanut ja ruoka ja öljy ovat lopussa. Yhdysvalloista on tullut totalitäärinen valtio jossa suosituin televisio ohjelma on elokuvan nimen mukaisesti The Running Man jossa viattomia ihmisiä poimitaan mukaan takaa-ajettaviksi. Tavallaan tämä on mielestäni tietynlainen action versio George Orwellin kirjasta 1984.

Mielestäni Arskan paras leffa; jäänyt aivan turhan vähälle huomiolle.

[Lasse Candé]

AM mainitsi tuon Pako New Yorkista 40v-julkaisun. Oli mulle jo aika iso juttu, kun hankin sen DVD:nä. Nauhoitettiin pätkä about vuonna 1990 tai 1991 telkkarista VHS:lle ja sen jälkeen se pyöri melko usein. Olen nähnyt pätkän reilusti yli kymmenen kertaa ja veljeni varmaan noin 30 kertaa.

Kun sen sitten sai DVD:nä, oli melkoista nähdä sen maailma ns kokonaan ja "hyvälaatuisena". Jää aika paljon siitä puolesta puuttumaan huonolaatuisella VHS:llä, jossa kuvasuhde on 4:3.

En edes tiedä onko pätkä hyvä, kun altistuin sille niin pienenä ja se on jonkinnäköinen itsestäänselvyys. Mutta kyllä se tuntuu olevan melko kova pätkä kaikkinensa.

Onko muuten ketään, joka ei ole hiffannut että leffan pahis, Herttua (The Duke), on kuuluisa soulmies, Isaac Hayes, joka toki oli myös Southparkissa Chefin ääni? Itse hiffasin tuon melko myöhään.

[Tarkemo]

Pako New Yorkista on loistava elokuva, ekaks näin sen tietenkin teininä VHS kasetilta ja viimeksi suoratoisto palvelulta pari kuukautta sitten.
Isaac Hayes todellakin on tai oli kova musiikkimies, eikä sovi unohtaa Lee Van Cleeffiä.

Nostalgia oli kyllä tapissaan kun kyseinen leffa oli nähty uudestaan, näin aikuisiällä.

[Jani Rantalainen]

Tulipa katsottua Taken 3 ensimmäistä kertaa. Liam Neeson palaa entisen CIA-agentin Bryan Millsin rooliin joka lavastetaan syylliseksi ex-vaimonsa murhaan. En ole varsinaisesti fani mutta leffassa on taattua toimintaa edellisten Takeneiden tapaan ja aika hyviä tappelukohtauksia. Mukana menossa myös Famke Janssen, Dougray Scott sekä Forest Whitaker.

[Kari Aittomäki]

Olikos Waterworld se Mad Max merihädässä?

No jolsei kumpaakaan ole intoillen katsellut niin hankalaa on vastata.
Asfalttisoturi on legenda, trendinaloittaja.
- siellä muuten oli suomalaisiakin tekemässä, aussisuomalaisia siis. Puvustuksessa käsittääkseni.

Waterworld on isotteleva haaste joka ei nouse rinnalle, mutta on nautittava rälläys sinänsä.
Pelkkä leikkauksen ajoitus on kyvykästä rymättylää, joka tälli osuu kohdalleen.
Mites muuten tupakkimiehet, Smokersien röökit lie jo melko perhanan kuivuneita? Mikä on tupakin käyttöikä?

Mä en Snake Plisskenistä ole koskaan niin intoillut, moitteeton leffa kaikkineen mutta ei vaan niinku jytise.

Kattelin tossa Hyväpaharuman, kun se kerta oli se remixattu esitys.
Oli se edelleen kerrassaan mukava katseluhetki, jo vain.

Eli Wallach on tarinan keskiö ja lataa kyllä käsittämättömällä jytinällä.
Tällä kertaa nappas kohtaus jossa Tuco vie Blondin munkkiluostariin hoidolle.
Jossa kohtaa veljensä ja saa kuulla että vanhempansa ovat kuolleet, isä aivan juuri.
Tuco ottaa silminnähden kipeää osumaa ja sitte tulee vielä riita syyllistävän veljen kanssa, joka päätyy tälleihin.
Jota molemmat katuvat silminnähden heti mutta minkäs itselleen voivat.
Blondie näkee tapahtuman mutta häipyy hiljaa..

Onnensoturit nousevat vankkureille ja lähtevät kultajahtiinsa, Tuco palauttelee tasapainoaan kertomalla että on hänellä maailmassa sentään rakastava veli, vaikka hän roisto onkin.
Blondie ei kommentoi, antaa vaan suupielestään sikarin ikäänkuin kertoakseen että vaikka roistojen suhde onkin monisyinen, Tuco ei ole yksin maailmassa. Blondie on Hyvä, todentotta.

Ja jumalauta kun Wallach saa pakkansa kasaan ja fokuksensa näkyviin..
Se hirsipuulinnun kaikkea uhmaava virnistys...
Se on mestarinäyttelyä, jumalauta. Ja Elokuvaa.



Jep, miesten suhde muuttuu tuon jälkeen.

On se hieno leffa.

[Lasse Candé]

Joo, pitäisi varmaan päivittää muistikuvia Waterworldista ja Mad Maxista katselemalla ne läpi.

Oli eilen huono keskustelu Leone-länkkäreistä. Osuva huomio toksisesta maskuliinisuudesta, mutta olisin itse halunnut jatkaa vähän tästä juonteesta. Mutta wituiks män.

Once Upon a Time in the Westin ”just a man” -kohtaus ennen loppuottelua on kovaa settiä ja olenkin tainnut sivuta asiaa. Leffassa kaikkinensa on vahvasti esillä tämä uhkakuva/mahdollisuus Kunnon Miehisyyden katoamisesta ja sanoma kolahtaa. Mielestäni sen pitäisi myös kolahtaa vaikka näkisi tällaisen kehityksen hyvänä.

[Kari Aittomäki]

Nyt meni hiukan ohi.. Missä oli huono keskustelu?
Toksinen miehevyys Leonella... no se manerismihan voidaan vanhakantaisuudessaan tulkita öyhötyksenä mutta ei mulla kyllä varoitusvalot asian suhteen kyllä välky. Kun koko leffakieli on varsin teatraalista ja mahtipontista, maskuliinisuus alleviivattua.

Miehekkyyden ydintä tavoitellaan myös mainituissa Madmaxissa ja Waterworldissa, päähenkilö on eristäytyvä ja omavoittoinen kylmäsilmä.
Joka kuitenkin loppupelein kääntyy suojelemaan ja taistelemaan heikompiensa puolesta.
Yksi tulkinta josta olen aika lailla yhtämieltä on se, että nuo päähenkilöt etsiytyvät kohti Hyvää Kuolemaa, jossa ääriteoille tulee merkitystä.
Kun se henki kuitenkin on menoteillään ikäänkuin päivittäin ja sellanen sattumakuolema harmittais penteleesti.

Leffatriviaa miehekkyydestä:
Eli Wallach improvisoi miltei kokonaan shoppailujaksonsa, osaavana asehivelijänä se käsittely on varmaa ja saa kamera-aikaa, kaikki muukin röyhääminen tulee suoraan hahmotulkinnasta.
- Selvisin tosta hiekkamarssista ja nyt perusasiat kuntoon ja kostamaan.
Toimi tiettävästi Mel Gibson-leffa Payback'n eka näytöksen innoittajana.

[Lasse Candé]

Se huono keskustelu tapahtui ns oikeassa elämässä kapakassa.

Omassakaan tapauksessani ei varoitusvalot välky vaan miehisyysasiat ovat selkeästi elokuvien teemoja ja kolahtelevat vahvasti. Minulle vahviten huuliharppukostajassa.

[AriJ]

https://www.imdb.com/title/tt4226388/

Aivan huima leffakokemus, kuvattu yhdellä otolla, piti totaatilsesti näpeissää joka hetki (vaikka stoori olikin tietyllä tasolla arvattavissa).