Kannattaako koulujen käyminen?

[NCP]

Minä kannatan. Ensimmäiseksi tulee mieleen Matti Vanhanen jonka olisin suonut kyllä mukia kallistavan.

Vanhas-Matti lienee se kuuluisa säännön vahvistava poikkeus?

[ville]

Tuokin on niiiin täysin alakohtaista. Esimerkiksi kielten puolella opintoviikkoja on työläistäkin kursseista herunut niin naurettavasti (EDIT: näin siis ainakin vielä joku aika sitten), että opintojen nopeuttaminen ei ole mahdollista - varsinkin kun monet kurssit vaativat läsnäoloa eikä kirjatenttimahdollisuuksia juurikaan ole. Tämä taitanee koskettaa erityisesti käytännönläheisempiä aloja ja sellaisia aloja, joilla hankittava tietotaitous ei ole lukemisesta riippuvaista, vaan vaatii harjaantuakseen riittävästi aikaa.

Läsnäolopakko muuttaa asioita ja jotkin kurssit on työläämpiä kuin toiset.
Saatat Elina olla myös oikeassa tuossa alakohtaisuudessa. En tiedä muista aloista, kuin omastani, joten en voi sanoa varmaksi.

Omalla kohdalla asioihin vaikutti varmaan se, että aloitin insinöörin opinnot hiukan vanhemmalla iällä. Sitä ehti nähdä sen vaihtoehtoisen (ei niin ruusuisen) maailman, faktat lisäsi omalla kohdallani motivaatiota.
Tietenkin myös sillä oli merkitystä, että olin opiskeluaikana koodarin hommissa ja pystyin tekemään niitä ilta ja viikonloppuhommina. Kouluun käytin keskimäärin 8 tuntia arkipäivässä, riippumatta siitä kuinka paljon luentoja oli (yleensä vähemmän).

[Janne Oksanen]

Minkä takia sitten täällä näkee jatkuvasti opiskelijoita viettämässä ryyppyiltoja? Tiedän, 4 korkeakoulua=paljon opiskelijoita=Suurempi todennäköisyys. Kyllä moni opiskelija viettää vauhdikasta bile-elämää ilman sivutöitä.

Lainarahalla juovat siinä tapauksessa. Esimerkiksi minulla jää ilman opintolainaa vuokran jälkeen joku 170e kuussa elämiseen. Ei sillä paljon biletetä, jos meinaa syödä joka päivä.

[ville]

Lainarahasta opintoaikana.

Virallista opintolainaahan ei saa, jos ei ole oikeutettu opintotukeen. Itse huomasin tämän siinä vaiheessa, kun laskin, että en voi opintotukea nostaa (töiden takia). Laskeskelin, että lainaa tarvin kuitenkin. Noh, opintolainaahan en siis saanut, koska en ollut oikeutettu opintotukeen.

Otin pankista ihan normaalia lainaa, normaaleilla ehdoilla. Palkan ja tämä "normaalin" lainan turvin sitten suoritin opintoni.

[Jorge]

Lainarahasta opintoaikana.

Virallista opintolainaahan ei saa, jos ei ole oikeutettu opintotukeen. .

Luonnollisestikin näin, koska opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä, ateriatuesta ja opintolainan valtiontakauksesta. Jos ei ole oikeutettu opintotukeen, niin ei ole oikeutettu mihinkään sen osaan.

[ville]

No joo..
Näinhän se menee, kiitos Jorge oikaisusta.

Siis jos et ole oikeutettu opintorahaan, et myöskään ole oikeutettu opintolainaan.

[NCP]

Lainarahalla juovat siinä tapauksessa. Esimerkiksi minulla jää ilman opintolainaa vuokran jälkeen joku 170e kuussa elämiseen. Ei sillä paljon biletetä, jos meinaa syödä joka päivä.

Omat kokemukseni kertovat muuta. Sehän tietysti vaikuttaa aika paljon, millaista palkkaa sai kesätöistä (jäikö säästöön asti) ja missä/miten syö. Ja missä/mitä juo.

[Janne Oksanen]

Lainarahalla juovat siinä tapauksessa. Esimerkiksi minulla jää ilman opintolainaa vuokran jälkeen joku 170e kuussa elämiseen. Ei sillä paljon biletetä, jos meinaa syödä joka päivä.

Omat kokemukseni kertovat muuta. Sehän tietysti vaikuttaa aika paljon, millaista palkkaa sai kesätöistä (jäikö säästöön asti) ja missä/miten syö. Ja missä/mitä juo.

Omat kokemuksesi mistä ja mitä ne kertovat?

[nassesetä]

Lainarahalla juovat siinä tapauksessa. Esimerkiksi minulla jää ilman opintolainaa vuokran jälkeen joku 170e kuussa elämiseen. Ei sillä paljon biletetä, jos meinaa syödä joka päivä.

Omat kokemukseni kertovat muuta. Sehän tietysti vaikuttaa aika paljon, millaista palkkaa sai kesätöistä (jäikö säästöön asti) ja missä/miten syö. Ja missä/mitä juo.

Aika moni juo tietysti vanhempiensa rahoilla.

[NCP]

Omat kokemuksesi mistä

Opiskelijaelämästä ja opiskelijoista.

ja mitä ne kertovat?

Ilman sivutöitä on mahdollista elää mukavasti ja juhliakin vielä siinä sivussa.

[Aleksi T]

Kyllä niitä kaikenlaisia hiihtäjiä amiksestakin bongaa. Omien havaintojen mukaan opintotuellakin ryyppää ihan kohtalaisesti, etenkin jos asuu asuntolassa tms. Mullakin menee iso osa rahoista ruokaan, mutta useimmilla muilla paljon vähemmän, koska ruokavalio on tyyliin nuudeleita, vettä ja limsaa. Ei se ole kumma, jos rahaa jää yli. Nuudelit eivät paljoa maksa, vesi on ilmaista ja koulussakin saa syödä ilmaiseksi, niin ei se ole mikään ihme, että sitä rahaa jää juomiseen. Monilla on vielä opintolaina, jonka senkin voi helposti ryypätä. Sitten on vielä ne pappa betalar-tyypit, jotka sanovat vanhemmilleen että kirjoja pitäis saada, kun todellisuudessa pitäis päästä juomaan. Äskettäin eräs puolituttu kävi pienellä automatkalla ja osti kesätyörahoilla 200 €:n edestä kaljaa, siidereitä, limsaa ja energiajuomia.

Jollain kumman tavalla tällaiset tyypit saavat opintoviikot kasaan ja voivat jatkaa entistä menoaan. En yliopiston tai korkeakoulun osalta osaa paljoa sanoa, mutta kaipa ne idiootit on idiootteja koulusta riippumatta.

[Dexter]

Minkä takia sitten täällä näkee jatkuvasti opiskelijoita viettämässä ryyppyiltoja? Tiedän, 4 korkeakoulua=paljon opiskelijoita=Suurempi todennäköisyys. Kyllä moni opiskelija viettää vauhdikasta bile-elämää ilman sivutöitä.

Harva opiskelija juoksee bileissä läpi koko opiskeluaikansa. Usein ensimmäinen vuosi on vauhdikkaampaa ja sen jälkeen meno rauhoittuu huomattavasti. Osa kyllästyy jo heti ensimmäisenä syksynä. Lisäksi opiskelijabileet ovat pääsääntöisesti keskellä viikkoa ja ainakin suurimmissa kaupungeissa baarit tiedostavat tämän hyvin ja tekevät yhteistoimintaa ainejärjestöjen kanssa. Iso olut saattaa hyvinkin maksaa 2,5e ja muutenkin hintapolitiikka on erinänäköistä kuin kaupungin hulppeimmassa mestassa perjantaina tai lauantaina.

Tukea tippuu opiskelukuukautta kohti 499e josta verokarhu nappaa osuutensa, lopulliseksi summaksi jää 469e/kk. Lisäksi Kela tukee ruokailua niin että opiskelijakortilla saa arkipäivinä sen perussafkan 2,60e hintaan kerran päivässä. Terveyspalvelut ovat todella edullisia ja bussi- ja junaliput tulevat puoleen hintaan.

Lukuvuosi kestää useissa tiedekunnissa syyskuusta toukokuun alkuun, jouluna on lisäksi lomaa.

Hyvällä tuurilla opiskelija onnistuu saamaan koko kesäksi hyvän kesätyön (opiskelijapaikkakunnilla on valtavasti opiskelijoita eikä kesätöitä ole todellakaan helppo saada).

Eli kaikkineen opiskelija tienaa vuodessa tuet 4220e + työt ~4200e = 8420e/vuosi joka tekee 702e/kk. Ja tämä mikäli onnistuu saamaan työpaikan koko kesäksi. Lomaa tällä tavalla tosin tulee jopa 6-8vk yhteensä vuodessa.

Wikipedia sanoo seuraavaa:

köyhyysrajana voidaan pitää 1080 euron nettotuloja

ja ylläoleva opiskelija nettoa vuodessa 65% tuosta. (Ok, tietysti pitää muistaa tuo ruoka-, terveyspalvelu- ja matkaetu.)

En ainakaan itse näkisi että tuolla aivan valtavan yleellistä elämää eläisi.

Lainaa saa 300e tukikuukautta kohden mutta se on tosiaan lainaa. Maisterin opintoihin tukea tulee kaikkineen 55kk joka vastaa 6,1 vuotta mikäli tukea nostaa 9kk vuodessa. Mikäli ei saa töitä voi olla pakko nostaa tukea myös kesältä (ja silloin on opiskeltava).

Maisterin paperit on monella alalla melko realistista saada neljässä vuodessa. Toisaalta monella aloilla voisi olla järkevää ja hyödyllistä lukea enemmän sivuaineita, suoraan lisensiaatiksi, tehdä tutkimusta tms, ja kuluttaa yliopistossa jopa 6 vuotta.

Kuulemma monet haluavat myös käyttää aikaa harrastuksiin ja muuhun elämään opiskelujen lisäksi. Opiskelu on sinänsä eri tavalla kuormittavaa kuin työnteko, jos tentti on maanantaina niin siinä menee helposti viikonloppu lukiessa.

Pitää muistaa että korkeakouluopiskelijat ovat useasti niitä jotka tulevaisuudessa maksavat erittäin merkittävän osuuden vuosittaisesta palkastaan veroja.

Ääritapaukset erottuvat aina joka paikassa kaikkein selkeimmin. Sitä selvästi suurempaa massaa ei kuitenkaan tulisi kohdella kuten ne ääriesimerkit ehkä ansaitsisivat.

[Mika]

Kiintiöt puhuttavat taas.

Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan vuonna 2006 Pirkanmaalla tradenomeiksi valmistuneista oli vain 39 prosenttia oman alansa töissä seuraavan vuoden loppuun mennessä. Valmistuneista 50 prosenttia teki muita töitä.

Koulutetaanko tradenomeja siis liikaa?

[Huppu]

Kouluja kannattaa käydä sen verta kun hyvältä tuntuu! Töitä saa kyllä hyvällä asenteella ja palkka riippuu ihan omasta halusta oppia asioita.

[Mika]

Kouluja kannattaa käydä sen verta kun hyvältä tuntuu! Töitä saa kyllä hyvällä asenteella ja palkka riippuu ihan omasta halusta oppia asioita.

Ongelmana onkin se, että se koulujen käyminen voi töiden kannalta olla turhaa, jos omalta alaltaan ei löydä töitä.

Mitä tarkemmin ottaen tarkoitat sillä, että palkka riippuu ihan omasta halusta oppia asioita?