Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Tiedeuutisia
Valvoja: Valvoja
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 190
- Viestit: 93960
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Tiedeuutisia
Tässä ketjussa voi keskustella mielenkiintoisista tiedeilmiöistä, joista ei välttämättä halua avata omaa ketjuaan. Ketjuja toki voi avata aivan vapaasti. Olkoon tämä ketju eräänlainen kärpäspaperi.
Ylipotkija: Otsikkoa muutettu 14.4.2009.
Ylipotkija: Otsikkoa muutettu 14.4.2009.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 190
- Viestit: 93960
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Nobel
HesaristaLääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty tänä vuonna kahdelle yhdysvaltalaistutkijalle geenien toimintaan liittyvästä RNA-tutkimuksesta. Ruotsin Karoliinisen instituutin Nobel-komitea ilmoitti valinnastaan maanantaina.
Palkinto on suuruudeltaan 10 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 1,1 miljoonaa euroa, jonka palkitut jakavat. Palkinto luovutetaan virallisessa juhlatilaisuudessa joulukuussa.
Andrew Fire (s. 1959) Stanfordin yliopistosta ja Craig Mello (s. 1960) Massachusettsin yliopistosta tutkivat, kuinka geneettisen informaation siirtymistä solussa voidaan säädellä.
He löysivät kokeissaan RNA-interferenssiksi kutsutun perustavanlaatuisen mekanismin, joka estää viallisia geenejä toimimasta.
Vuosikymmenien ajan luultiin, että RNA on lähinnä solun juoksupoika, joka kuljettaa geenien sisältämät proteiinien rakennusohjeet solun tumasta soluliman proteiinitehtaaseen.
Tutkimuksen ansiosta tulevaisuudessa on mahdollista kehittää lääkkeitä vaimentamaan sairautta aiheuttava viallinen geeni tai lyömään virus, joka aiheuttaa solussa sairauteen johtavan proteiinisynteesin.
Monet sairaudet johtuvat geenien viallisesta toiminnasta. RNA:n rooli on toimia välikappaleena, kun soluissa valmistuu kromosomien sisältämän DNA:n ohjeiden mukaisia proteiineja.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 2447
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Suomi
Noh, pitänee kait sitten tännekin tulla häiriköimään kun tuolla jo toisaalla lämmittelin epämääräisellä tiedekeskustelulla. Työkaveri Suomessa tekee väitöskirjaa RNA-interferenssistä (RNAi), ja sitä kautta itsekin ollut sivuosassa muutamassa RNAi projektissa. En kyllä oikeasti hirveästi aiheesta tiedä, mutta pitänee nyt piruuttaan korjata muutama tuossa uutisessa oleva virhe (toivottavasti korjaukset menevät edes sinnepäin). Tuota Nobelia RNAi porukalle on kyllä jo jonkun aikaa povattu, ja suoraan sanottuna itselle ei kyllä olisi edes tullut mieleen muita saajaehdokkaita. Eli eiköhän tuo ihan hyvään osoitteeseen mennyt, jos nyt noista Nobeleista perustaa.
Toinen ongelma on myös tämä "viallisen geenin" käsite. Minun mielestäni viallinen geeni on geeni, joka ei toimi niinkuin geenin pitäisi (eli siis esimerkiksi tuota RNA:ta). Se että jos geenin toiminta aiheuttaa vaikka ihmisille epätoivotun vaikutuksen, ei tee geenistä viallista. Esimerkkinä vaikka että jos joltakulta "löytyy geeni", joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, niin ei se tarkoita että kyseinen geeni olisi viallinen (saattaisi jopa olla parempi jos geeni olisi viallinen ja ei toimisi ja näin ollen ei altistaisi ko. taudeille).
Yksi yleinen harhaluulo on myös että eri ihmisillä on eri geenit. Korjattakoon tässä tätä harhaluuloa, käytännössä kaikilta ihmisiltä löytyvät samat geenit. Poikkeuksena lähinnä Y-kromosomissa olevat geenit (jotka löytyvät siis vain miehiltä) ja erittäin vakavat mutaatiot joissa osa DNA:ta on tuhoutunut/kopioitunut väärään paikkaan. Käytännössä aiheuttaa lähestulkoon aina sikiön kuoleman, mutta joissain harvoissa tapauksissa aiheuttaa "pelkästään" vakavan vammaisuuden (esim. Downin syndrooma, MS). Lonkalta heitettynä joltain marsullakin on jotain 80% samoja geenejä kuin sinulla. Eli kun seuraavan kerran luet vaikka Iltasanomista että "homouden geeni löydetty" ni sen sijaan että mietiskelet että keneltähän kavereistasi ko. geeni löytyy, niin voit säästää aikaa miettimiseltä, koska ko. geeni löytyy tod.näk. yli 99.9% ihmisistä ja suurella todennäköisyydellä naapurin kissalta ja ehkäpä myös pihalla kasvavalta voikukalta.
Noh, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaan että jollakulla on vaikka lihavan ja toisella laihan geenit? Kuten jo totesin, niin käytännössä kaikilta ihmisiltä löytyvät samat geenit. näissä geeneissä (tai geenien ulkopuolella niiden säätelyalueissa) voi olla pieniä mutaatioita, jotka (esimerkiksi ympäristön) ohella vaikuttavat geenien toimintaan ja säätelyyn. Eli, nyt vaikkapa se "lihavuuden geeni" löytyy sekä laihoilta että lihavilta, mutta se vain käyttäytyy eri tavalla eri yksilöillä (ympäristön ja näiden pienten mutaatioiden vaikutuksesta).
Nojoo, tuo teoria on siis suurinpiirtein tuossa, se että miten tuosta oikeasti saataisiin toimiva lääke/hoitomuoto onkin sitten ihan eri asia. Tällä hetkellä RNAi:n suurimmat edut ovatkin lähinnä geenitutkimuksessa, eli kyseessä on erittäin näppärä työkalu geenien toiminnan ja vuorovaikutusverkkojen tutkimiseen. Vähän niinkuin on/off nappula jolla voidaan aina hiljentää haluttu/halutut geenit ja tarkkailla muiden geenien ilmentymistä.
Tulipa taas tietokonenörtiltä naputeltua paljon biologiaa, nyt vaan odotellaan että joku biokemisti korjaa asiavirheet 8)
RNAi tosiaan "hiljentää" geenien toimintaa, toisin sanoen DNA:ssa olevan geenin pohjalta valmistetaan RNA:ta, ja tämän RNA:n pohjalta valmistetaan proteiineja (jotka sitten ovat näitä geenien toiminnan lopputuotteita/"näkyviä" osasia). RNAi tulee mukaan siinä vaiheessa kun geeni on hommansa hoitanut ja valmistanut RNA:ta, RNAi estää proteeinin valmistamisen ko. RNA:sta. Se mikä tuossa lainatussa lauseessa sitten on onkelmana, on se että RNAi on oleellinen säätelymekanismi myös ihan normaaleille "ehjille" geeneillekin.He löysivät kokeissaan RNA-interferenssiksi kutsutun perustavanlaatuisen mekanismin, joka estää viallisia geenejä toimimasta.
Toinen ongelma on myös tämä "viallisen geenin" käsite. Minun mielestäni viallinen geeni on geeni, joka ei toimi niinkuin geenin pitäisi (eli siis esimerkiksi tuota RNA:ta). Se että jos geenin toiminta aiheuttaa vaikka ihmisille epätoivotun vaikutuksen, ei tee geenistä viallista. Esimerkkinä vaikka että jos joltakulta "löytyy geeni", joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, niin ei se tarkoita että kyseinen geeni olisi viallinen (saattaisi jopa olla parempi jos geeni olisi viallinen ja ei toimisi ja näin ollen ei altistaisi ko. taudeille).
Yksi yleinen harhaluulo on myös että eri ihmisillä on eri geenit. Korjattakoon tässä tätä harhaluuloa, käytännössä kaikilta ihmisiltä löytyvät samat geenit. Poikkeuksena lähinnä Y-kromosomissa olevat geenit (jotka löytyvät siis vain miehiltä) ja erittäin vakavat mutaatiot joissa osa DNA:ta on tuhoutunut/kopioitunut väärään paikkaan. Käytännössä aiheuttaa lähestulkoon aina sikiön kuoleman, mutta joissain harvoissa tapauksissa aiheuttaa "pelkästään" vakavan vammaisuuden (esim. Downin syndrooma, MS). Lonkalta heitettynä joltain marsullakin on jotain 80% samoja geenejä kuin sinulla. Eli kun seuraavan kerran luet vaikka Iltasanomista että "homouden geeni löydetty" ni sen sijaan että mietiskelet että keneltähän kavereistasi ko. geeni löytyy, niin voit säästää aikaa miettimiseltä, koska ko. geeni löytyy tod.näk. yli 99.9% ihmisistä ja suurella todennäköisyydellä naapurin kissalta ja ehkäpä myös pihalla kasvavalta voikukalta.
Noh, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaan että jollakulla on vaikka lihavan ja toisella laihan geenit? Kuten jo totesin, niin käytännössä kaikilta ihmisiltä löytyvät samat geenit. näissä geeneissä (tai geenien ulkopuolella niiden säätelyalueissa) voi olla pieniä mutaatioita, jotka (esimerkiksi ympäristön) ohella vaikuttavat geenien toimintaan ja säätelyyn. Eli, nyt vaikkapa se "lihavuuden geeni" löytyy sekä laihoilta että lihavilta, mutta se vain käyttäytyy eri tavalla eri yksilöillä (ympäristön ja näiden pienten mutaatioiden vaikutuksesta).
Jeps, elikkä tosiaan RNAi:tä voidaan käyttää vaimentamaan tiettyjen geenien toimintaa. Jos nyt vaikka jatketaan tällä lihavuuslinjalla (niin, joku liikalihavuuden tutkimus varmaan onkin tuottoisimpia tutkimuskohteita, noin niinkuin rahan kannalta ajatellen. Etenkin tietty jos mainetta on jo vaikka Nobelin muodossa). Eli jos vedettäisiin hatusta vaikka tämmöinen esimerkki ja tehtäisiin vaikka oletus että ihmisillä olisi geeni, joka tuottaa RNA:ta, joka tuottaa jotain sopivaa hormoonia (eli proteiinia) joka säätelee erilaisten vuorovaikutusten kautta vaikkapa aineenvaihduntaa. Tästä geenistä löytyvät tietyt mutaatiot vaikuttaisivat geenin ilmentymiseen niin, että joillain yksilöillä kyseinen geeni toimisi aktiivisimmin kuin muilla, ja tästä johtuen joillakin aineenvaihdunta olisi nopeampaa ja toisilla hitaampaa, ja lopputuloksena joillakin yksilöillä olisi lihavuus (teen tässä nyt olettamuksen että aineenvaihdunta vaikuttaa lihomiseen). RNAi:llä voitaisiin sitten hiljentää tuota ko. geenin toimintaa niin että vaikka geenin pohjalta muodostettaisiin normaalisti RNA:ta, niin RNAi blokkaisi osan tästä RNA:sta, ja lopputuloksena tuota hormoonia valmistettaisiin solussa vähemmän. Ja tätä kautta sitten olisi saatu lihominen kuriin. Samaa voisi nyt sitten soveltaa johonkin vähän hohdokkaampiin tauteihin, tai no mikseipä vaikkapa siihen "homouden geenin" säätelyyn.Tutkimuksen ansiosta tulevaisuudessa on mahdollista kehittää lääkkeitä vaimentamaan sairautta aiheuttava viallinen geeni tai lyömään virus, joka aiheuttaa solussa sairauteen johtavan proteiinisynteesin.
Monet sairaudet johtuvat geenien viallisesta toiminnasta. RNA:n rooli on toimia välikappaleena, kun soluissa valmistuu kromosomien sisältämän DNA:n ohjeiden mukaisia proteiineja.
Nojoo, tuo teoria on siis suurinpiirtein tuossa, se että miten tuosta oikeasti saataisiin toimiva lääke/hoitomuoto onkin sitten ihan eri asia. Tällä hetkellä RNAi:n suurimmat edut ovatkin lähinnä geenitutkimuksessa, eli kyseessä on erittäin näppärä työkalu geenien toiminnan ja vuorovaikutusverkkojen tutkimiseen. Vähän niinkuin on/off nappula jolla voidaan aina hiljentää haluttu/halutut geenit ja tarkkailla muiden geenien ilmentymistä.
Tulipa taas tietokonenörtiltä naputeltua paljon biologiaa, nyt vaan odotellaan että joku biokemisti korjaa asiavirheet 8)
- Polvi
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 9836
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Wisteria Lane
Sama. Samoin lopullinen päätös tekniikan alalle suuntautumisesta söi motivaation nollaan.MarkkuT kirjoitti: Peruskoulussa olin todella kiinnostunut biologiasta, mutta innostus lopahti lukiossa, kun geenit tulivat mukaan kuvioihin.
Arrogance and ignorance go hand in hand
Metallica - Holier than thou
Metallica - Holier than thou
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 2447
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Suomi
MarkkuT kirjoitti: Peruskoulussa olin todella kiinnostunut biologiasta, mutta innostus lopahti lukiossa, kun geenit tulivat mukaan kuvioihin.
Heh, niinkuin tuolla toisessa threadissa jo mainitsin, niin itse kävin tuota biologiaa minimimäärän lukiossa, ja luistin vielä suurimmalta osalta pakollisistakin. Minnekään geeneihin asti en siis ikinä siellä päässyt. Ja miksipä turhaan edes aihetta opiskelemaan koska olin jo tehnyt päätöksen tekniikan alalle suuntautumisestaPolvi kirjoitti: Sama. Samoin lopullinen päätös tekniikan alalle suuntautumisesta söi motivaation nollaan.
Noh, niin sitä vaan tosiaan tietsikkanörtti sitten parin vuoden opiskelun jälkeen rupesi tarkemmin pohtimaan että mihinkähän tätä vuosien tietokoneiden/tietojenkäsittelyn kanssa räpläämistä oikein haluaisi soveltaa, ja loppujen lopuksi tässä on jotenkin oudosti ajauduttu tekemisiin bioinformatiikan, biolääketieteen ja genomiikan kanssa. Mutta en minä noista asioista tosiaan vieläkään hirveästi tiedä.
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 6065
- Lauteille: Toukokuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Tää munanmuotoinen fullereeni oli kova minkä ne yhdet olivat rakentaneet, rikkoo matematiikan lakejakin
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
- Mänzy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 4953
- Lauteille: Maaliskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Bujinkan Budo Taijutsu, HEMA
- Takalajit: Brasilialainen jujutsu, historiallinen miekkailu (italialainen tyyli)
Höyli shit!tabitha kirjoitti: Tää munanmuotoinen fullereeni oli kova minkä ne yhdet olivat rakentaneet, rikkoo matematiikan lakejakin
Kuka muuten on saanut kemian Nobelin? Tänäänhän se piti julkistaa? Google ei heti auttanut...
Mänzy
Mikko Mänttäri
In the game of thrones you win, fanat ad patolg, or you die.
In the game of thrones you win, fanat ad patolg, or you die.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 2447
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Suomi
Kemian Nobel-tuli aika lailla samanlaisesta tutkimuksesta kuin tuo laaketieteenkin. Aika janna sinansa etta mielestani molemmat tutkimukset olivat mielestani enemman biokemiaa, kuin laaketiedetta tai kemiaa, mutta kuka naita nyt erottelee nykyaan (Nobel-akatemian lisaksi).
Taidan kirjoitella vaikka tastakin uutisoinnista pikkaisen analyysia myohemmin kun paasen kotiin ja esim aeaekkoeset toimivat 8)
Taidan kirjoitella vaikka tastakin uutisoinnista pikkaisen analyysia myohemmin kun paasen kotiin ja esim aeaekkoeset toimivat 8)
HS kirjoitti: Yhdysvaltalainen biokemisti Roger Kornberg, 59, saa tämän vuoden kemian Nobel-palkinnon solukemiallisista tutkimuksistaan, Ruotsin tiedeakatemia ilmoitti keskiviikkona.
Kalifornialaisessa Stanfordin huippuyliopistossa professorina työskentelevä Kornberg on tutkinut miten solut kopioivat ja siirtävät geeneissä olevaa kemiallista informaatiota.
Tutkimuksissa hän on keskittynyt erityisesti ribonukleiinihapon eli rna:n tuotantoon.
Kornbergin molekyylitasoiset tutkimukset eivät ole kohdistuneet bakteereiden soluihin, vaan aitotumallisten eliöiden soluihin. Aitotumallisia eliöitä ovat muun muassa ihmiset ja muut nisäkkäät, kasvit, sienet ja hiivat.
Tutkimustuloksia pidetään erityisen merkittävinä lääketieteen – varsinkin syövän, sydäntautien ja erilaisten tulehdusten – hoidon kehittymisen kannalta.
Tauteja syntyy, kun solussa tapahtuu virheitä informaation kopioinnissa ja siirrossa. Ruotsin tiedeakatemia totesikin palkintoperusteluissaan, että geneettisen informaation kopioitumisprosessin ymmärtäminen on perustavan tärkeää lääketieteelle.
Tiedeakatemian mielestä Kornbergin tutkimustuloksista on apua myös kantasolututkimukselle.
Kornberg on ensimmäinen tutkija maailmassa, joka onnistui laatimaan kuvia soluissa tapahtuvasta informaation siirrosta.
Kornbergin poikkeuksellisen tarkat kuvat ovat paljastaneet miten solun perimään koodattu tieto siirtyy solun valmistamiin proteiineihin. Kuvien laatimistekniikka ei ole helppoa, sillä solujen molekyylejä ei voi nähdä mikroskoopilla.
"Kornberg on erittäin merkittävä lääketieteen perustutkija", arvioi Helsingin yliopiston molekyylibiologian ja biokemian professori Tomi Mäkelä.
Mäkelän johtama tutkimusryhmä Meilahden Biomedicum-keskuksessa tekee hyvin samanlaista lääketieteellistä perustutkimusta kuin Kornberg.
"Olemme taistelleet samoista tutkimusrahoista", Mäkelä kertoo. Yhteisistä intresseistä kertoo myös se, että ensi maanantaina yksi Kronbergin oppilaista tulee Biomedicumiin esitelmöimään.
Kornbergin tutkimukset liippaavat Mäkelän mielestä hyvin läheltä tämänvuotista lääketieteen Nobelia, jonka saivat geenitutkijat Andrew Fire ja Craig Mello. Kun Kornberg on tutkinut rna:n tuotantoa, niin Fire ja Mello tutkivat rna:n häirintää.
Joulukuussa Tukholmassa pidettävä Nobel-seremonia ei ole Kornbergille ensimmäinen, sillä Kornberg on toisen polven nobelisti.
Hänen isänsä Arthur Kornberg sai lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1959. Isä-Kornberg tunnetaan tutkimuksista, jotka käsittelevät geneettisen informaation siirtymistä yhdestä dna-molekyylistä toiseen.
Kornbergien ohella nobeleiden historiassa on viisi aiempaa isä-poika-paria. Isä-tytär ja äiti-tytär pareja on vain yksi eli Irene Joliot-Curie, jonka vanhemmat olivat Marie ja Pierre Curie. Nobelin palkinnon arvo on kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli 1,1 miljoonaa euroa.
Prisman valoa käsittelevässä sarjassa kerrottiin että valaistaessa levyä, jossa on kaksi reikää, levyn takana olevalla seinällä valo näyttää raidoilta, joista toiset ovat voimakkaampia, sillä hajonneen valon taajuudet korostavat toisiaan ja toisissa kohdissa heikompia, sillä valon taajuudet leikkaat toisiaan. Kertokaapa nyt tyhmälle tarkoittaako tämä sitä, että jos kaksi valoa kohtaavat niin että niiden taajuudet ovat kohdatessaan toistensa peilikuvat, onko tuloksena niiden keskiarvo eli tasainen viiva eli pimeys? Villi ajatus, että voisi luoda pimeyttä tärmäyttämällä kahta valoa toisiinsa
-
- nilkkaanpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 46
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: aikido
Kyseessä lienee ollut klassinen kaksoisrakokoe, jolla pystytään hyvin havainnollistamaan valon aaltoluonnetta.tantor kirjoitti: Prisman valoa käsittelevässä sarjassa kerrottiin että valaistaessa levyä, jossa on kaksi reikää, levyn takana olevalla seinällä valo näyttää raidoilta, joista toiset ovat voimakkaampia, sillä hajonneen valon taajuudet korostavat toisiaan ja toisissa kohdissa heikompia, sillä valon taajuudet leikkaat toisiaan. Kertokaapa nyt tyhmälle tarkoittaako tämä sitä, että jos kaksi valoa kohtaavat niin että niiden taajuudet ovat kohdatessaan toistensa peilikuvat, onko tuloksena niiden keskiarvo eli tasainen viiva eli pimeys? Villi ajatus, että voisi luoda pimeyttä tärmäyttämällä kahta valoa toisiinsa
Taajuudesta ei sentään ole kysymys. Taajuuden yksikkö on kappaletta aikayksikössä - miten taajuudet edes voisivat olla vastakkaisia? Ennemminkin kyse on valoaaltojen amplitudista ja vaiheesta. Yksinkertaistettuna kyse on ihan tavallisesta yhteenlaskusta. Kun lasketaan yhteen kaksi samassa vaiheessa olevaa aaltoa, saadaan amplitudiltaan isompi aalto eli kirkkaampi valo. Kun aaltojen vaiheet ovat vastakkaiset ja amplitudi yhtä suuri, kumoavat ne toisensa eli saadaan pimeää. Kaksoisrakokokeessa kirkkaat ja pimeät kohdat vuorottelevat. Siis vastauksena kysymykseen: pimeyttä voidaan luoda tällä periaatteella, mutta kaksoisrakokokeessa se ei ilmene täydellisenä pimeytenä.
Lisää kaksoisrakokokeesta kuvien kera Wikipediasta.
Vastaavalla tavalla voidaan tuottaa hiljaisuutta kumoamalla ääniaaltoja vastakkaisivaiheisilla ääniaalloilla. Esim. taustahälyä tehokkaasti vaimentavia vastaäänikuulokkeita saa ihan kaupan hyllyltä.
Disclaimer: omista vähistä fysiikanopinnoista on jo aikaa ja muisti voi tehdä matti&tepposia.
Lauri
Hyvältähän tuo selitys vaikuttaa. Kansantajuisesti ilmaistu.
Tieteessä puhutaan valon aallonpituudesta, joka on tavallaan valon taajuus ilmaistuna eri suureella.
Käytännössä tuota "valon kumoutumista" ei luonnossa näe, koska valo koostuu eriaallonpituuksisista valoaalloista. Valon kumoutuminen vaatisi, että jokainen aalto kohtaisi saman aallonpituisen mutta vastakkaisessa vaiheessa olevan aallon. Yhtä ainoaa valon aallonpituutta on esimerkiksi lasereissa. Periaatteessa siis kaksi laseria voisivat kumota toistensa tuottamat valot. En ole kokeillut niin en tiedä kuinka käytännössä onnistuu
Tieteessä puhutaan valon aallonpituudesta, joka on tavallaan valon taajuus ilmaistuna eri suureella.
Käytännössä tuota "valon kumoutumista" ei luonnossa näe, koska valo koostuu eriaallonpituuksisista valoaalloista. Valon kumoutuminen vaatisi, että jokainen aalto kohtaisi saman aallonpituisen mutta vastakkaisessa vaiheessa olevan aallon. Yhtä ainoaa valon aallonpituutta on esimerkiksi lasereissa. Periaatteessa siis kaksi laseria voisivat kumota toistensa tuottamat valot. En ole kokeillut niin en tiedä kuinka käytännössä onnistuu
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 190
- Viestit: 93960
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Uutisia biologian ihmeellisestä maailmasta: kasvit saattavat tunnistaa sukulaisensa.
http://www.physorg.com/printnews.php?newsid=100963920" onclick="window.open(this.href);return false;
LISÄYS: Ja uutta tietoa ihmisen DNA:sta: http://www.physorg.com/news100963582.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Ja: http://www.the-scientist.com/news/home/53280/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.physorg.com/printnews.php?newsid=100963920" onclick="window.open(this.href);return false;
LISÄYS: Ja uutta tietoa ihmisen DNA:sta: http://www.physorg.com/news100963582.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Ja: http://www.the-scientist.com/news/home/53280/" onclick="window.open(this.href);return false;
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 190
- Viestit: 93960
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
http://www.brainatlas.org/aba/2007/0706" onclick="window.open(this.href);return false; ... 2339.shtmlMany genetic disorders, such as Duchenne muscular dystrophy (DMD) and cystic fibrosis, have limited or no treatments available at present. Now, research reported in Nature has identified a small molecule known as PTC124 as a potential novel treatment to target the specific genetic defects that underlie a wide range of these diseases.
http://www.brainatlas.org/aba/2007/0706" onclick="window.open(this.href);return false; ... 2162.shtmlAlterations in neuregulin 1 (NRG1) signalling through the ErbB4 receptor have been linked to schizophrenia and bipolar disorder, yet the involvement of this pathway in the underlying pathogenesis is poorly understood. Corfas and colleagues have used a transgenic mouse model to show that the loss of ErbB-mediated signalling in oligodendrocytes leads to altered myelination and dopamine function and results in behavioural impairments relevant to psychiatric disorders.
http://www.physorg.com/news101120505.html" onclick="window.open(this.href);return false;Not so long ago, the difficult-to- sequence, highly repetitive, gene-poor DNA found in regions of chromosomes known as heterochromatin was called "junk." Like dark matter in the universe, the true nature of heterochromatin was unknown.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 118 kurkkijaa