Sotahistoriasta

[kenttiensankari]

Eikö Katyn ole selvää pässinlihaa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katynin_joukkomurha" onclick="window.open(this.href);return false;

Puolan pakolaishallituksen syytöksiä Stalin ei toki unohtanut, minkä johdosta Varsovan kansannousun aikana puna-armeija jäi Veikselin itärannalle katselemaan kun Wehrmacht ja SS murskasivat kapinan.

Ei ne nyt sitä varsinaisesti murskanneet, käsittääkseni Varsovalaiset taisteli aika pitkään ja urheasti, ennenkuin loppu koitti. Idea taisi olla tapella 2 päivää ja sit neukut tulisi apuun, mutta kuten historia kertoo niin puna-armeijaa ei sitten kiinnostanutkaan. Puolalaiset sotivat kuitenkin yli 2 kuukautta murskaavaa ylivoimaa vastaan. Ghetto uprising taisi olla vähän synkempi tapaus, jossa juutalaisille ei paljoa armoa herunut.

[Alioppilas]

Eikö Katyn ole selvää pässinlihaa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katynin_joukkomurha" onclick="window.open(this.href);return false;

Puolan pakolaishallituksen syytöksiä Stalin ei toki unohtanut, minkä johdosta Varsovan kansannousun aikana puna-armeija jäi Veikselin itärannalle katselemaan kun Wehrmacht ja SS murskasivat kapinan.

Ei ne nyt sitä varsinaisesti murskanneet, käsittääkseni Varsovalaiset taisteli aika pitkään ja urheasti, ennenkuin loppu koitti. Idea taisi olla tapella 2 päivää ja sit neukut tulisi apuun, mutta kuten historia kertoo niin puna-armeijaa ei sitten kiinnostanutkaan. Puolalaiset sotivat kuitenkin yli 2 kuukautta murskaavaa ylivoimaa vastaan. Ghetto uprising taisi olla vähän synkempi tapaus, jossa juutalaisille ei paljoa armoa herunut.

Tässä on nyt jotain ristiriitaa...

[kenttiensankari]

Murskaava ylivoima joka ei kyennyt murskaamaan :p Tai no loppupeleissä koko Varsova katosi maailmankartalta, että olihan ne sit murskaavia.

[Mika]

Pappamme menehtyi kun olin 6-vuotias, jos en vaarin muista. Minulla on hanesta muutamia muistikuvia, joiden mukaan han oli lammin ja huolehtivainen isoisa. Aitini, jonka appiukko pappamme oli, on vahvistanut nama mielikuvat.

Myohemmin kuulimme etta pappa oli aika kova juomaan. Vaan eilenpa kuulin, etta pappa oli ennen sotaa taysin absolutisti. Sota muutti herkan ja lampiman ihmisen sielun ihan taysin. Kovin surullista kuultavaa tuollainen

[Mika]

Karigasniemen tie halkoo kaunista tunturikoivikkoa Kaamasesta Norjan rajalle. Tiellä on synkkä rakennushistoria. Natsi-Saksa teetti maantien pakkotyönä venäläisillä sotavangeilla. Tien varrella oli useita vankileirejä tientekijöitä varten. Nyt Helsingin yliopiston arkeologiryhmä tekee kaivauksia yhden leirin jäänteillä.

[114_www]http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/s ... origin=rss[/114_www]

[Mika]

"There is not a day that goes by that I do not feel remorse for what happened," Lt William Calley was quoted as saying by the Columbus Ledger-Enquirer.

He was addressing a small group at a community club in Columbus, Georgia.

Calley, 66, was convicted on 22 counts of murder for the 1968 massacre of 500 men, women and children in Vietnam.

[Mika]

Pappamme menehtyi kun olin 6-vuotias, jos en vaarin muista. Minulla on hanesta muutamia muistikuvia, joiden mukaan han oli lammin ja huolehtivainen isoisa. Aitini, jonka appiukko pappamme oli, on vahvistanut nama mielikuvat.

Myohemmin kuulimme etta pappa oli aika kova juomaan. Vaan eilenpa kuulin, etta pappa oli ennen sotaa taysin absolutisti. Sota muutti herkan ja lampiman ihmisen sielun ihan taysin. Kovin surullista kuultavaa tuollainen

Jep.

-Pelkäsin kovasti isäni paluuta. Yleensä aloin jännittää sitä jo monta päivää aikaisemmin. Kun huhut ryyppyjengin saapumisesta kylään olivat kantautuneet meidänkin korviimme, tiesin, että isän kotiinpaluun aika alkoi olla lähellä, kertoo tietokirjailija Irja Wendisch.

Juopottelujaksot olivat alkaneet isän viiden ja puolen vuoden sotareissun jälkeen. Isä oli säästynyt haavoittumisilta, mutta sielussa oli sitäkin suurempia vammoja.

[Sardaukar]

Varsin samanlaisia kokemuksia oman äidinisän eli isoisän puolelta...siis sen ainoan joka jäi henkiin ko. kahinoista.

Talvisodan Taipaleenjoen jälkeen mies taisteli 18. Divisioonan riveissä Jatkosodassa. Kummastakin sodasta jäi rivi varsin isoja kunniamerkkejä, vakava haavoittuminen ja täysi kyvyttömyys puhumaan kokemuksista perheelle. Ja se, että ei pystynyt näkemään selvää päivää yli 60 vuoteen sodan jälkeen.

Meikäläiselle isoisä alkoi puhumaan sotakokemuksistaan vasta meikäläisen päädytyä PV:n palvelukseen kapiaisena. 10 % upseereista sai kehuja, 90% risuja. Mies oli taistelulähettinä jatkosodassa ja näki kaikennäköistä. Yksi ohje on painunut mieleen: "Aina pitää ajatella, että mikähän tässä on takana". Isoisällä oli sääli esim. nuoria vänrikkejä kohtaan, joita joskus kannettiin vähintään yksi päivässä vainajana, kun hänen mukaansa "kun yhtään ei ajatella, mennään vaan".

Jos jokin sodassa on jäänyt samaksi nykyhistorian saatossa, niin ehkä henkiinjääneiden henkinen vammautuminen. Asia on tosin varsin uusi, koska ns. "teollistunut" sodankäynti alkoi vasta ensimmäisestä maailmansodasta. Sodan intensiteetti oli tätä ennen todella pieni ja täten helpompi henkisesti osallistujille.

[bodyguard]

Puola pienensi toisen maailmansodan uhrilukua

julkaistu tänään klo 19:00, päivitetty tänään klo 19:02

Puola on laskenut toisen maailmansodan uhrilukua. Menneisyyden rikoksia tutkivan järjestön mukaan toisessa maailmansodassa kuoli ainakin 208 000 puolalaista vähemmän kuin aiemmin on ilmoitettu.

Puolan kansallisen muiston instituutti IPN kertoo tutkijoidensa laskeneen toisessa maailmansodassa kuolleiden puolalaisten lukumäärän 5,62 ja 5,82 miljoonan välille. Kuolonuhrien lukumäärä on vähintään yli 200 000 pienempi kuin Puolan kommunistihallinnon aikana laskettiin.

IPN:n lukuihin sisältyvät myös Puolan juutalaiset. Natsit surmasivat holokaustin aikana noin kuusi miljoonaa juutalaista, joista noin puolet oli Puolan juutalaisia. IPN:n mukaan natsit surmasivat yhteensä 5,47 - 5,67 miljoonaa puolalaista, kun Neuvostoliiton käsissä menehtyi arviolta 150 000 puolalaista.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/08/ ... origin=rss" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mika]

Joskus kuulee sanottavan, että Saksan hyökkäys oli yllätys, mutta eiväthän tällaiset isot hyökkäykset aivan tyhjästä tietenkään ala. Joka tapauksessa Aamulehti oli ajan tasalla.

Suomi ei seuraa tapahtumien huolestuttavaa etenemistä toimettomana. Karjalan Kannaksella on elokuussa suuret sotaharjoitukset, joiden edistymistä Aamulehti kuvaa etusivulta lähtien erittäin laajasti.

22.8.-lehdessä on historiallinen uutinen: Saksa ja Neuvostoliitto ovat solmineet hyökkäämättömyyssopimuksen, mikä lyö muun maailman ällikällä.

Seuraavan päivän lehdessä kerrotaan jo Saksan aikeet mahdollisimman selkeästi: "Saksa aikoo palauttaa v:n 1914 rajat", kuuluu otsikko, ja jatkossa kerrotaan maan armeijan olevan heti käskyn saatuaan valmis marssimaan Puolaan.

Saman päivän lehti kertoo STT:n ja Reuterin uutisessa, miten Saksan ja Neuvostoliiton välistä Molotov-Ribbentrop-sopimusta pidetään "Hitlerin taidonnäytteenä", jonka toivotaan estävän Englannin sitoutumisen sotimaan Puolan puolella.

Tämä toivo jää lyhytaikaiseksi, sillä 26.8.-lehdessä kerrotaan Englannin ja Puolan allekirjoittaneen keskinäisen avunantosopimuksen.

[nassesetä]

Mielenkiintoinen yksityiskohtahan on, että sodan alkaessa Saksan panssarivoimat olivat todellisuudessa aika heikot. Puolalla niitä ei käytännössä ollut lainkaan, mutta ranskalaisilla oli enemmän ja vahvempia vaunuja kuin Saksalla. Ranskan voimakas hyökkäys selustaan olisikin voinut muuttaa sodan kulun. Eivät ehkä olisi päässeet läpimurtoon, mutta tämä olisi saattanut sekoittaa OKW:n pakkaa niin paljon, että Puolan rintamalta olisi alettu siirtää joukkoja länteen, mikä olisi taas antanut lisäaikaa puolalaisille organisoida miljoona-armeijansa syvään puolustusrintamaan. Toisaalta, venäläiset iskivät selustaan myöhemmin, joten ehkä peli olisi silti ollut menetetty ja ehkä ranskalaisten tankit eivät kuitenkaan olisi mahtaneet mitään Luftwaffen ylivoimalle.

Jossittelu on kivaa.

[Jere Rajaniemi]

Mielenkiintoinen yksityiskohtahan on, että sodan alkaessa Saksan panssarivoimat olivat todellisuudessa aika heikot. Puolalla niitä ei käytännössä ollut lainkaan, mutta ranskalaisilla oli enemmän ja vahvempia vaunuja kuin Saksalla. Ranskan voimakas hyökkäys selustaan olisikin voinut muuttaa sodan kulun. Eivät ehkä olisi päässeet läpimurtoon, mutta tämä olisi saattanut sekoittaa OKW:n pakkaa niin paljon, että Puolan rintamalta olisi alettu siirtää joukkoja länteen, mikä olisi taas antanut lisäaikaa puolalaisille organisoida miljoona-armeijansa syvään puolustusrintamaan. Toisaalta, venäläiset iskivät selustaan myöhemmin, joten ehkä peli olisi silti ollut menetetty ja ehkä ranskalaisten tankit eivät kuitenkaan olisi mahtaneet mitään Luftwaffen ylivoimalle.

Jossittelu on kivaa.

Niin.. copypastetusta kehiin :

Vaikka sodan alussa Ranskalla ja Englannilla olikin enemmän panssarivaunuja kuin saksalaisilla, niin saksalaisten toiminta oli liittoutuneita tehokkaampaa. Liittoutuneiden panssarivaunut olivat hajautettu ja niiden polttoainehuolto oli heikompi. Saksalaisilla panssarivaunut toimivat erillisinä yksiköinä jalkaväen tukena. Saksalaiset keskittivät panssarivaunut yhtenäisiksi yksiköiksi, jotka tekivät läpimurron hyökkäyksen painopisteessä (Schwerpunkt). Jalkaväki seurasi panssareiden perässä. Tämä osoittautui toimivaksi taktiikaksi, ja on yhä tänäänkin panssarisodan perustaktiikka. Lähde : wikipedia

[Mika]

Saksassa ollaan mitätöimässä tuomiot, jotka natsien sotilastuomioistuimet langettivat sodanaikaisesta maanpetturuudesta. Saksan liittopäivät käsittelee ensi tiistaina lakiesitystä, joka koskee arviolta 100 000 tuomittua.

Sodanaikaisesta pettuuruudesta tuomitut, heidän omaisensa ja historioitsijat ovat vaatineet tuomioiden mitätöimistä vuosikausia. Aikaisemmat yritykset ovat kaatuneet riittävän parlamenttienemmistön puuttumiseen, mutta nyt lakiesityksellä on kaikkien liittopäivien viiden puolueen tuki.

Aikaisemmin yleistä tuomioiden mitätöimistä ovat vastustaneet konservatiivit, joiden mielestä tapaukset pitäisi tutkia kukin erikseen.

Sodanaikaisesta petturuudesta tuomitut ovat ainoita natsihallinnon uhreista, jotka eivät ole vielä saaneet maineenpalautusta. Vuonna 2002 parlamentti kumosi aseistakieltäytyjien ja sotilaskarkurien tuomiot.

Oikeusministeriön selvityksessä arvioidaan, että natsien vuoden 1934 maanpetturuuslaki oli selvä sorron väline. Tuomion saattoi saada esimerkiksi, jos arvosteli Adolf Hitleriä, kohteli sotavankeja liian hyvin, auttoi juutalaisia pakenemaan tai piti hallussaan lehtisiä, joissa vaadittiin natsi-hallinnon lopettamista.

[Mika]

Arnstad väittää myös, että Suomi olisi voinut pysyä jatkosodan 1941–1944 vaiheessa sodan ulkopuolella ja vain sallia Saksan läpikulun, tai ryhtyä jatkosotaan mutta pidättäytyä vain valtaamaan takaisin talvisodassa 1939–1940 menetetyt alueet.

Arnstad väittää Hitlerin ja NL:n johtajan Josif Stalinin hyväksyneen jälkimmäisen vaihtoehdon, mutta suomalaisten halunneen ryhtyä valtaamaan Suur-Suomea.

Suomi teki sodassa "hirveitä raakuuksia" kuten lasten, vanhusten ja sotavankien joukkomurhia, Arnstad sanoo kirjansa englanninkielisessä esittelyvideossa.

Arnstad vihastutti monet suomalaiset muutama vuosi sitten, kun hän tuomitsi Suomen liittymisen jatkosotaan Saksan rinnalle. Tuolloin polemiikkiä syntyi Arnstadin kirjasta, joka käsittelee Ruotsin toisen maailmansodan aikaista ulkoministeriä Christian Güntheriä.

Vuonna 1967 syntynyt Arnstad on työskennellyt toimittajana lukuisissa ruotsalaisissa medioissa, muun muassa Aftonbladetissa, Dagens Nyheterissä, Expressenissä ja Ruotsin televisiossa.

[bodyguard]

Ei ole varmaan helppoa olla ruotsalainen 2. maailmansodan tutkija kun oman maan saavutukset on tutkittu ensimmaisena tyopaivana lounastuntiin mennessa.