Thermopylain taistelu - Sparta - Gates of Fire - 300

[dubi]

Katoin leffan pyhien aikana. Ois pitänyt jättää kattomatta. Mä en ymmärrä miksi hyvään tarinaan oli pitänyt sotkea Keskimaan jättejä mukaan, ja sitten suoraan Gladiaattorista niitä unenomaisia hetkiä.

Kokoajan odotteli että milloin ruutuun tulee Kapteeni Koukku tai vaikka Decepticonit.

Ja muutenkin mun mielestä typerää yrittää kertoa elokuvaa sarjakuvan keinoin. Vai miten päin se nyt tässä meni. Sin City oli ihan kliffa ko oli eka mutta ei sen parempi. Tää oli jo huonon idean toistamista.

0,5/5 tähteä

[Laredo]

"300. Rated PG-13" http://www.youtube.com/watch?v=gNqiSkd1M6k

[Kari Aittomäki]

Olen siinä käsityksessä että tuo Thermopylai oli merkityksellinen juuri siinä että persialaisten armeijan kärki taittui?
Ja juuri sen takia tuo kolmensadan spartalaisen rohkeus on nostettu puolustustaistelun merkityksellisyyden ikoniksi?

Koska sillä oli merkitystä?
Antoi ainakin käsittääkseni lähtöpotkun Kreikalle valtiona ja siis lopultakin länsimaiselle ajattelulle as we know it?
Vai olenko harhaanjohdettu?

[Paappa]

Oli sillä varmasti merkitystä sikäli, että kreikkalaiset saivat esimerkin siitä että Persialaiset voidaan voittaa. Persialaisten tappiot lienevät olleen huomattavat, arvion mukaa noin 30 000. Kuitenkin kai Salamiin meritaistelu oli se ratkaiseva niitti Persialaisten arkkuun.

Persialaissodat olivat sotia, jotka käytiin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä vuosina 499 eaa. – 448 eaa.

Sodat saivat alkunsa siitä, kun vuonna 499 eaa. Joonian kreikkalaiset, jotka tuolloin kuuluivat Persian alaisuuteen, kapinoivat Persiaa vastaan. Ateena ja Eretria lähettivät apua kapinoitsijoille ja vuonna 498 eaa. kreikkalaiset tuhosivat Lyydian maakunnan pääkaupungin Sardiksen. Vuonna 494 eaa. persialaiset kuitenkin kukistivat kreikkalaiset laivastot ja valtasivat Joonian takaisin.

Vuonna 492 eaa. persialainen kenraali Mardonios teki kostoretken Kreikkaan ja valtasi Makedonian ja Traakian. Vuonna 490 eaa. Dareios I hyökkäsi meritse Attikaan, mutta Miltiadeen johtamat ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset Marathonin taistelussa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta Spartalta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta.

Takaiskusta suivaantunut ja kostonhimoinen Kserkses I, Dareios I:n poika, lähti vuonna 480 eaa. valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. Herodotoksen mukaan persialaisten vahvuus oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta tätä lukua on epäilty. Vaikka se pitäisikin paikkansa, todellinen taisteluvahvuus lienee ollut huomattavasti pienempi, koska luku pitää sisällään suuren määrän huolto- ja muita tukijoukkoja. Persialaisia vastusti liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.

Kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen Thermopylain solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. Taistelua johti Spartan kuningas Leonidas, jolla oli alaisuudessaan kolmesataa spartalaista soturia sekä muutamia tuhansia liittolaisia. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui.

Tämän jälkeen Ateena evakuoitiin ja kreikkalaisten laivasto perääntyi Salamiksen saarelle samalla kun armeijat perääntyivät Korintin kannakselle. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston Salamiin meritaistelussa. Menetettyään laivastonsa Kserkses palasi Persiaan, mutta jätti maasotajoukkonsa Mardonioksen johdolla Kreikkaan talvehtimaan. Seuraavana vuonna Spartan ja Ateenan johtama liittouma löi nämä joukot Plataian taistelussa. Tätä taistelua pidetään persialaissotien ratkaisevana ja viimeisenä suurena taisteluna. Tradition mukaan kreikkalaisten laivasto tuhosi persialaisten laivaston rippeet täsmälleen samana päivänä Mykalen taistelussa.

Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä Aleksanteri Suuren noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.

[pulkkanaru]

Olen siinä käsityksessä että tuo Thermopylai oli merkityksellinen juuri siinä että persialaisten armeijan kärki taittui?
Ja juuri sen takia tuo kolmensadan spartalaisen rohkeus on nostettu puolustustaistelun merkityksellisyyden ikoniksi?

Koska sillä oli merkitystä?
Antoi ainakin käsittääkseni lähtöpotkun Kreikalle valtiona ja siis lopultakin länsimaiselle ajattelulle as we know it?
Vai olenko harhaanjohdettu?

On nyt koitettava katsoa "out of the box", eli ilman meidän (kansallis)valtiokäsitystämme joka on 1800-luvun tuotosta enimmälti. Kreikkalaiset muodostivat lähinnä tarpeen vaatiessa löyhiä liittoja suurimpien kaupunkien ja siirtokuntien kesken (pienemmät kaupungit olivat lähinnä kuin Travianin resurssikylät jonne raidataan hakemaan turhat ylijäämät pois). Minkäänlaista kansallisuustunnetta ei kreikan alueen ihmisillä ollut, lähinnä nähtiin Persian provinssina olo huonommaksi vaihtoehdoksi verotuksen ym. kannalta (vilkas kauppa välimeren siirtokuntien kanssa).

"länsimainen" ajattelu itsessään ei ole millään tavalla idän tuonnista vapaata tavaraa. Sillä miten kreikkalaiset katsoivat maailmaa ei ole juurikaan tekemistä nykyisen länsimaisen ajattelun kanssa. Esimerkiksi Sparta oli itsessään lähteiden mukaan totalitaarinen valtio jossa Doorilainen tulokaskansa hallitsi hirmuvallalla isoa joukkoa alkuperäisiä Heloottiasukkaita. Henkilökohtainen vapaus oli hyvin pieni ja kaikenlainen poikkeavuus karsittiin. Tämä on lähinnä syy siihen miksi Spartasta ei juurikaan ole aikalaisen (spartalaisen kirjoittajan) kuvauksia olemassa. Joka tapauksessa esimerkiksi Spartan yhteiskunta edustaa pitkälti juuri kaikkea sitä mitä "länsimainen ajattelu" kammoaa ja pitää pahana.

Karille suosittelisin lukemiseksi John Keeganin sodankäynnin historia. Löytyi ainakin viime visiitillä Kokkolan pääkirjastosta. Siinä Keegan esittää teorian, että Kreikkalaiset "keksivät" ratkaisutaistelun idean alueen olosuhteiden pakosta. Eli raskaasti panssaroidut joukot törmäävät toisiinsa samantien ilman päivien, kuukausien ja vuosien nuoltenampumista ja kiertelyä pitkin maita ja vasta kun toinen lähtee perääntymään niin alkaa lähitaistelu. Tavallaan siis voittavat sen syvän inhon mikä useimmilla ihmisillä on lähitappamiseen verrattuna esim. jousella surmaamiseen.

Tätä on tarjottu erääksi selitykseksi Kreikan kaupunkivaltioiden menestykseen Persialaisia vastaan. Persian joukkojen komentajat luulivat kreikkalaisten tulleen hulluiksi, he ryntäsivät suoraan päin keihäät ja kilvet tanassa kohti kevyesti varustettua heittokeihäillä, kevyellä kilvellä ja pienellä henk.koht. aseella varustettua massaa=paniikki. Tämä ratkaisutaistelun ideologia olisi sitten vaikuttanut syvemmälti länsimaiseen sodankäynnin ja sotateknologian kehitykseen mikä antoi ylivoimaisen etumatkan viimeistään 1600-luvun loppupuolella.

No tulipa satuiltua, mutta siis suosittelen siis ko. kirjan lukemista.

[falkoni]

Onkos tuosta sarjakuvasta muuten suomenkielistä versiota?

Kävelin tänään Helsingin Akateemisen läpi ja siellä näytti olevan hyvin esillä suomenkielisiä 300 -sarjakuva-albumeita, liekö sitten juuri ilmestynyt.

[Alioppilas]

Onkos tuosta sarjakuvasta muuten suomenkielistä versiota?

Kävelin tänään Helsingin Akateemisen läpi ja siellä näytti olevan hyvin esillä suomenkielisiä 300 -sarjakuva-albumeita, liekö sitten juuri ilmestynyt.

Myös Fantasiapelit myy teosta. Englanninkielinen ja kovakantinen.

[Boozehound]

Kävin elien katsomassa leffan ja olihan se aivan karmeaa shittiä. Alkoi ottaa päähän lähes alussa ja hellitti vasta teatterista ulos astuessa.
Odotin taisteluihin kunnon mättöä. Sellaista aggressiivista, voimakasta ja kylmää sodan omaista toimintaa. Sen sisään ukot pyörähteli kuin baletissa. Asujen somisteiksi olisi sopinut sellaiset fairy-siivet. Balettimaiset taistelu moviit voi sopia esim.Jet Lin leffaan mainiosti. Thermopylaihin olisi kuitenkin tarvittu raakuutta, tuskaa, pelkoa, epätoivoa ja kauhua. Näiden tuikitarpeellisten taistelunkentän elementtien avulla olisi voitu hahmottaa spartalaisten sotilaiden ylivertaisuus vihollisen sotilaisiin verrattuna.
Vain aivan ensimmäinen yhteentörmäys vihollisen kanssa oli ns.sinne päin, eli sisälti oikeita elementtejä. Loput taistelut olivat perinteistä: "tanssahtelen tässä kymmenen vihulaisen keskellä kivasti pyörähdellen" tai "falangi kuulosta dialogissa siistiltä, mutta taistelu hoidetaan kuiten huitomalla yksinään vihollisten keskellä, ei siinä kuinkaan käy, paitsi jos se on dramaturgisesti tärkeää".
puolikas tähti kymmenestä...(sekin siitä yhdestä ainoasta sinnepäin taistelu hetkestä)

[Andy]

Tänään on Thermopylain taistelun 2500-vuotispäivä. Olen hämmästynyt, ettei asiaa ole huomioitu oikein missään.

[Kari Aittomäki]

Kiitoksia vuosipäivämuistutuksesta.

Muttattaa.. Lieköhän "kreikkalaisilla" ollut varsinaista sotajohtoa siinä mielessä kuin nykyään käsitetään?
Eiköhän Thermopylaissa ollut kyse vaan "asemia ei sitte jätetä, vai mitä jätkät"-asenteesta.

Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä, sumffarallalei.

[Andy]

Falangin erityispiirteisiin kuuluu se, että sillä ei oikein voi tehdä mitään muita sotaliikkeitä kuin edetä suoraan. Siksi tuon ajan sotateoreettinen kirjallisuuskin keskittyi lähinnä siihen, miten joukot tulisi järjestää taistelua varten. Päävoimien iskettyä yhteen komentaja ei voinut tehdä muuta kuin taistella jalkaväkisotilaana muiden joukossa ja rohkaista lähimpänä olevia alaisiaan. Sikäli Leonidaan toiminta 300-elokuvassa on jopa realistista.

[Kari Aittomäki]

Hyvä fakta.
Zulujen häränsarvimuodostelma mahdollisti koukkausliikkeet, mutta hehän kaiketi taistelivat paljon väljemmässä muodostelmassa kuin falangi.
Ja varmaankin lie totta että komentaja saattoi innostua aktiivimylläkkään miestensä seassa, päällimmäisenä nousee mieleen Rooman valloitus 1527, kun Bourbonin herttua kaatui kun ei malttanut pysyä taustalla huutelemassa.
Tai se joku ameriikan sisäsodan kenraali joka koetti rohkaista miehiään:
- Pooh, tältä etäisyydeltä ne eivät osuisi elefant... (bang)

Katsoin muuten vasta nyt tuon videoclipin ja onhan nuo sellaiset bileet johon ois kyllä päheä päästä mellastamaan.

Mutta mitä tarkoitin edellisessäni oli se että mitkähän mahtoi olla kaupunkivaltioitten komentosuhteet?

[MikaM]

Tänään on Thermopylain taistelun 2500-vuotispäivä. Olen hämmästynyt, ettei asiaa ole huomioitu oikein missään.

Taisteluhan kesti kaiketi kolme päivää ja antautumista sai miettiä sitä ennen neljä päivää?

[MikaM]

Kyseessä on kuitenkin yksi euroopan kulttuurin kohtalonhetkistä. Toinen mikä tuli mieleen oli että mitähän olisi tapahtunut jos Kreikka olisi kukistunut, mihin suuntaan olisi Eurooppa lähtenyt kehittymään?

Ottaen huomioon että kyse oli ajasta jolloin Eurooppa merkitsi toistensa kurkuissa kiinni oleville kreikkalaisille Zeus-härän selässä olevaa tyttöä, ja Persiallakaan ei ollut sen tarkempia konsepteja valtioon tai kansallisuuteen perustuvista yksiköistä, on mielestäni liioiteltua puhua Euroopan kulttuurin kohtalonhetkistä. Semminkin kun ne Kreikan pikkuvaltiot taisivat olla melkoisia barbaareita Persian suurvaltaan verrattuna.

Kaiken lisäksi Kreikka kukistui Thermopylaissa. Tällainen siitä Euroopasta sitten tuli.

Kreikka hävisi tuon taistelun, mutta ei tietenkään mitenkään kukistunut. Ja voitti seuraavana kesänä Persian.

[AlexMachine]

Hyvä fakta.
Zulujen häränsarvimuodostelma mahdollisti koukkausliikkeet, mutta hehän kaiketi taistelivat paljon väljemmässä muodostelmassa kuin falangi.

Asian sivuun, mutta "Ngadla!" olen syönyt, on Zulujen sotahuuto, sen jälkeen kun ovat Assegailla iskeneet vihollista.